Käyttäjän työkalut

Sivuston työkalut


Sivupalkki

Arkeologisen kulttuuriperinnön opas

Ajankohtaista
Ohjeet
Seminaarit
Hankekuvaus
Tekijät
Yhteystiedot
Linkit
Artikkelit
Keskustelu

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Aihealueet

Työkalut

wiki:silta

Tämä on vanha versio dokumentista!




Silta

Määritelmä

Rakennelma, joka johtaa liikenneväylän kuten tien, polun tai rautatien esteen yli.

Kuvaus

Käytöstä jääneistä historiallisista sillanpaikoista on usein näkyvissä vain vastarannoilla olevat maa- tai kivipenkat. Veden alla saattaa kuitenkin olla jäljellä puisia tai kivisiä sillan kannattinrakenteita.

Teiden kohdilla oleviin kosteikkopaikkoihin rakennetuista kivisistä ja puisista ns. siltaportaista saattaa erottua teiden linjauksia noudattavia kivisiä perustuksia1). Suosilloista ei sen sijaan välttämättä näy maanpäälle mitään merkkejä (esim. Yläne Kivisillansuo).

Kanaviin sekä keskiaikaisiin linnoihin ja uuden ajan linnoituksiin on liittynyt nostosiltoja. Pääosa linnojen ja linnoitusten nostosilloista on muutettu ajan kuluessa tavallisiksi silloiksi. Käytöstä jääneiden ja hylättyjen linnojen ja linnoitusten vallihautojen vastakkaisilla sivuilla saattaa sen sijaan edelleen näkyä nostosillan paikka porttiaukkona, vallin päällä olevana levennyksenä, maa- tai kivilatomuksina ja kuoppina.

Historia ja käyttö

Yleisten siltojen rakentamisesta ja ylläpidosta vastasivat maanlakien mukaisesti talonpojat. Tärkeimmät sillat olivat kihlakuntien vastuulla. Varhaisimmat sillat olivat puisia, tukiansas- ja palkkirakenteisia. Tukirakenteina käytettiin myös pukkeja ja hirsiarkkuja. Puurakenteet suojattiin tervaamalla. Puusillan kestoiäksi arvioitiin noin 30 vuotta. Osittain kivisiä siltoja rakennettiin viimeistään 1500-luvulla ja ensimmäiset täyskiviset holvisillat tehtiin 1700-luvun lopulla. Erityisen runsaasti kivisiltoja rakennettiin 1800-luvun lopulla. Ne korvautuivat betonisilla 1910- ja 1920-lukujen kuluessa. Pienempien purojen ja ojien ylittämistä varten rakennettiin puusta ja kivipaasista siltarumpuja ja soiden ja kosteikkojen ylittämiseksi esimerkiksi poikittaisista tukeista koottuja suosiltoja. Vesistöjen ylitykseen käytettiin myös lauttoja ja kahlaamoita.2).

Ajoitus

Levintä

Koko Suomi.

Suojelustatus

Lähteet

Niukkanen, Marianna 2009. Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset. Tunnistaminen ja suojelu. Museovirasto, Rakennushistorian osasto.

Muu kirjallisuus

Antila, Kimmo 2001. Maata ja vettä pitkin. Rakennusperintömme. Kulttuuriympäristön lukukirja. Ympäristöministeriö, Museovirasto ja Rakennustieto Oy. Helsinki: 96–101.
Siltojemme historia, History of Finnish bridges 2004. Helsinki Suomen Rakennusinsinöörien liitto.
Sälejoki-Hiekkanen, Leena (toim.) 1986. Tie yhdistää. Tiemuseon julkaisuja 2.

Viitteet

1) Esim. Hämeenlinna Ratasniitty muinaisjäännösrekisteritunnus 1000005907
2) Niukkanen 2009: 99–100
You could leave a comment if you were logged in.
wiki/silta.1487231837.txt.gz · Viimeksi muutettu: 2017/02/16 09:57 / Helena Ranta