Erot

Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.

--- wiki:toisen-maailmansodan-linnoite [2017/05/08 14:14]
Helena Ranta [Kuvaus]
+++ wiki:toisen-maailmansodan-linnoite [2020/10/20 16:05] (nykyinen)
Helena Ranta [Suojelustatus]
@@ Rivi 5: / Rivi 5: @@
 ====== Toisen maailmansodan linnoite ======
+{{:wiki:korsun_pohja_hanko_santala_2.jpg?450|}}
 ===== Määritelmä =====
@@ Rivi 13: / Rivi 13: @@
 ===== Kuvaus =====
-Toisen maailmansodan aikaisiin kohteisiin kuuluvat teräsbetoniset ase- ja miehistökorsut, taistelu- ja yhdyshaudat, tuli- ja tähystysasemat, suojahuoneet, [[wiki:luola|luolat]], [[wiki:tykkiasema|tykkiasemat]], [[wiki:panssarivaunueste|panssarivaunuesteet]], [[wiki:piikkilankaeste|piikkilankaesteet]], tulenjohtotornit, [[wiki:valonheitinasema|valonheitin]]- ja voimakoneasemat, tulvituspadot, miinakaivot, tutka-asemat sekä linnoittamiseen liittyvät majoitusalueet, [[wiki:tie|tiet]], [[wiki:rautatie|rautatiet]], laiturit, [[wiki:kaivo|kaivot]], kivilouhimot ja betoninvalmistuspaikat. Sotahistoriallisia kohteita ovat lisäksi esimerkiksi [[wiki:taistelupaikka|taistelupaikat]], sotavankileirit, joukkojen keskitysalueet, kenttäradat sekä sotilaslentokentät.
+Toisen maailmansodan aikaisiin kohteisiin kuuluvat teräsbetoniset ase- ja miehistö[[wiki:korsu|korsut]], [[wiki:taisteluhauta|taistelu-]] ja [[wiki:yhdyshauta|yhdyshaudat]], tuli- ja [[wiki:tähystysasema|tähystysasemat]], [[wiki:suojahuone|suojahuoneet]], [[wiki:louhittu-luola|luolat]], [[wiki:tykkiasema|tykkiasemat]], [[wiki:panssarieste|panssarivaunuesteet]], [[wiki:piikkilankaeste|piikkilankaesteet]], tulenjohtotornit, [[wiki:valonheitinasema|valonheitin]]- ja voimakoneasemat, tulvituspadot, miinakaivot, tutka-asemat sekä linnoittamiseen liittyvät majoitusalueet, [[wiki:tie|tiet]], [[wiki:rautatie|rautatiet]], laiturit, [[wiki:kaivo|kaivot]], [[wiki:louhos|kivilouhimot]] ja betoninvalmistuspaikat. Sotahistoriallisia kohteita ovat lisäksi esimerkiksi [[wiki:taistelupaikka|taistelupaikat]], sotavankileirit, joukkojen keskitysalueet, kenttäradat sekä sotilaslentokentät.
@@ Rivi 23: / Rivi 23: @@
 Karjalan Kannakselle rakennettiin 1920-luvun alussa Enckellin linjaksi kutsuttu kestolinnoitettu pääpuolustusasema. Linnoituslaitteita sekä modernisoitiin että rakennettiin lisää 1930-luvun aikana. Talvisodan alla vuonna 1939 linnoitteita paranneltiin ja pääpuolustusasemaa alettiin kutsua Mannerheimlinjaksi. Ylimääräisten harjoitusten aikana syksyllä tehtiin linnoitustöitä ja rakennettiin uusia kenttälinnoitteita ja panssariesteitä Suomen armeijaan puolustuslinjalle etelästä pohjoiseen Petsamoon. Mannerheimlinja sijaitsee nykyään Venäjän alueella.
-Vuoden 1939 loppukesästä alettiin suunnitella uusia puolustuslinjoja Kannaksen pääpuolustusaseman taakse. Niistä itäisimmät olivat Viipurin ja Kuparsaaren tasalle kaavailtu ns. Takalinja eli T-linja ja sen eteen, 20 kilometriä itäpuolelle sijoittuva Väliasema eli V-linja. Ennen sotaa aloitetut linnoitustyöt etenivät hitaasti. Nykyisen Kaakkois-Suomen alueelle, Vironlahden ja Saimaan välille, suunniteltiin Luumäkilinjaksi eli L-linjaksi kutsuttua yhtenäistä puolustuslinjaa. Läntisin taaemmista puolustusasemista oli Kotkan ja Kuusankosken välinen Kymijokilinja eli K-linja, jonka rakennustyöt aloitettiin aivan talvisodan lopulla. Talvisodan kuluessa rakennettiin lisäksi Saimaan järvikannasalueelle, Punkaharjulle ja Kerimäelle sekä Joensuun seuduille panssarivaununesteitä sekä kenttälinnoitta.
