Käyttäjän työkalut

Sivuston työkalut


wiki:sotilasleiri

Erot

Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.

Linkki vertailunäkymään

Both sides previous revision Edellinen revisio
Seuraava revisio
Edellinen revisio
Viimeisin revisio Both sides next revision
wiki:sotilasleiri [2017/04/13 12:33]
Helena Ranta [Lähteet]
wiki:sotilasleiri [2019/12/27 11:26]
Veli-Pekka Suhonen [Suojelustatus]
Rivi 6: Rivi 6:
 {{ :​wiki:​11._hirvikoski_leiripaikka_2003.jpg?​450 |}} {{ :​wiki:​11._hirvikoski_leiripaikka_2003.jpg?​450 |}}
 ===== Määritelmä ===== ===== Määritelmä =====
-Sotilaiden ​tilapäiseen majoittumiseen käyttämä alue +sotilaiden ​tilapäiseen majoittumiseen käyttämä alue 
 + 
 ===== Kuvaus ===== ===== Kuvaus =====
  
Rivi 13: Rivi 15:
 Sotilasleirit sijaitsevat maa- ja vesikulkuväylien varrella, metsissä ja saarilla. Ne erottuvat maastossa [[wiki:​uuni|kiviuuneina]] sekä majanpohjina ja -kuoppina. Erilaisia majan jäännöksiä ja kiviuuneja saattaa olla samalla paikalla kymmenittäin. Sotilasleirit sijaitsevat maa- ja vesikulkuväylien varrella, metsissä ja saarilla. Ne erottuvat maastossa [[wiki:​uuni|kiviuuneina]] sekä majanpohjina ja -kuoppina. Erilaisia majan jäännöksiä ja kiviuuneja saattaa olla samalla paikalla kymmenittäin.
  
-{{ :​wiki:​ruotsinpyhtää_kungshamn_hamnflodan_2003.jpg?​350|}} Majanpohjat ovat isojen maakivien edustalla tai kallioseinämien vierellä olevia pohjakaavaltaan nelikulmaisia tai soikeita pienistä lohko- ja luonnonkivistä ladottuja kehiä (vrt. [[wiki:​tomtning]]). Kehien koot vaihtelevat. Suurimmat ovat noin 4 x 2 metrin ja pienimmät vain 1 x 2 metriä ​laajuisia. Kehissä on kiviä päällekkäin yhdestä neljään kerrokseen. Ison maakiven ja kivikehän varaan on tehty katto telttakankaasta,​ oksista tai risuista. ​+{{ :​wiki:​ruotsinpyhtää_kungshamn_hamnflodan_2003.jpg?​350|}} Majanpohjat ovat isojen maakivien edustalla tai kallioseinämien vierellä olevia pohjakaavaltaan nelikulmaisia tai soikeita pienistä lohko- ja luonnonkivistä ladottuja kehiä (vrt. [[wiki:​tomtning]]). Kehien koot vaihtelevat. Suurimmat ovat noin 4 x 2 metrin ja pienimmät vain 1 x 2 metrin ​laajuisia. Kehissä on kiviä päällekkäin yhdestä neljään kerrokseen. Ison maakiven ja kivikehän varaan on tehty katto telttakankaasta,​ oksista tai risuista. ​
  
-{{ :​wiki:​7._pien-ahvenkoski_sotilasleiri_125436_231kuva_mv_rho_v.-p._suhonen_2003.jpg?​350|}}Maakiven toisella puolella, vastapäätä majanpohjaa,​ on usein ruuan valmistukseen käytetty ​kiviuuni eli ns.  ​[[wiki:ryssänuuni|ryssänuuni]]. Kiviuuni on lämmittänyt maakiven ja siten samalla myös majan.((Kauppi & Suhonen 2011: 281)) Yksittäisen kiviuunin tulkitsemiseen leiripaikaksi on syytä suhtautua kriittisesti. Yksinkertaisia ja tilapäisiä uuneja ovat voineet rannikolle rakentaa sotilaiden sijasta esimerkiksi huonojen kelien yllättämät tai tuulta purjeisiin odottaneet kalastajat ja merimiehet.  ​+{{ :​wiki:​7._pien-ahvenkoski_sotilasleiri_125436_231kuva_mv_rho_v.-p._suhonen_2003.jpg?​350|}}Maakiven toisella puolella, vastapäätä majanpohjaa,​ on usein ruuan valmistukseen käytetty ​  ​[[wiki:kiviuuni|kiviuuni eli ns. ryssänuuni]]. Kiviuuni on lämmittänyt maakiven ja siten samalla myös majan.((Kauppi & Suhonen 2011: 281)) Yksittäisen kiviuunin tulkitsemiseen leiripaikaksi on syytä suhtautua kriittisesti. Yksinkertaisia ja tilapäisiä uuneja ovat voineet rannikolle rakentaa sotilaiden sijasta esimerkiksi huonojen kelien yllättämät tai tuulta purjeisiin odottaneet kalastajat ja merimiehet.  ​
  
