Käyttäjän työkalut

Sivuston työkalut


wiki:tie

Erot

Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.

Linkki vertailunäkymään

Both sides previous revision Edellinen revisio
Seuraava revisio
Edellinen revisio
wiki:tie [2023/01/24 11:13]
Veli-Pekka Suhonen [Historia ja käyttö]
wiki:tie [2023/02/07 08:32] (nykyinen)
Veli-Pekka Suhonen [Kuvaus]
Rivi 7: Rivi 7:
 ===== Määritelmä ===== ===== Määritelmä =====
  
-Maastoon kulkureitille säännöllistä liikennettä varten rakennettu ja hoidettu kulkuväylä+Maastoon kulkureitille säännöllistä liikennettä varten rakennettu ja hoidettu kulkuväylä{{ :​wiki:​andersböle_suuri_rantatie.jpg?​250|}}
  
  
Rivi 17: Rivi 17:
 {{ :​wiki:​tiereunakiveys_loviisa_segersby.jpg?​250|}}Käytöstä jääneet tiet erottuvat maastossa ympäristöstään kasvillisuuden peittäminä urina tai matalina maa- ja kivipenkkoina,​ joiden päällä kulkee polku ja joiden laidoilla näkyy joskus matalat ojat. Rinteillä kulkevat tiet saattavat erottua keinotekoisina terasseina ja joskus myös maahan kuluneina urina/​solina (ns. solatiet). Lisäksi kosteikkokohtia on saatettu vahvistaa tuomalla paikalle luonnonkiviä tai puita. Pelloiksi raivatut tiet eivät erotu maastossa mutta saattavat erottua ilmakuvissa peltojen värjäyminä. ​ {{ :​wiki:​tiereunakiveys_loviisa_segersby.jpg?​250|}}Käytöstä jääneet tiet erottuvat maastossa ympäristöstään kasvillisuuden peittäminä urina tai matalina maa- ja kivipenkkoina,​ joiden päällä kulkee polku ja joiden laidoilla näkyy joskus matalat ojat. Rinteillä kulkevat tiet saattavat erottua keinotekoisina terasseina ja joskus myös maahan kuluneina urina/​solina (ns. solatiet). Lisäksi kosteikkokohtia on saatettu vahvistaa tuomalla paikalle luonnonkiviä tai puita. Pelloiksi raivatut tiet eivät erotu maastossa mutta saattavat erottua ilmakuvissa peltojen värjäyminä. ​
  
-Teihin liittyviä arkeologisia kohteita voivat [[wiki:​silta|siltojen]] ohella olla esimerkiksi krouvit, majatalot, posti- ja tulliasemat,​ merkkikivet ja eriaikaiset teiden sulkemiseksi ja kontrolloimiseksi rakennetut linnoitteet.+Teihin liittyviä arkeologisia kohteita voivat [[wiki:​silta|siltojen]] ohella olla esimerkiksi krouvit, majatalot, posti- ja tulliasemat, kilometripylväät, merkkikivet ja eriaikaiset teiden sulkemiseksi ja kontrolloimiseksi rakennetut linnoitteet.
  
 {{ :​wiki:​tykkitie_mustavuori_eteläosa.jpg?​250|}}1900-luvun puolustusasemiin liittyy selustaan ja tykkipattereille johtavia yhdysteitä eli ns. tykkiteitä. Ensimmäisen maailmansodan aikaiset yhdystiet olivat usein pengerrettyjä ja niiden pinta on peitetty mukulakivillä tai makadamilla eli murskatulla kivellä. {{ :​wiki:​tykkitie_mustavuori_eteläosa.jpg?​250|}}1900-luvun puolustusasemiin liittyy selustaan ja tykkipattereille johtavia yhdysteitä eli ns. tykkiteitä. Ensimmäisen maailmansodan aikaiset yhdystiet olivat usein pengerrettyjä ja niiden pinta on peitetty mukulakivillä tai makadamilla eli murskatulla kivellä.
  
