Käyttäjän työkalut

Sivuston työkalut


wiki:tiilenpolttouuni

Erot

Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.

Linkki vertailunäkymään

Both sides previous revision Edellinen revisio
Seuraava revisio
Edellinen revisio
wiki:tiilenpolttouuni [2017/05/08 14:28]
Helena Ranta [Suojelustatus]
wiki:tiilenpolttouuni [2020/04/16 07:33] (nykyinen)
Veli-Pekka Suhonen [Suojelustatus]
Rivi 16: Rivi 16:
  
 ===== Historia ja käyttö ===== ===== Historia ja käyttö =====
-Tiilien raaka-aineena käytettiin savea ja hiekkaa. Parasta oli ns. lihava savi, jonka raekoko oli pienempää kuin 0,002 mm. Tiiliuunit perustettiin lähes poikkeuksetta sopivien saviesiintymien vierelle. Tarvittava savi kaivettiin jo vuotta ennen polttoa ja sen annettiin sen jäätyä talvella. Näin savesta tuli helposti käsiteltävää,​ kun sitä poljettiin ja vaivattiin koostumukseltaan tasaiseksi. Savimassa vaivattiin esimerkiksi puisessa kehikossa, jonka sisällä oli ihmistyövoiman tai hevoskierron pyörittämä tukki. Samalla saven sekaan lisättiin hiekkaa ja esim. olkia, jotka vähensivät savimassan kutistumista ja hajoamista polton yhteydessä. Savi sotkettiin suuressa puukaukalossa,​ jossa siitä saatiin vettä lisäämällä sopivan notkeata. ​+Tiilien raaka-aineena käytettiin savea ja hiekkaa. Parasta oli ns. lihava savi, jonka raekoko oli pienempää kuin 0,002 millimetriä. Tiiliuunit perustettiin lähes poikkeuksetta sopivien saviesiintymien vierelle. Tarvittava savi kaivettiin jo vuotta ennen polttoa ja sen annettiin sen jäätyä talvella. Näin savesta tuli helposti käsiteltävää,​ kun sitä poljettiin ja vaivattiin koostumukseltaan tasaiseksi. Savimassa vaivattiin esimerkiksi puisessa kehikossa, jonka sisällä oli ihmistyövoiman tai hevoskierron pyörittämä tukki. Samalla saven sekaan lisättiin hiekkaa ja esim. olkia, jotka vähensivät savimassan kutistumista ja hajoamista polton yhteydessä. Savi sotkettiin suuressa puukaukalossa,​ jossa siitä saatiin vettä lisäämällä sopivan notkeata. ​
  
 Valmiista tiilisavimassasta lyötiin puumuottien avulla halutun kokoisia ja muotoisia tiiliä. Poltossa tiilet kutistuivat noin 10 %. Muotoonsa saadut valmiit tiilet kuivattiin katoksessa, jossa ne olivat suojassa auringolta ja sateelta. Tasaisen kuivumisen edistämiseksi tiiliä oli syytä kääntää kuivatuksen aikana. Muutaman viikon kuluttua ilmakuivatut tiilet olivat valmiita poltettaviksi. Kuivatuksen aikana tiiliä eristettiin toisistaan mm. oljilla, joiden painanteita usein erottuu vanhoissa tiilissä. ​ Valmiista tiilisavimassasta lyötiin puumuottien avulla halutun kokoisia ja muotoisia tiiliä. Poltossa tiilet kutistuivat noin 10 %. Muotoonsa saadut valmiit tiilet kuivattiin katoksessa, jossa ne olivat suojassa auringolta ja sateelta. Tasaisen kuivumisen edistämiseksi tiiliä oli syytä kääntää kuivatuksen aikana. Muutaman viikon kuluttua ilmakuivatut tiilet olivat valmiita poltettaviksi. Kuivatuksen aikana tiiliä eristettiin toisistaan mm. oljilla, joiden painanteita usein erottuu vanhoissa tiilissä. ​
Rivi 32: Rivi 32:
 ===== Suojelustatus ===== ===== Suojelustatus =====
 Talonpoikaiset tiilenpolttouunit ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Talonpoikaiset tiilenpolttouunit ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä.
-Ks. [[http://​www.nba.fi/​fi/​File/​685/​rho-historiallisen-ajan-kii.pdf|Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset -julkaisu]],​ sivu 53.  
  
 ===== Lähteet ===== ===== Lähteet =====
-**Eklund, Sanna & Mentu, Sakari** 2004. //Tiilen historiaa Suomessa//. Museovirasto ​(painamaton) ​http://​www.nba.fi/​tiili/​index.htm ​+**Eklund, Sanna & Mentu, Sakari** 2004. //Tiilen historiaa Suomessa//. Museovirastohttp://​www.nba.fi/​tiili/​index.htm ​
 **Kuokkanen,​ Rauno & Leiponen, Kauko** 1981. //Suomen tiiliteollisuuden historia//. Helsinki. **Kuokkanen,​ Rauno & Leiponen, Kauko** 1981. //Suomen tiiliteollisuuden historia//. Helsinki.
 **Niukkanen,​ Marianna** 2009. //​Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset,​ tunnistaminen ja suojelu//. Museoviraston rakennushistorian osaston oppaita ja ohjeita 3.  **Niukkanen,​ Marianna** 2009. //​Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset,​ tunnistaminen ja suojelu//. Museoviraston rakennushistorian osaston oppaita ja ohjeita 3. 
 **Ratilainen,​ Tanja** 2010. Tiilen käytöstä 1300-luvun Turussa. Julkaisussa //Varhainen Turku, Turun museokeskus Raportteja//​ 22: 31–56. Turku. **Ratilainen,​ Tanja** 2010. Tiilen käytöstä 1300-luvun Turussa. Julkaisussa //Varhainen Turku, Turun museokeskus Raportteja//​ 22: 31–56. Turku.
-**Ratilainen,​ Tanja** 2012. //Tiiliä tulkitsemassa. Hattulan Pyhän Ristin kirkon muuraaminen keskiajalla. Lisensiaatin ​tutkimus//. Turun yliopisto, Arkeologia ​(Painamaton)+**Ratilainen,​ Tanja** 2012. //Tiiliä tulkitsemassa. Hattulan Pyhän Ristin kirkon muuraaminen keskiajalla. Lisensiaatin ​tutkielma//. Turun yliopisto, Arkeologia.
 **Spoof, Sanna-Kaisa** 1997. //​Savikkojen valtias. Jokelan Tiilitehtaan sosiaalinen ja fyysinen miljöö//. Kansatieteellinen Arkisto 43. Suomen Muinaismuistoyhdistys,​ Helsinki. **Spoof, Sanna-Kaisa** 1997. //​Savikkojen valtias. Jokelan Tiilitehtaan sosiaalinen ja fyysinen miljöö//. Kansatieteellinen Arkisto 43. Suomen Muinaismuistoyhdistys,​ Helsinki.
  
wiki/tiilenpolttouuni.1494242934.txt.gz · Viimeksi muutettu: 2017/05/08 14:28 / Helena Ranta