Käyttäjän työkalut

Sivuston työkalut


wiki:talonpohja

Erot

Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.

Linkki vertailunäkymään

Both sides previous revision Edellinen revisio
Seuraava revisio
Edellinen revisio
wiki:talonpohja [2017/03/21 10:20]
Helena Ranta
wiki:talonpohja [2020/10/20 15:56] (nykyinen)
Helena Ranta
Rivi 11: Rivi 11:
 ===== Määritelmä ===== ===== Määritelmä =====
  
-Asuin- tai talousrakennuksen ​paikka; rakennuksen alin osa+historiallisella ajalla rakennetun asuin- tai talousrakennuksen ​jäännös
  
-Rakennuksen ​kantava alusrakenne+rakennuksen ​kantava alusrakenne
 ===== Kuvaus ===== ===== Kuvaus =====
    
 {{ :​wiki:​kärr7b.jpg?​300|}} {{ :​wiki:​kärr7b.jpg?​300|}}
  
-Talonpohjat ​näkyvät maastossa suorakulmaisina kuopanteina,​ kivistä tai maasta koostuvina seinälinjoina,​ kulmakivinä,​ tasanteita ja rinteessä olevina terrasseina sekä tulisijan jäännöksinä. Talonpohjat erottuvat usein ympäristöstään poikkeavana niiden pohjan muotoa noudattavana kasvillisuutena. On myös varsin tavanomaista,​ että talonpohjan tulisijan kohdalla kasvaa ​kuusi tai muu puu. Maanpäälle suoraan perustetuista tai varhain autioituneista taloista ei välttämättä ole ainakaan selkeästi erottuvia maanpäällisiä jäännöksiä.+Maaseudun historiallisen ajan asuinpaikkojen talonpohjat ​näkyvät maastossa suorakulmaisina kuopanteina,​ kivistä tai maasta koostuvina seinälinjoina,​ kulmakivinä,​ tasanteita ja rinteessä olevina terrasseina sekä tulisijan jäännöksinä. Talonpohjat erottuvat usein ympäristöstään poikkeavananiiden pohjan muotoa noudattavana kasvillisuutena. On myös varsin tavanomaista,​ että talonpohjan tulisijan kohdalla kasvaa ​puita tai muuta kasvillisuutta. Maanpäälle suoraan perustetuista tai varhain autioituneista taloista ei välttämättä ole ainakaan selkeästi erottuvia maanpäällisiä jäännöksiä.
  
  
Rivi 27: Rivi 27:
 Hirsirakennukset perustettiin jo keskiajalla myös kivijalan tai nurkkakivien päälle. Kivijaloista tuli ajan myötä vahvempia. Ne saattoivat koostua suurista nurkkakivistä,​ joiden välissä oli pienempiä kiviä. Pienemmät rakennukset,​ kuten aitat, olivat usein pelkkien nurkkakivien varassa.((Haggrén 2015: 476–477.)) Hirsirakennukset perustettiin jo keskiajalla myös kivijalan tai nurkkakivien päälle. Kivijaloista tuli ajan myötä vahvempia. Ne saattoivat koostua suurista nurkkakivistä,​ joiden välissä oli pienempiä kiviä. Pienemmät rakennukset,​ kuten aitat, olivat usein pelkkien nurkkakivien varassa.((Haggrén 2015: 476–477.))
  
-Lattioista on vähän tietoa, koska puiset lattiarakenteet ovat ajan kuluessa maatuneet ja niistä saattaa arkeologisissa kaivauksissakin näkyä vain heikkoja merkkejä. Puulattiat saatettiin rakentaa suoraan maata vasten tai ne nostettiin niskapuiden eli lattiavasojen varaan. Maalle tehty lattia voitiin eristää maasta tuohen ja saven avulla. Lattiavasoista saattavat rakennusten sisältä paljastuvat harvakseen asetetut kivirivit. ​Keskiajalta tunnetaan ​myös kivilattioita ​ja savilattioita. Savilattioita on saatettu osittain kivetä. Lattioiden alle rakennettiin myös kellarikuoppia((Haggrén 2015: 477–480.)). ​+Lattioista on vähän tietoa, koska puiset lattiarakenteet ovat ajan kuluessa maatuneet ja niistä saattaa arkeologisissa kaivauksissakin näkyä vain heikkoja merkkejä. Puulattiat saatettiin rakentaa suoraan maata vasten tai ne nostettiin niskapuiden eli lattiavasojen varaan. Maalle tehty lattia voitiin eristää maasta tuohen ja saven avulla. Lattiavasoista saattavat rakennusten sisältä paljastuvat harvakseen asetetut kivirivit. ​Keskiajalla on ollut myös kivi- ja savilattioita. Savilattioita on saatettu osittain kivetä. Lattioiden alle rakennettiin myös kellarikuoppia((Haggrén 2015: 477–480.)). ​
  