  
-{{ :​wiki:​sipoo_nickby_polut_ja_tiet.jpg?​200|}}===== Historia ja käyttö ===== 
  
-Kaupungit, linnat, kartanot ​ja kylät ovat keskiajalta lähtien olleet tieverkoston toisiinsa yhdistämiä. Kuningas Maunu Eerikinpojan ja kuningas Kristofferin maanlakien (noin vuonna 1350 & vuonna 1442) mukaan jokaiseen kylään ja jokaisesta kylästä ulos tuli johtaa vähintään yksi yleinen tie.((MEL; Berg 1982: 623-627.)) Tiet jakautuivat jo keskiajalla veroa maksavien talonpoikien ylläpitämiin yleisiin teihin (esim. Hämeen härkätie, Suuri rantatie), käyttäjien ylläpitämiin teihin (kylätiet) sekä tilapäisempiin tai pysyvämpiin polkuihin ja reitteihin((Salminen 2014: 223.)).+===== Historia ​ja käyttö =====
  
-Jokaiseen kylään on muotoutunut sen olemassa olon aikana sekä ulospäin johtava tiestö että oma sisäinen reitistö, joka on yhdistänyt asutuksen asutukseen ja asutuksen sen toiminnallisiin pisteisiin kuten kaupunkeihin,​ kirkkoihin, taloihin, myllyihin, satamapaikkoihintalousrakennuksiinpeltoihin ​ja niittyihin1600-luvun ​ja 1700-luvun alkupuolen kartoilla on yleensä merkitty ainoastaan lakisääteiset yleiset tietMuut tiet ja polut erottuvat useimmiten pelkkinä tonttien välisinä aukkoina ​sekä pelto- ​ja niittykäytävinäKylien alueella olevat pienemmät tiet ja polut näkyvät kattavammin vasta 1700-luvun lopun kartoilta lähtien+Kaupungitlinnatkartanot ​ja kylät ovat keskiajalta lähtien olleet tieverkoston toisiinsa yhdistämiäKuningas Maunu Eerikinpojan ​ja kuningas Kristofferin maanlakien (noin vuonna 1350 & vuonna 1442) mukaan jokaiseen kylään ja jokaisesta kylästä ulos tuli johtaa vähintään yksi yleinen tie.((MEL; Berg 1982: 623-627.)) Tiet jakautuivat jo keskiajalla veroa maksavien talonpoikien ylläpitämiin yleisiin teihin (esim. Hämeen härkätie, Suuri rantatie), käyttäjien ylläpitämiin teihin (kylätiet) ​sekä tilapäisempiin tai pysyvämpiin polkuihin ​ja reitteihin((Salminen 2014: 223.)).{{ :​wiki:​alikerava_1702.jpg?​250|}} ​
  
 +Jokaiseen kylään on muotoutunut sen olemassa olon aikana sekä ulospäin johtava tiestö että oma sisäinen reitistö, joka on yhdistänyt asutuksen asutukseen ja asutuksen sen toiminnallisiin pisteisiin kuten kaupunkeihin,​ kirkkoihin, taloihin, myllyihin, satamapaikkoihin,​ talousrakennuksiin,​ peltoihin ja niittyihin. 1600-luvun ja 1700-luvun alkupuolen kartoilla on yleensä merkitty ainoastaan lakisääteiset yleiset tiet. Muut tiet ja polut erottuvat useimmiten pelkkinä tonttien välisinä aukkoina sekä pelto- ja niittykäytävinä. Kylien alueella olevat pienemmät tiet ja polut näkyvät kattavammin vasta 1700-luvun lopun kartoilta lähtien.
  
 ===== Ajoitus ===== ===== Ajoitus =====
wiki/tie.1674551599.txt.gz · Viimeksi muutettu: 2023/01/24 11:13 / Veli-Pekka Suhonen