Käyttäjän työkalut

Sivuston työkalut


wiki:talonpohja

Erot

Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.

Linkki vertailunäkymään

Both sides previous revision Edellinen revisio
Seuraava revisio
Edellinen revisio
wiki:talonpohja [2017/04/05 10:36]
Helena Ranta [Ajoitus]
wiki:talonpohja [2020/10/20 15:56] (nykyinen)
Helena Ranta
Rivi 11: Rivi 11:
 ===== Määritelmä ===== ===== Määritelmä =====
  
-Asuin- tai talousrakennuksen ​paikka; rakennuksen alin osa+historiallisella ajalla rakennetun asuin- tai talousrakennuksen ​jäännös
  
-Rakennuksen ​kantava alusrakenne+rakennuksen ​kantava alusrakenne
 ===== Kuvaus ===== ===== Kuvaus =====
    
 {{ :​wiki:​kärr7b.jpg?​300|}} {{ :​wiki:​kärr7b.jpg?​300|}}
  
-Maaseudun historiallisen ajan asuinpaikkojen talonpohjat näkyvät maastossa suorakulmaisina kuopanteina,​ kivistä tai maasta koostuvina seinälinjoina,​ kulmakivinä,​ tasanteita ja rinteessä olevina terrasseina sekä tulisijan jäännöksinä. Talonpohjat erottuvat usein ympäristöstään poikkeavana niiden pohjan muotoa noudattavana kasvillisuutena. On myös varsin tavanomaista,​ että talonpohjan tulisijan kohdalla kasvaa puita tai muuta kasvillisuutta. Maanpäälle suoraan perustetuista tai varhain autioituneista taloista ei välttämättä ole ainakaan selkeästi erottuvia maanpäällisiä jäännöksiä.+Maaseudun historiallisen ajan asuinpaikkojen talonpohjat näkyvät maastossa suorakulmaisina kuopanteina,​ kivistä tai maasta koostuvina seinälinjoina,​ kulmakivinä,​ tasanteita ja rinteessä olevina terrasseina sekä tulisijan jäännöksinä. Talonpohjat erottuvat usein ympäristöstään poikkeavananiiden pohjan muotoa noudattavana kasvillisuutena. On myös varsin tavanomaista,​ että talonpohjan tulisijan kohdalla kasvaa puita tai muuta kasvillisuutta. Maanpäälle suoraan perustetuista tai varhain autioituneista taloista ei välttämättä ole ainakaan selkeästi erottuvia maanpäällisiä jäännöksiä.
  
  
Rivi 27: Rivi 27:
 Hirsirakennukset perustettiin jo keskiajalla myös kivijalan tai nurkkakivien päälle. Kivijaloista tuli ajan myötä vahvempia. Ne saattoivat koostua suurista nurkkakivistä,​ joiden välissä oli pienempiä kiviä. Pienemmät rakennukset,​ kuten aitat, olivat usein pelkkien nurkkakivien varassa.((Haggrén 2015: 476–477.)) Hirsirakennukset perustettiin jo keskiajalla myös kivijalan tai nurkkakivien päälle. Kivijaloista tuli ajan myötä vahvempia. Ne saattoivat koostua suurista nurkkakivistä,​ joiden välissä oli pienempiä kiviä. Pienemmät rakennukset,​ kuten aitat, olivat usein pelkkien nurkkakivien varassa.((Haggrén 2015: 476–477.))
  
