Käyttäjän työkalut

Sivuston työkalut


wiki:satama

Erot

Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.

Linkki vertailunäkymään

Both sides previous revision Edellinen revisio
Seuraava revisio
Edellinen revisio
wiki:satama [2018/10/19 11:48]
Helena Ranta
wiki:satama [2023/01/25 13:44] (nykyinen)
Veli-Pekka Suhonen [Kuvaus]
Rivi 11: Rivi 11:
  
 ===== Kuvaus ===== ===== Kuvaus =====
-Satama on luonteeltaan pysyvä, usein asutuksen lähelle rantaan rakennettu alue, joka on sidoksissa vesiliikenteeseen. Satamaan liittyy usein kivisiä ja puisia rakenteita, kuten laitureita, aallonmurtajia sekä rakennuksia ja [[wiki:​merimerkki|merimerkkejä]]. Sataman vesialuetta on saatettu ruopata syvemmäksi.+{{ :​wiki:​loviisan_kaupungin_satama_1753.jpg?​300|}}Satama on luonteeltaan pysyvä, usein asutuksen lähelle rantaan rakennettu alue, joka on sidoksissa vesiliikenteeseen. Satamaan liittyy usein kivisiä ja puisia rakenteita, kuten laitureita, aallonmurtajia sekä rakennuksia ja [[wiki:​merimerkki|merimerkkejä]]. Sataman vesialuetta on saatettu ruopata syvemmäksi.
  
-Arkeologisessa aineistossa satamasta kertovat suojarakenteiden lisäksi hylyt sekä kaupankäyntiin liittyvät arkeologiset löydöt kuten rakennusten pohjat sekä rakennusjäte kuten puu, tiili ja lasi. Lisäksi alusten korjaamisesta kertovat jäännökset,​ naulat, helat ym. metalliesineet sekä pajojen hiili- ja kuonajäte. Nykyisten kaupunkien ​levitessä ​satamat ovat suurelta osin jääneet rakennusten alle tai myöhemmän satamatoiminnan jalkoihin. Kauppasatamissa vanhat [[wiki:​hylky|hylyt]] ovat yleinen arkeologinen todiste sataman iästä. 1800-luvulle ajoittuvia hylkyjä on tutkittu arkeologisesti esimerkiksi Porin Mäntyniemen satamassa((Tevali 2010, 2011)), Hangon Länsisatamassa((Tevali 2015)) ja Kemin Ajoksen satamassa((Leino 2013)). ​+Arkeologisessa aineistossa satamasta kertovat suojarakenteiden lisäksi hylyt sekä kaupankäyntiin liittyvät arkeologiset löydöt kuten rakennusten pohjat sekä rakennusjäte kuten puu, tiili ja lasi. Lisäksi alusten korjaamisesta kertovat jäännökset,​ naulat, helat ym. metalliesineet sekä pajojen hiili- ja kuonajäte. Nykyisten kaupunkien ​lajentuessa ​satamat ovat suurelta osin jääneet rakennusten alle tai myöhemmän satamatoiminnan jalkoihin. Kauppasatamissa vanhat [[wiki:​hylky|hylyt]] ovat yleinen arkeologinen todiste sataman iästä. 1800-luvulle ajoittuvia hylkyjä on tutkittu arkeologisesti esimerkiksi Porin Mäntyniemen satamassa((Tevali 2010, 2011)), Hangon Länsisatamassa((Tevali 2015)) ja Kemin Ajoksen satamassa((Leino 2013)). ​
  
-{{ :​wiki:​painolasti_isoisänniemi.jpg?​300|}}**Painolastikivikot** liittyvät erityisesti 1700- ja 1800-luvun kauppasatamiin. Aluksiin on niiden tasapainottamiseksi ladottu pohjalle painolastia,​ useimmiten kiviä. Kun alukseen otettiin sisään lastia, oli kiviä tyhjennettävä,​ jotta aluksen painopiste säilyisi oikeassa kohdassa. Kivet tyhjennettiin suunnitelmallisesti tiettyihin paikkoihin satamien lähistölle,​ jotta ne eivät kerääntyisi madaltamaan satamia tai kulkuväyliä. Näitä kivikoita löytyy edelleen suurten satamakaupunkien vesistöistä,​ esimerkiksi Helsingin Mustikkamaalta ​uuden Isoisänsillan kupeesta((Heikkilä & Salo 2012)).+{{ :​wiki:​painolasti_isoisänniemi.jpg?​300|}}**Painolastikivikot** liittyvät erityisesti 1700- ja 1800-luvun kauppasatamiin. Aluksiin on niiden tasapainottamiseksi ladottu pohjalle painolastia,​ useimmiten kiviä. Kun alukseen otettiin sisään lastia, oli kiviä tyhjennettävä,​ jotta aluksen painopiste säilyisi oikeassa kohdassa. Kivet tyhjennettiin suunnitelmallisesti tiettyihin paikkoihin satamien lähistölle,​ jotta ne eivät kerääntyisi madaltamaan satamia tai kulkuväyliä. Näitä kivikoita löytyy edelleen suurten satamakaupunkien vesistöistä,​ esimerkiksi Helsingin Mustikkamaalta Isoisänsillan kupeesta((Heikkilä & Salo 2012)).
  