+Vuoden 1939 loppukesästä alettiin suunnitella uusia puolustuslinjoja Kannaksen pääpuolustusaseman taakse. Niistä itäisimmät olivat Viipurin ja Kuparsaaren tasalle kaavailtu ns. Takalinja eli T-linja ja sen eteen, 20 kilometriä itäpuolelle sijoittuva Väliasema eli V-linja. Ennen sotaa aloitetut linnoitustyöt etenivät hitaasti. Nykyisen Kaakkois-Suomen alueelle, Vironlahden ja Saimaan välille, suunniteltiin Luumäkilinjaksi eli L-linjaksi kutsuttua yhtenäistä puolustuslinjaa. Läntisin taaemmista puolustusasemista oli Kotkan ja Kuusankosken välinen Kymijokilinja eli K-linja, jonka rakennustyöt aloitettiin aivan talvisodan lopulla. Talvisodan kuluessa rakennettiin lisäksi Saimaan järvikannasalueelle, Punkaharjulle ja Kerimäelle sekä Joensuun seuduille panssarivaununesteitä sekä kenttälinnoitteita.
-Talvisodan jälkeen pääpuolustuslinja tukilinjoineen jäi Neuvostoliiton puolelle. Uudeksi pääpuolustuslinjaksi rakennettiin Virolahden ja Luumäen välille yhtenäinen, kestolinnoitettu puolustuslinja, jonka edessä oli lähes katkeamaton panssarivaunun kivieste. Lisäksi syksyllä 1940 alettiin rakentaa taaempaa etuasemaa Haminasta Taavettiin. Taka-asemaan ehti valmistua kenttälinnoitteita, panssarivaunun esteitä sekä muutamia betonilaitteita ja tunneleita.
+Talvisodan jälkeen pääpuolustuslinja tukilinjoineen jäi Neuvostoliiton puolelle. Uudeksi pääpuolustuslinjaksi, jota myöhemmin alettiin kutsua Salpalinjaksi, rakennettiin Virolahden ja Luumäen välille yhtenäinen, kestolinnoitettu puolustuslinja, jonka edessä oli lähes katkeamaton panssarivaunun kivieste. Lisäksi syksyllä 1940 alettiin rakentaa taaempaa etuasemaa Haminasta Taavettiin. Taka-asemaan ehti valmistua kenttälinnoitteita, panssarivaunun esteitä sekä muutamia betonilaitteita ja tunneleita.
 Pohjoisempana Kivijärven–Saimaan–Pielisen järvialueilla linnoitettiin järvikannakset ja saaret. Pääosa linnoitteista oli kenttälinnoitteita. Betonisia kestolinnoituslaitteita rakennettiin Lappeenrantaan, Ruokolahdelle, Puumalaan, Kerimäelle sekä Joensuuhun. Järvialueelle oli melko kattavasti linnoitustykistön asemia, joista osa oli kestolinnoitettuja.
@@ Rivi 49: / Rivi 49: @@
-Toisen maailmansodan kohteet eivät toistaiseksi ole muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä, mutta ne tulee ottaa huomioon maankäytön suunnittelussa kohteiden historiallisen merkityksen takia. Ks. Museoviraston ohje [[http://www.nba.fi/fi/File/2779/ensimmaisen-maailmansodan-linnoitteet-ohje-2015.pdf| Ensimmäisen maailmansodan aikaiset maalinnoitteet]].
+Toisen maailmansodan kohteet eivät ole muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä, mutta ne tulee ottaa huomioon maankäytön suunnittelussa kohteiden historiallisen merkityksen takia. Ks. Museoviraston ohje [[https://www.museovirasto.fi/uploads/Meista/Julkaisut/ensimmaisen-maailmansodan-linnoitteet-ohje-2015.pdf| Ensimmäisen maailmansodan aikaiset maalinnoitteet]].
 ===== Lähteet =====

Arkeologisen kulttuuriperinnön opas

Käyttäjän työkalut

Sivuston työkalut

Erot

Sivutyökalut