Käyttäjän työkalut

Sivuston työkalut


wiki:tervahauta

Erot

Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.

Linkki vertailunäkymään

Both sides previous revision Edellinen revisio
Viimeisin revisio Both sides next revision
wiki:tervahauta [2022/08/30 16:37]
Helena Ranta [Historia ja käyttö]
wiki:tervahauta [2022/08/30 16:45]
Helena Ranta
Rivi 32: Rivi 32:
 Suuria tervamääriä valmistettaessa käytettiin **suppilomaisia** pyöreitä hautoja, jotka sijoitettiin tasaiselle maalle, mieluiten multaiseen maaperään ja tuulilta suojattuun paikkaan((Sirelius 1921: 51)). Hyviä tervahaudan paikkoja olivat tervasmetsän lähellä sijainneet multakumpareet ja järven tai joen rantatörmät,​ josta tervatynnyrit oli helppo pyörittää tervaveneeseen. Kauempaa erämaista tervatynnyrit voitiin kuljettaa vesistöjen varteen myös hevosten vetämillä palkkuilla.((Turpeinen 2010: 26–27; Juvelius 1747; Kaila 1931; Luukko 1934; Vuorela 1975: 451)) Kainuussa rakennettiin tervan kesäkuljetusta varten kankaiden ja soitten yli tervateitä,​ joita myöhemmin käytettiin muihinkin tarkoituksiin((Hautala 1956; Vuorela 1975: 454)). ​ Suuria tervamääriä valmistettaessa käytettiin **suppilomaisia** pyöreitä hautoja, jotka sijoitettiin tasaiselle maalle, mieluiten multaiseen maaperään ja tuulilta suojattuun paikkaan((Sirelius 1921: 51)). Hyviä tervahaudan paikkoja olivat tervasmetsän lähellä sijainneet multakumpareet ja järven tai joen rantatörmät,​ josta tervatynnyrit oli helppo pyörittää tervaveneeseen. Kauempaa erämaista tervatynnyrit voitiin kuljettaa vesistöjen varteen myös hevosten vetämillä palkkuilla.((Turpeinen 2010: 26–27; Juvelius 1747; Kaila 1931; Luukko 1934; Vuorela 1975: 451)) Kainuussa rakennettiin tervan kesäkuljetusta varten kankaiden ja soitten yli tervateitä,​ joita myöhemmin käytettiin muihinkin tarkoituksiin((Hautala 1956; Vuorela 1975: 454)). ​
  
-Jos vanhaa pohjaa ei ollut käytettävissä,​ hautaa varten kaivettiin keväällä suppilonmuotoinen kuoppa, joka vuorattiin savella, tuohella tai kaarnalla. Tervahaudan läpimitta oli tavallisesti 12–15 metriä, mutta koko saattoi vaihdella kolmesta jopa neljäänkymmeneen metriin. Tervakset ladottiin niin, että ne suunnattiin haudan keskellä olevaa silmää kohti. Haudan viereen, pohjaa syvemmälle kaivettiin halsi eli kuuma, jonne terva valui haudan keskipisteestä puista putkea eli kynää pitkin. ​Jos vanhaa pohjaa ei ollut käytettävissä,​ hautaa varten kaivettiin keväällä suppilonmuotoinen kuoppa, joka vuorattiin savella, tuohella tai kaarnalla. Tervahaudan läpimitta oli tavallisesti 12–15 metriä, mutta koko saattoi vaihdella kolmesta jopa neljäänkymmeneen metriin. Tervakset ladottiin niin, että ne suunnattiin haudan keskellä olevaa silmää kohti. Haudan viereen, pohjaa syvemmälle kaivettiin halsi eli kuuma, jonne terva valui haudan keskipisteestä puista putkea eli kynää pitkin. Joskus tervahaudan pohjalla on voinut olla tynnyri, johon terva on valutettu.((Lukkari 2011; Turpeinen 2000: 29–31; Taivainen 2016: 21–23.)) ​ +Jos vanhaa pohjaa ei ollut käytettävissä,​ hautaa varten kaivettiin keväällä suppilonmuotoinen kuoppa, joka vuorattiin savella, tuohella tai kaarnalla. Tervahaudan läpimitta oli tavallisesti 12–15 metriä, mutta koko saattoi vaihdella kolmesta jopa neljäänkymmeneen metriin. Tervakset ladottiin niin, että ne suunnattiin haudan keskellä olevaa silmää kohti. Haudan viereen, pohjaa syvemmälle kaivettiin halsi eli kuuma, jonne terva valui haudan keskipisteestä puista putkea eli kynää pitkin. Joskus tervahaudan pohjalla on voinut olla tynnyri, johon terva on valutettu.((Lukkari 2011; Turpeinen 2000: 29–31; Taivainen 2016: 21–23.)) ​
  