 Saaristossa satamapaikat on joskus raivattu kivistä ja lohkareista vapaiksi rantautumispaikoiksi,​ jotka on rajattu matalin kivimuurein. Joskus rantakallioihin on isketty rautaisia kiinnitystappeja. Näissä paikoissa alukset on vedetty rantaan suojaan tai korjattaviksi ja satamapaikka on tarkoitettu lähinnä matalasyväyksisille veneille. Tällaisia paikkoja ovat esimerkiksi Västerhamn Paraisilla((http://​kulttuuriymparisto.nba.fi/​netsovellus/​rekisteriportaali/​portti/​default.aspx:​ Parainen Västerhamn)) sekä Båtskärsören ja Trutören((Gestrin 1992: 12, 32)) Mustasaaressa. Saaristossa satamapaikat on joskus raivattu kivistä ja lohkareista vapaiksi rantautumispaikoiksi,​ jotka on rajattu matalin kivimuurein. Joskus rantakallioihin on isketty rautaisia kiinnitystappeja. Näissä paikoissa alukset on vedetty rantaan suojaan tai korjattaviksi ja satamapaikka on tarkoitettu lähinnä matalasyväyksisille veneille. Tällaisia paikkoja ovat esimerkiksi Västerhamn Paraisilla((http://​kulttuuriymparisto.nba.fi/​netsovellus/​rekisteriportaali/​portti/​default.aspx:​ Parainen Västerhamn)) sekä Båtskärsören ja Trutören((Gestrin 1992: 12, 32)) Mustasaaressa.
  
-Satamia ovat myös **luonnonsatamat**,​ **ankkurointipaikat** ja **lastauspaikat**. Luonnonsatamat ja ankkurointipaikat eivät välttämättä sisällä mitään rakennettuja elementtejä,​ vaan ne ovat syvävetisiä ja tuulelta suojaisia paikkoja, joissa on ollut mahdollista odottaa parempaa säätä tai suotuisaa tuulta. Luonnonsatamien yhteydessä on saattanut olla pysyväluonteista kauppaan tai muuhun kokoontumiseen liittyvää toimintaa, kuten Hiittisten Kyrksundetissa((Edgren 1995)). Ankkuripaikkojen rantakallioilta löytyy usein [[wiki:​kalliohakkaus|kalliohakkauksia]],​ joita merimiehet tekivät ajanvietteeksi. Esimerkiksi Hangon Hauensuolen kallioon on tehty satoja hakkauksia 1500-luvulta lähtien((Boström 1968)). Lastauspaikoilla myyntiin tarkoitettuja tuotteita voitiin siirtää alusten kyytiin. Lastauspaikat sijaitsivat usein kylien tai esimerkiksi kartanoiden ja tehtaiden lähellä((Tällaisia paikkoja ovat esimerkiksi Mustasaaren Grönvikenin vanhan lasiruukin satamapaikka (Tevali 2013) ja Espoon Espoonkartanon tiilitehtaan lastauspaikka Kallvikissa http://​kulttuuriymparisto.nba.fi/​netsovellus/​rekisteriportaali/​portti/​default.aspx:​ Kallvik Magasinudden)).+{{ :​wiki:​porvoo_pellinki_tullisaari.jpg?​300|}}Satamia ovat myös **luonnonsatamat**,​ **ankkurointipaikat** ja **lastauspaikat**. Luonnonsatamat ja ankkurointipaikat eivät välttämättä sisällä mitään rakennettuja elementtejä,​ vaan ne ovat syvävetisiä ja tuulelta suojaisia paikkoja, joissa on ollut mahdollista odottaa parempaa säätä tai suotuisaa tuulta. Luonnonsatamien yhteydessä on saattanut olla pysyväluonteista kauppaan tai muuhun kokoontumiseen liittyvää toimintaa, kuten Hiittisten Kyrksundetissa((Edgren 1995)). Ankkuripaikkojen rantakallioilta löytyy usein [[wiki:​kalliohakkaus|kalliohakkauksia]],​ joita merimiehet tekivät ajanvietteeksi. Esimerkiksi Hangon Hauensuolen kallioon on tehty satoja hakkauksia 1500-luvulta lähtien((Boström 1968)). Lastauspaikoilla myyntiin tarkoitettuja tuotteita voitiin siirtää alusten kyytiin. Lastauspaikat sijaitsivat usein kylien tai esimerkiksi kartanoiden ja tehtaiden lähellä((Tällaisia paikkoja ovat esimerkiksi Mustasaaren Grönvikenin vanhan lasiruukin satamapaikka (Tevali 2013) ja Espoon Espoonkartanon tiilitehtaan lastauspaikka Kallvikissa http://​kulttuuriymparisto.nba.fi/​netsovellus/​rekisteriportaali/​portti/​default.aspx:​ Kallvik Magasinudden)).
  
 ===== Historia ja käyttö ===== ===== Historia ja käyttö =====
Rivi 34: Rivi 34:
  
 ===== Suojelustatus ===== ===== Suojelustatus =====
-Vanhoihin merikarttoihin merkityt luonnonsatamat sekä käytöstä jääneet vanhat satamat ja lastauspaikat ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä,​ mikäli rakenteita tai muita merkkejä paikan käytöstä on säilynyt. Ks. [[http://​www.nba.fi/​fi/​File/​685/​rho-historiallisen-ajan-kii.pdf| Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset -julkaisu,​]] sivu 99.+Vanhoihin merikarttoihin merkityt luonnonsatamat sekä käytöstä jääneet vanhat satamat ja lastauspaikat ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä,​ mikäli rakenteita tai muita merkkejä paikan käytöstä on säilynyt. ​
 ===== Lähteet ===== ===== Lähteet =====
  
wiki/satama.1539938939.txt.gz · Viimeksi muutettu: 2018/10/19 11:48 / Helena Ranta