 Majakuopat ovat muodoltaan pyöreitä, neliöitä ja suorakaiteita. Maakuoppien koot ja syvyydet vaihtelevat. Pienimmät kuopat ovat halkaisijaltaan 1,5 metriä ja suurimmat viisikin metriä((Kauppi & Suhonen 2011: 285)).  ​ Majakuopat ovat muodoltaan pyöreitä, neliöitä ja suorakaiteita. Maakuoppien koot ja syvyydet vaihtelevat. Pienimmät kuopat ovat halkaisijaltaan 1,5 metriä ja suurimmat viisikin metriä((Kauppi & Suhonen 2011: 285)).  ​
Rivi 22: Rivi 24:
 {{ :​wiki:​majanpohja.jpg?​350|}} Suomessa olevia sotilasleirejä ei ole tutkittu järjestelmällisesti. Historiallisessa lähdeaineistossa esiintyvien leirien määrästä ja laadusta ei ole tällä hetkellä mitään käsitystä. Varhaisimmat tiedot sotaväen käyttämistä leiripaikoista ovat kuitenkin jo 1300-luvulta eli  ajalta, jolta Itämaata koskevaa yksityiskohtaisempaa kirjallista lähdeaineistoa on säilynyt.((Suhonen 2007)) ​ {{ :​wiki:​majanpohja.jpg?​350|}} Suomessa olevia sotilasleirejä ei ole tutkittu järjestelmällisesti. Historiallisessa lähdeaineistossa esiintyvien leirien määrästä ja laadusta ei ole tällä hetkellä mitään käsitystä. Varhaisimmat tiedot sotaväen käyttämistä leiripaikoista ovat kuitenkin jo 1300-luvulta eli  ajalta, jolta Itämaata koskevaa yksityiskohtaisempaa kirjallista lähdeaineistoa on säilynyt.((Suhonen 2007)) ​
  
-Leiripaikkoja on usein maa- ja vesikulkureittien varrella sijaitsevien sotilaallisesti merkittävien kohteiden, kuten linnakkeiden,​ [[wiki:​satama|satamien]],​ [[wiki:​silta|siltojen]],​ [[wiki:​kanava|kanavien]] tai rajojen, luona. Sotilasleirin määritelmä on melko väljä. Ääripäitä ovat muutaman tunnin käytössä olleet levähdyspaikat ja pitkäkestoisten operaatioiden tukikohdiksi tarkoitetut linnoitetut leirit. Kulloisenkin leirin ulkomuotoon ovat vaikuttaneet ennen kaikkea valitun paikan topografia ja leirin tarkoitus. Maastossa saattaa olla muistona leirielämästä uuneja, tulisijoja, majanpohjia ja maakuoppia. Toisaalta sotaväki on jo pelkästään säännönmukaisuuteen pyrkivistä tiukoista ohjesäännöistä johtuen perustanut telttakylänsä mielellään niityille ja pelloille, ja maanpäälliset merkit ovat siten voineet kadota viljelyn yhteydessä jopa jo saman vuoden aikana.((Suhonen 2007))+Leiripaikkoja on usein maa- ja vesikulkureittien varrella sijaitsevien sotilaallisesti merkittävien kohteiden, kuten linnakkeiden ​(ks. [[wiki:​skanssi|skanssi]] ja [[wiki:​bastionilinnoitus|bastionilinnoitus]]), [[wiki:​satama|satamien]],​ [[wiki:​silta|siltojen]],​ [[wiki:​kanava|kanavien]] tai rajojen, luona. Sotilasleirin määritelmä on melko väljä. Ääripäitä ovat muutaman tunnin käytössä olleet levähdyspaikat ja pitkäkestoisten operaatioiden tukikohdiksi tarkoitetut linnoitetut leirit. Kulloisenkin leirin ulkomuotoon ovat vaikuttaneet ennen kaikkea valitun paikan topografia ja leirin tarkoitus. Maastossa saattaa olla muistona leirielämästä uuneja, tulisijoja, majanpohjia ja maakuoppia. Toisaalta sotaväki on jo pelkästään säännönmukaisuuteen pyrkivistä tiukoista ohjesäännöistä johtuen perustanut telttakylänsä mielellään niityille ja pelloille, ja maanpäälliset merkit ovat siten voineet kadota viljelyn yhteydessä jopa jo saman vuoden aikana.((Suhonen 2007))
  
 ===== Ajoitus ===== ===== Ajoitus =====
Rivi 32: Rivi 34:
 ===== Suojelustatus ===== ===== Suojelustatus =====
  
-Vähintään noin sadan vuoden ikäiset (ohjeellinen ikäraja) sotilasleirien jäännökset ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. ​Ks. [[http://​www.nba.fi/​fi/​File/​685/​rho-historiallisen-ajan-kii.pdf|Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset -julkaisu]],​ sivu 90. +Vähintään noin sadan vuoden ikäiset (ohjeellinen ikäraja) sotilasleirien jäännökset ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. ​ 
  
 ===== Lähteet ===== ===== Lähteet =====
Rivi 39: Rivi 41:
 **Niukkanen,​ Marianna** 2009. //​Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset,​ tunnistaminen ja suojelu//. Museoviraston rakennushistorian osaston oppaita ja ohjeita 3.  **Niukkanen,​ Marianna** 2009. //​Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset,​ tunnistaminen ja suojelu//. Museoviraston rakennushistorian osaston oppaita ja ohjeita 3. 
 **Suhonen, V.-P.** 2007. På bara marken måste soldaterna ligga: strödda iakttagelser från militärlager under 1700-talet. Julkaisussa //​Arkeologia Suomessa 2003–2004//:​ 33–44. Museovirasto,​ Helsinki. **Suhonen, V.-P.** 2007. På bara marken måste soldaterna ligga: strödda iakttagelser från militärlager under 1700-talet. Julkaisussa //​Arkeologia Suomessa 2003–2004//:​ 33–44. Museovirasto,​ Helsinki.
-**Kauppi, Ulla-Riitta & Suhonen, V.-P.** 2011. Kymijoen rajalinjan pikkulinnakkeet. Julkaisussa Suhonen, V.-P. (toim.): //​Suomalaiset linnoitukset 1720-luvulta 1850-luvulle//:​ 276–295. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki. 
  
  
wiki/sotilasleiri.txt · Viimeksi muutettu: 2022/09/01 12:56 / Helena Ranta