 Valmiiksi ladottu tervahauta peitettiin turpeella ja maa-aineksella. Maanrajaan jätettiin paljas vyöhyke, josta hauta sytytettiin. Polttaminen kesti noin viikon. Sen aikana hautaa tiivistettiin ja tulta kohennettiin. Haudan poltosta vastasi hautamestari. Terva alkoi valua muutaman päivän polton jälkeen. Keskikokoisesta haudasta saatiin 40–50 tynnyriä eli noin 5000–6000 litraa tervaa((Sirelius 1921: 54; Turpeinen 2000: 30, 33)). Valmiiksi ladottu tervahauta peitettiin turpeella ja maa-aineksella. Maanrajaan jätettiin paljas vyöhyke, josta hauta sytytettiin. Polttaminen kesti noin viikon. Sen aikana hautaa tiivistettiin ja tulta kohennettiin. Haudan poltosta vastasi hautamestari. Terva alkoi valua muutaman päivän polton jälkeen. Keskikokoisesta haudasta saatiin 40–50 tynnyriä eli noin 5000–6000 litraa tervaa((Sirelius 1921: 54; Turpeinen 2000: 30, 33)).
Rivi 70: Rivi 69:
 **Poutiainen,​ Hannu** 2013. //​Hämeenlinnan Kurkipesänsuon tervarännin arkeologinen kaivaus 2013//. Tutkimusraportti Museoviraston arkistossa. **Poutiainen,​ Hannu** 2013. //​Hämeenlinnan Kurkipesänsuon tervarännin arkeologinen kaivaus 2013//. Tutkimusraportti Museoviraston arkistossa.
 **Sirelius, U. T.** 1921. Tervanpoltto. Julkaisussa //Suomen kansanomaista kulttuuria//​ II: 49–56. Helsinki. **Sirelius, U. T.** 1921. Tervanpoltto. Julkaisussa //Suomen kansanomaista kulttuuria//​ II: 49–56. Helsinki.
-**Taivainen,​ Jouni** 2016. Metsiemme musta kulta. Arkeologinen näkökulma tervan ja hiilen ​tuotan-toon ​Suomessa. //Susikko// 1/2016. Metsähistorian Seura ry:n jäsentiedote:​ 21–23.+**Taivainen,​ Jouni** 2016. Metsiemme musta kulta. Arkeologinen näkökulma tervan ja hiilen ​tuotantoon ​Suomessa. //Susikko// 1/2016. Metsähistorian Seura ry:n jäsentiedote:​ 21–23.
 **Talve, Ilmar** 1980. Tervanpoltto. //Suomen kansankulttuuri//:​ 79–81.Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. **Talve, Ilmar** 1980. Tervanpoltto. //Suomen kansankulttuuri//:​ 79–81.Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
 **Turpeinen,​ Oiva** 2010. //Mustan kullan maa: Tervan historia//. Somero: Oy Amanita Ltd.  **Turpeinen,​ Oiva** 2010. //Mustan kullan maa: Tervan historia//. Somero: Oy Amanita Ltd. 
wiki/tervahauta.txt · Viimeksi muutettu: 2022/08/30 16:48 / Helena Ranta