- +Keskiajalla rakennettiin yksihuoneisten asuinrakennusten lisäksi eteisellisiä yksinäistupia,​ etuporstuallisia peräkamaritupia ja joskus myös paritupia. Parituvissa on kaksi tupaa, joiden välissä oli porstua ja eteinen.((Haggrén 2015: 479–480.)) Samankaltaisia rakennustyyppejä tai -ratkaisuja ​oli maaseudulla pitkälle 1900-luvulle saakka.  ​
-Keskiajalla rakennettiin yksihuoneisten asuinrakennusten lisäksi eteisellisiä yksinäistupia,​ etuporstuallisia peräkamaritupia ja joskus myös paritupia. Parituvissa on kaksi tupaa, joiden välissä oli porstua ja eteinen.((Haggrén 2015: 479–480.)) Samankaltaisia rakennustyyppejä tai -ratkaisuja ​esiintyi ​maaseudulla pitkälle 1900-luvulle saakka.  ​+
  
  
 ===== Ajoitus ===== ===== Ajoitus =====
  
-Keskiaika ​nykyaika+Keskiaika ​– nykyaika
  
 ===== Levintä ===== ===== Levintä =====
Rivi 42: Rivi 41:
  
 ===== Suojelustatus ===== ===== Suojelustatus =====
 +
 +Maaseudun talonpohjat liittyvät kylänpaikkoihin,​ torppiin, kartanoihin tms. ja suojelu määräytyy pääkohteen mukaan. ​
  
  
 ===== Lähteet ===== ===== Lähteet =====
  
-**Haggrén, Georg** 2015. Rakennukset ja rakennustekniikka. //​Muinaisuutemme jäljet. Suomen esi- ja varhaishistoria kivikaudelta keskiajalle//​. ​Helsinki.+**Haggrén, Georg** 2015. Rakennukset ja rakennustekniikka. ​Julkaisussa Haggrén, Georg & Halinen, Petri & Lavento, Mika & Raninen, Sami & Wessman, Anna: //​Muinaisuutemme jäljet. Suomen esi- ja varhaishistoria kivikaudelta keskiajalle//​: 472–486Gaudeamus.
 **Mikkanen, Tiina** 2015. //Kotien särkyneet sydämet. Asuinrakennusten tulisijat rautakauden lopun ja keskiajan aikana//. Pro gradu -tutkielma. Helsingin yliopisto, arkeologian oppiaine. **Mikkanen, Tiina** 2015. //Kotien särkyneet sydämet. Asuinrakennusten tulisijat rautakauden lopun ja keskiajan aikana//. Pro gradu -tutkielma. Helsingin yliopisto, arkeologian oppiaine.
  
Rivi 52: Rivi 53:
 ===== Muu kirjallisuus ===== ===== Muu kirjallisuus =====
  
-**Häggman, Kai al** (toim.) 2006. Suomalaisen arjen historia. Savupirttien Suomi. Porvoo +**Häggman, Kai et al.** (toim.) 2006. //Suomalaisen arjen historia. Savupirttien Suomi//. Porvoo. 
-**Vuorinen Juha-Matti** 2003. Hallitalo ja hirsirakennus –elämää ahtaassa asumuksessa mutta väljässä pihapiirissä. //Muinainen Kalanti ja sen naapurit. Talonpojan maailma rautakaudelta keskiajalle//​. ​toim. Yrjö KaitanenEsa Laukkanen ja Kari Uotila. Suomalaisen kirjallisuuden seura+**Vuorinen Juha-Matti** 2003. Hallitalo ja hirsirakennus – elämää ahtaassa asumuksessa mutta väljässä pihapiirissä. ​Julkaisussa Kaitanen, Yrjö & Laukkanen, Esa  & Uotila, Kari (toim.): ​//Muinainen Kalanti ja sen naapurit. Talonpojan maailma rautakaudelta keskiajalle//​: 185–197Suomalaisen Kirjallisuuden SeuraHelsinki
-**Vuorinen Juha-Matti** 2009. //​Rakennukset ja rakentajat Raision Ihalassa rautakauden lopulla ja varhaisella keskiajalla//​. Turun yliopiston julkaisuja sarja C, osa 281.+**VuorinenJuha-Matti** 2009. //​Rakennukset ja rakentajat Raision Ihalassa rautakauden lopulla ja varhaisella keskiajalla//​. Turun yliopiston julkaisuja sarja C, osa 281.
 ===== Viitteet ===== ===== Viitteet =====
 +
 +
 +~~DISCUSSION~~
wiki/talonpohja.1490084425.txt.gz · Viimeksi muutettu: 2017/03/21 10:20 / Helena Ranta