-Lattioista on vähän tietoa, koska puiset lattiarakenteet ovat ajan kuluessa maatuneet ja niistä saattaa arkeologisissa kaivauksissakin näkyä vain heikkoja merkkejä. Puulattiat saatettiin rakentaa suoraan maata vasten tai ne nostettiin niskapuiden eli lattiavasojen varaan. Maalle tehty lattia voitiin eristää maasta tuohen ja saven avulla. Lattiavasoista saattavat rakennusten sisältä paljastuvat harvakseen asetetut kivirivit. ​Keskiajalta tunnetaan ​myös kivilattioita ​ja savilattioita. Savilattioita on saatettu osittain kivetä. Lattioiden alle rakennettiin myös kellarikuoppia((Haggrén 2015: 477–480.)). ​+Lattioista on vähän tietoa, koska puiset lattiarakenteet ovat ajan kuluessa maatuneet ja niistä saattaa arkeologisissa kaivauksissakin näkyä vain heikkoja merkkejä. Puulattiat saatettiin rakentaa suoraan maata vasten tai ne nostettiin niskapuiden eli lattiavasojen varaan. Maalle tehty lattia voitiin eristää maasta tuohen ja saven avulla. Lattiavasoista saattavat rakennusten sisältä paljastuvat harvakseen asetetut kivirivit. ​Keskiajalla on ollut myös kivi- ja savilattioita. Savilattioita on saatettu osittain kivetä. Lattioiden alle rakennettiin myös kellarikuoppia((Haggrén 2015: 477–480.)). ​
  
- +Keskiajalla rakennettiin yksihuoneisten asuinrakennusten lisäksi eteisellisiä yksinäistupia,​ etuporstuallisia peräkamaritupia ja joskus myös paritupia. Parituvissa on kaksi tupaa, joiden välissä oli porstua ja eteinen.((Haggrén 2015: 479–480.)) Samankaltaisia rakennustyyppejä tai -ratkaisuja ​oli maaseudulla pitkälle 1900-luvulle saakka.  ​
-Keskiajalla rakennettiin yksihuoneisten asuinrakennusten lisäksi eteisellisiä yksinäistupia,​ etuporstuallisia peräkamaritupia ja joskus myös paritupia. Parituvissa on kaksi tupaa, joiden välissä oli porstua ja eteinen.((Haggrén 2015: 479–480.)) Samankaltaisia rakennustyyppejä tai -ratkaisuja ​esiintyi ​maaseudulla pitkälle 1900-luvulle saakka.  ​+
  
  
Rivi 43: Rivi 42:
 ===== Suojelustatus ===== ===== Suojelustatus =====
  
-Kylänpaikat (+ torpatkartanot) koostuvat taloistaNiiden ​suojelu ​kylänpaikkojen ​mukaan.+Maaseudun talonpohjat liittyvät kylänpaikkoihintorppiin, kartanoihin tmsja suojelu ​määräytyy pääkohteen ​mukaan. ​
  
  
Rivi 55: Rivi 54:
  
 **Häggman, Kai et al.** (toim.) 2006. //​Suomalaisen arjen historia. Savupirttien Suomi//. Porvoo. **Häggman, Kai et al.** (toim.) 2006. //​Suomalaisen arjen historia. Savupirttien Suomi//. Porvoo.
-**Vuorinen Juha-Matti** 2003. Hallitalo ja hirsirakennus – elämää ahtaassa asumuksessa mutta väljässä pihapiirissä. Julkaisussa Kaitanen, Yrjö & Laukkanen, Esa  & Uotila, Kari (toim.)://​Muinainen Kalanti ja sen naapurit. Talonpojan maailma rautakaudelta keskiajalle//​. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.+**Vuorinen Juha-Matti** 2003. Hallitalo ja hirsirakennus – elämää ahtaassa asumuksessa mutta väljässä pihapiirissä. Julkaisussa Kaitanen, Yrjö & Laukkanen, Esa  & Uotila, Kari (toim.): //Muinainen Kalanti ja sen naapurit. Talonpojan maailma rautakaudelta keskiajalle//​: 185–197. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki.
 **Vuorinen, Juha-Matti** 2009. //​Rakennukset ja rakentajat Raision Ihalassa rautakauden lopulla ja varhaisella keskiajalla//​. Turun yliopiston julkaisuja sarja C, osa 281. **Vuorinen, Juha-Matti** 2009. //​Rakennukset ja rakentajat Raision Ihalassa rautakauden lopulla ja varhaisella keskiajalla//​. Turun yliopiston julkaisuja sarja C, osa 281.
 ===== Viitteet ===== ===== Viitteet =====
 +
 +
 +~~DISCUSSION~~
wiki/talonpohja.1491377776.txt.gz · Viimeksi muutettu: 2017/04/05 10:36 / Helena Ranta