Käyttäjän työkalut
wiki:salpietaritehdas
Erot
Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.
| Both sides previous revision Edellinen revisio Seuraava revisio | Edellinen revisio | ||
|
wiki:salpietaritehdas [2017/04/06 13:29] Helena Ranta [Suojelustatus] |
wiki:salpietaritehdas [2018/10/19 12:12] Helena Ranta poistettu |
||
|---|---|---|---|
| Rivi 2: | Rivi 2: | ||
| {{tag> wiki:luokka:teollisuus wiki:luokka:kemianteollisuus}} | {{tag> wiki:luokka:teollisuus wiki:luokka:kemianteollisuus}} | ||
| - | ====== Salpietaritehdas ====== | + | ====== Salpietarikeittimö ====== |
| {{:wiki:img_1133.jpg?450|}} | {{:wiki:img_1133.jpg?450|}} | ||
| ===== Määritelmä ===== | ===== Määritelmä ===== | ||
| Rivi 17: | Rivi 17: | ||
| ===== Historia ja käyttö ===== | ===== Historia ja käyttö ===== | ||
| - | Salpietaria syntyy maan pintakerroksissa, kun typpipitoisten orgaanisten jätteiden mädätessä ja lahotessa muodostuva ammoniakki hapettuu. Keitettäessä nämä nitraatit kiteytyvät suolannäköiseksi aineeksi. Pohjoismaissa salpietaria muodostuu lähinnä navettojen ja tallien alla olevassa maassa, etelämpänä myös ihmisasuntojen läheisyydessä olevassa mullassa. Salpietarin muodostumista voitiin lisätä sekoittamalla mullan sekaan mätäneviä jätteitä kuten teurastus- ja keittiöjätteitä, olkia, tuhkaa ym. Tällaista tätä virtsan, lannan ja jätteiden sekaista multaa rahvaan oli 1500–1600-luvuilla toimitettava salpietarikeittimöille.((Tommila 1937)) | + | Salpietaria syntyy maan pintakerroksissa, kun typpipitoisten orgaanisten jätteiden mädätessä ja lahotessa muodostuva ammoniakki hapettuu. Keitettäessä nämä nitraatit kiteytyvät suolannäköiseksi aineeksi. Pohjoismaissa salpietaria muodostuu lähinnä navettojen ja tallien alla olevassa maassa, etelämpänä myös ihmisasuntojen läheisyydessä olevassa mullassa. Salpietarin muodostumista voitiin lisätä sekoittamalla mullan sekaan mätäneviä jätteitä kuten teurastus- ja keittiöjätteitä, olkia, tuhkaa ym. Tällaista virtsan, lannan ja jätteiden sekaista multaa rahvaan oli 1500–1600-luvuilla toimitettava salpietarikeittimöille.((Tommila 1937)) |
| Salpietarin uuttaminen mullasta tapahtui suurissa puuammeissa, joiden pohjalle asetettiin kerros olkia ja sen päälle multa, johon oli sekoitettu tuhkaa ja lopuksi kiehuvan kuumaa vettä. Keitos seisoi puoli vuorokautta, jonka jälkeen uute valutettiin sammion pohjassa olleesta reiästä talteen. Multa uutettiin yleensä kaksi tai kolme kertaa. Näin saatua uutetta keitettiin suurissa, laakeissa kuparikattiloissa kunnes vesi oli haihtunut. Saatu kiteytetty, kellanruskea raakasalpietari oli vielä puhdistettava ja kiteytettävä.((Tommila 1937)). | Salpietarin uuttaminen mullasta tapahtui suurissa puuammeissa, joiden pohjalle asetettiin kerros olkia ja sen päälle multa, johon oli sekoitettu tuhkaa ja lopuksi kiehuvan kuumaa vettä. Keitos seisoi puoli vuorokautta, jonka jälkeen uute valutettiin sammion pohjassa olleesta reiästä talteen. Multa uutettiin yleensä kaksi tai kolme kertaa. Näin saatua uutetta keitettiin suurissa, laakeissa kuparikattiloissa kunnes vesi oli haihtunut. Saatu kiteytetty, kellanruskea raakasalpietari oli vielä puhdistettava ja kiteytettävä.((Tommila 1937)). | ||
| Rivi 37: | Rivi 37: | ||
| ===== Suojelustatus ===== | ===== Suojelustatus ===== | ||
| - | Teollista aikaa edeltävien salpietaritehtaiden jäännökset ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Ks.[[http://www.nba.fi/fi/File/685/rho-historiallisen-ajan-kii.pdf|Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset -julkaisu]], sivu 60. | + | Teollista aikaa eli 1860-lukua edeltävien salpietaritehtaiden jäännökset ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Ks.[[http://www.nba.fi/fi/File/685/rho-historiallisen-ajan-kii.pdf|Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset -julkaisu]], sivu 60. |
| ===== Lähteet ===== | ===== Lähteet ===== | ||
| - | **Haggrén, Georg** 1997. Perniön Näsen salpietarinkeittimö (1592–1640). Julkaisussa Niukkanen, Marianna (toim.): //Perniö - Kuninkaan ja kartanoiden pitäjä//: 163–172. Helsingin yliopiston taidehistorian laitoksen julkaisuja XV. Helsinki. | + | **Haggrén, Georg** 1997. Perniön Näsen salpietarinkeittimö (1592–1640). Julkaisussa Niukkanen, Marianna (toim.): //Perniö – Kuninkaan ja kartanoiden pitäjä//: 163–172. Helsingin yliopiston taidehistorian laitoksen julkaisuja XV. Helsinki. |
| **Jokipii, Mauno** 1956. //Suomen kreivi- ja vapaaherrakunnat// I. Historiallisia tutkimuksia XLVIII:1. Helsinki. | **Jokipii, Mauno** 1956. //Suomen kreivi- ja vapaaherrakunnat// I. Historiallisia tutkimuksia XLVIII:1. Helsinki. | ||
| - | **Niukkanen, Marianna** 2009. //Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset. Tunnistaminen ja suojelu.// Museoviraston rakennushistorian osaston ohjeita ja oppaita 3, Museovirasto, rakennushistorian osasto. | + | **Niukkanen, Marianna** 2009. //Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset. Tunnistaminen ja suojelu.// Museoviraston rakennushistorian osaston ohjeita ja oppaita 3. |
| **Suhonen, V.-P.** 2007. Sipoon historiallisen ajan muinaisjäännösten inventointi 2007. Tutkimusraportti Museoviraston arkistossa. | **Suhonen, V.-P.** 2007. Sipoon historiallisen ajan muinaisjäännösten inventointi 2007. Tutkimusraportti Museoviraston arkistossa. | ||
| **Tommila, Eero** 1937. //Entisaikojen salpietarinvalmistuksesta Suomessa//. Eripainos Suomen kemistilehdestä 1937. Helsinki. | **Tommila, Eero** 1937. //Entisaikojen salpietarinvalmistuksesta Suomessa//. Eripainos Suomen kemistilehdestä 1937. Helsinki. | ||