Käyttäjän työkalut
wiki:tervahauta
Erot
Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.
| Both sides previous revision Edellinen revisio Seuraava revisio | Edellinen revisio Seuraava revisio Both sides next revision | ||
|
wiki:tervahauta [2018/03/26 15:56] Helena Ranta [Lähteet] |
wiki:tervahauta [2019/02/07 07:09] Helena Ranta [Määritelmä] |
||
|---|---|---|---|
| Rivi 6: | Rivi 6: | ||
| ===== Määritelmä ===== | ===== Määritelmä ===== | ||
| - | Maakuoppa johon tervakset tervanpoltossa ladotaan ja peitellään maakerroksella((Kielitoimiston sanakirja)) | + | maakuoppa, johon tervanvalmistukseen käytetyt puuainekset ladotaan tervanpoltossa |
| ===== Kuvaus ===== | ===== Kuvaus ===== | ||
| Rivi 24: | Rivi 23: | ||
| Tervanvalmistuksessa käytettiin raaka-aineena pääasiassa kolottuja mäntypuita, mutta myös juurakoista, kannoista ja kuivista männynlatvoista poltettiin tervaa. Koloaminen yleistyi 1500–1600-luvun vaihteessa kun tervan kysyntä alkoi kasvaa maailmanmarkkinoilla((Luukko 1934: 40; Sirelius 1921: 51)). Koloamisen tarkoitus oli saada puu pihkaantumaan mahdollisimman hyvin. Alkukesällä tehdystä ensimmäisestä koloamisesta eli männyn osittaisesta kuorimisesta tervanpolttoon kului vähintään kuusi vuotta. Kolosmetsä kaadettiin syksyllä. Lumikeleillä puut ajettiin tervahautapaikalle, jossa ne pilkottiin ja pinottiin odottamaan polttoa.((Sirelius 1921: 52; Turpeinen 2010: 26)). | Tervanvalmistuksessa käytettiin raaka-aineena pääasiassa kolottuja mäntypuita, mutta myös juurakoista, kannoista ja kuivista männynlatvoista poltettiin tervaa. Koloaminen yleistyi 1500–1600-luvun vaihteessa kun tervan kysyntä alkoi kasvaa maailmanmarkkinoilla((Luukko 1934: 40; Sirelius 1921: 51)). Koloamisen tarkoitus oli saada puu pihkaantumaan mahdollisimman hyvin. Alkukesällä tehdystä ensimmäisestä koloamisesta eli männyn osittaisesta kuorimisesta tervanpolttoon kului vähintään kuusi vuotta. Kolosmetsä kaadettiin syksyllä. Lumikeleillä puut ajettiin tervahautapaikalle, jossa ne pilkottiin ja pinottiin odottamaan polttoa.((Sirelius 1921: 52; Turpeinen 2010: 26)). | ||
| + | |||
| + | Suomen esihistoriallista ja keskiaikaisista tervahaudoista ei ole toistaiseksi arkeologista todistusaineistoa. On kuitenkin mahdollista, että tervaa on valmistettu rännittömissä kuopissa, joiden pohjalle on kerätty tervaa. Hauta on jouduttu avaamaan tervan saamiseksi ja jäljelle on jäänyt kuoppa, joka saattaa muistuttaa pyyntikuoppaa tai hiilimiilua. ((ks. Hennius 2018)). | ||
| + | |||
| + | |||
| Tervahautoja on kahta tyyppiä. Kotipolttoon käytetyt **rännihaudat** olivat loivaan mäenrinteeseen kaivettuja, kummastakin päästä avoimia kourumaisia syvennyksiä, jotka vuorattiin puukuorilevyillä. Tervakset ladottiin kuoppaan, peitettiin maalla ja sytytettiin haudan yläpäästä. Terva valui haudan alapäästä putkea pitkin astiaan, joka saattoi olla sijoitettu erilliseen kuoppaan. Rännihaudat olivat käytössä varsinkin Keski- ja Itä-Suomessa.((Sirelius 1921: 51.)) Hautatyyppi saattaa olla jopa esihistoriallinen, mutta se oli paikoin käytössä 1900-luvun alkuun asti.((Niukkanen 1999: 53)) | Tervahautoja on kahta tyyppiä. Kotipolttoon käytetyt **rännihaudat** olivat loivaan mäenrinteeseen kaivettuja, kummastakin päästä avoimia kourumaisia syvennyksiä, jotka vuorattiin puukuorilevyillä. Tervakset ladottiin kuoppaan, peitettiin maalla ja sytytettiin haudan yläpäästä. Terva valui haudan alapäästä putkea pitkin astiaan, joka saattoi olla sijoitettu erilliseen kuoppaan. Rännihaudat olivat käytössä varsinkin Keski- ja Itä-Suomessa.((Sirelius 1921: 51.)) Hautatyyppi saattaa olla jopa esihistoriallinen, mutta se oli paikoin käytössä 1900-luvun alkuun asti.((Niukkanen 1999: 53)) | ||
| Rivi 54: | Rivi 57: | ||
| ** Hallberg, Annagreta** 1959. //Tjärexport och tjärhandelskompanier under stormaktstiden//. Historiska och litteraturhistoriska studier. | ** Hallberg, Annagreta** 1959. //Tjärexport och tjärhandelskompanier under stormaktstiden//. Historiska och litteraturhistoriska studier. | ||
| + | **Hennius, Andreas** 2018. //Viking Age tar production and outland exploitation//. Cambridge Core, Antiquity, Volume 92, Issue 365. | ||
| **Hautala, Kustaa** 1956. //Suomen tervakauppa 1856–1913.Sen viimeinen kukoistus ja häviö sekä niihin vaikuttaneet syyt. Taloushistoriallinen tutkimus.// Historiallisia tutkimuksia XLV. Forssa. | **Hautala, Kustaa** 1956. //Suomen tervakauppa 1856–1913.Sen viimeinen kukoistus ja häviö sekä niihin vaikuttaneet syyt. Taloushistoriallinen tutkimus.// Historiallisia tutkimuksia XLV. Forssa. | ||
| **Juvelius, Erik** 1747. //Tjärtillvärkningen i Österbotten//. | **Juvelius, Erik** 1747. //Tjärtillvärkningen i Österbotten//. | ||
wiki/tervahauta.txt · Viimeksi muutettu: 2022/08/30 16:48 / Helena Ranta