Linnoituksen ulkovarustukseksi rakennettu este- ja ansakuoppa

Sudenkuoppia tunnetaan Kaakkois-Suomen 1700-luvun linnoituksista (Esim. Savitaipale Järvitaipale, Kouvola Utti). Sudenkuopat ovat vähän tunnettu linnoituslaite, ja arkeologit ovat etsineet niitä linnoitusten etumaastoista systemaattisemmin vasta 2000-luvulla. On ilmeistä, että suuri osa sudenkuopista on edelleen löytämättä.

Sudenkuopat ovat olleet alun perin kärjestä lyhennetyn ympyräkartion muotoisia kuoppia. Nykyään ne erottuvat maastossa kasvillisuuden ja maan peittäminä kuoppina. Sudenkuopat korvasivat mutta toisaalta myös täydensivät valleja ja vallihautoja. Sudenkuopat kaivettiin ”kennomaisesti” limittäen riveittäin ja varustettiin usein terävällä paalulla. Sudenkuoppia voi olla vierekkäin jopa kymmenittäin jollei sadoittain.

Venäläisten ”sudenkuopiksi” kutsumia estekuoppia kaivettiin vihollisen hyökkäysten hidastamiseksi
linnoitusten ulkopuolelle ja joskus myös vallihautaan. Venäläisessä linnoitusoppaassa neuvotaan kaivamaan kuopat halkaisijaltaan 1,5–1,8-metrisiksi ja alaspäin kapeneviksi. Kuopan pohjalle asetettiin noin 1,4 metriä pitkä teroitettu puuseiväs. Kuopat tehtiin kolmeen riviin. Kuoppien välien piti olla joko 0,9 tai 1,8 metriä.¹⁾

1700-luku.

Kaakkois-Suomen 1700-luvun bastionilinnoitukset (muu Suomi?)

Kiinteä muinaisjäännös

Hakanpää, Päivi 2008. Valkeala, Utin linnoituksen inventointi ja kartoitus 12.5.–23.5.2008. Museovirasto.
Suhonen, V.-P. (toim.) 2011. Suomalaiset linnoitukset 1720-luvulta 1850-luvulle. Suomalaisen kirjallisuuden seura, Helsinki.