Arkeologisen kulttuuriperinnön opas

Tämä sivu on vain luettavissa. Voit katsoa sen lähdekoodia, mutta et muuttaa sitä. Kysy ylläpitäjältä jos pidät tätä estoa virheellisenä.
{{tag>wiki:luokka:asuminen_ja_oleskelu wiki:luokka:esihistorialliset_asuinpaikat  wiki:luokka:maaseudun_historialliset_asuinpaikat}}





====== Talonpohja ======
{{:wiki:akdg_4237_2_p.jpg?450|}}


===== Määritelmä =====

historiallisella ajalla rakennetun asuin- tai talousrakennuksen jäännös

rakennuksen kantava alusrakenne
===== Kuvaus =====
 
{{ :wiki:kärr7b.jpg?300|}}

Maaseudun historiallisen ajan asuinpaikkojen talonpohjat näkyvät maastossa suorakulmaisina kuopanteina, kivistä tai maasta koostuvina seinälinjoina, kulmakivinä, tasanteina ja rinteessä olevina terrasseina sekä tulisijan jäännöksinä. Talonpohjat erottuvat usein ympäristöstään poikkeavana, niiden pohjan muotoa noudattavana kasvillisuutena. On myös varsin tavanomaista, että talonpohjan tulisijan kohdalla kasvaa puita tai muuta kasvillisuutta. Maanpäälle suoraan perustetuista tai varhain autioituneista taloista ei välttämättä ole ainakaan selkeästi erottuvia maanpäällisiä jäännöksiä.


===== Historia ja käyttö =====

Rautakautinen talonrakentamisperinne jatkui varhais- ja sydänkeskiajalle. Rakennuksen alimmat hirret laskettiin maalle, kalliolle tai matalan seinävallin varaan. Seinävalli koottiin pienehköistä kivistä, sorasta ja hiekasta. Seinävallien varaan perustettuihin rakennuksiin liittyy usein paalunsijoja, jotka ovat mahdollisesti tukeneet seiniä. Seinien sisäpuolella saattoi olla multapenkki, joka toisaalta tuki seinää ja toisaalta esti vedon lattianrajasta. Multapenkin päällä saattoi olla laveri tai seiniä kiertävä penkki.((Haggrén 2015: 476–477.)) 
{{ :wiki:img_1129.jpg?300|}}
Hirsirakennukset perustettiin jo keskiajalla myös kivijalan tai nurkkakivien päälle. Kivijaloista tuli ajan myötä vahvempia. Ne saattoivat koostua suurista nurkkakivistä, joiden välissä oli pienempiä kiviä. Pienemmät rakennukset, kuten aitat, olivat usein pelkkien nurkkakivien varassa.((Haggrén 2015: 476–477.))

Lattioista on vähän tietoa, koska puiset lattiarakenteet ovat ajan kuluessa maatuneet ja niistä saattaa arkeologisissa kaivauksissakin näkyä vain heikkoja merkkejä. Puulattiat saatettiin rakentaa suoraan maata vasten tai ne nostettiin niskapuiden eli lattiavasojen varaan. Maalle tehty lattia voitiin eristää maasta tuohen ja saven avulla. Lattiavasoista saattavat kertoa rakennusten sisältä paljastuvat harvakseen asetetut kivirivit. Keskiajalla on ollut myös kivi- ja savilattioita. Savilattioita on saatettu osittain kivetä. Lattioiden alle rakennettiin myös kellarikuoppia((Haggrén 2015: 477–480)). 

Keskiajalla rakennettiin yksihuoneisten asuinrakennusten lisäksi eteisellisiä yksinäistupia, etuporstuallisia peräkamaritupia ja joskus myös paritupia. Parituvissa on kaksi tupaa, joiden välissä oli porstua ja eteinen.((Haggrén 2015: 479–480.)) Samankaltaisia rakennustyyppejä tai -ratkaisuja oli maaseudulla pitkälle 1900-luvulle saakka.  


===== Ajoitus =====

Keskiaika – nykyaika

===== Levintä =====

Koko Suomi

===== Suojelustatus =====

Maaseudun talonpohjat liittyvät kylänpaikkoihin, torppiin, kartanoihin tms. ja suojelu määräytyy pääkohteen mukaan. 


===== Lähteet =====

**Haggrén, Georg** 2015. Rakennukset ja rakennustekniikka. Julkaisussa Haggrén, Georg & Halinen, Petri & Lavento, Mika & Raninen, Sami & Wessman, Anna: //Muinaisuutemme jäljet. Suomen esi- ja varhaishistoria kivikaudelta keskiajalle//: 472–486. Gaudeamus.
**Mikkanen, Tiina** 2015. //Kotien särkyneet sydämet. Asuinrakennusten tulisijat rautakauden lopun ja keskiajan aikana//. Pro gradu -tutkielma. Helsingin yliopisto, arkeologian oppiaine.


===== Muu kirjallisuus =====

**Häggman, Kai et al.** (toim.) 2006. //Suomalaisen arjen historia. Savupirttien Suomi//. Porvoo.
**Vuorinen Juha-Matti** 2003. Hallitalo ja hirsirakennus – elämää ahtaassa asumuksessa mutta väljässä pihapiirissä. Julkaisussa Kaitanen, Yrjö & Laukkanen, Esa  & Uotila, Kari (toim.): //Muinainen Kalanti ja sen naapurit. Talonpojan maailma rautakaudelta keskiajalle//: 185–197. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki.
**Vuorinen, Juha-Matti** 2009. //Rakennukset ja rakentajat Raision Ihalassa rautakauden lopulla ja varhaisella keskiajalla//. Turun yliopiston julkaisuja sarja C, osa 281.
===== Viitteet =====


~~DISCUSSION~~
Arkeologisen kulttuuriperinnön opas

Käyttäjän työkalut

Sivuston työkalut

Sivutyökalut
