Erot

Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.

--- wiki:torppa [2019/12/27 09:09]
Veli-Pekka Suhonen [Suojelustatus]
+++ wiki:torppa [2020/04/15 12:18]
Veli-Pekka Suhonen [Historia ja käyttö]
@@ Rivi 19: / Rivi 19: @@
 Osa torpan paikoista on raivattu pelloiksi, jolloin maanpinnalla ei ole näkyviä merkkejä rakenteista. Torpasta saattavat kertoa ainoastaan pellossa olevat esinelöydöt, tiilen kappaleet, palanut savi, hiiltyneet puut jne. Paikat saattavat myös erottua ilmakuvissa muuta ympäristöä tummempina alueina.
-Autioituneita torpanpaikkoja ei toistaiseksi ole juurikaan tutkittu arkeologisin kaivauksin tai edes inventoitu systemaattisesti((Muinaisjäännösrekisterissä on 9.5.2016 321 torppaa.)). Tutkimuksilla saataisiin todennäköisesti paljon uutta tietoa torppien ja kylänpaikkojen mahdollista eroista, torppien rakennuksista ja muista rakenteista sekä torppareiden materiaalisesta kulttuurista ja elämänlaadusta.
+Autioituneita torpanpaikkoja ei toistaiseksi ole juurikaan tutkittu arkeologisin kaivauksin tai edes inventoitu systemaattisesti((Muinaisjäännösrekisterissä on 9.5.2016 321 torppaa.)). Tutkimuksilla saataisiin todennäköisesti paljon uutta tietoa torppien ja kylänpaikkojen mahdollisista eroista, torppien rakennuksista ja muista rakenteista sekä torppareiden materiaalisesta kulttuurista ja elämänlaadusta.
 ===== Historia ja käyttö =====
 {{ :wiki:img_4574.jpg?300|}} Torppa-käsite on varsin moniulotteinen, ja torppareiksi on kutsuttu vuosisatojen varrella mitä erilaisimpia väestöryhmiä. Vanhimmat torpat ovat olleet kylän yhteismaalle perustettuja asuntoviljelmiä tai uudistiloja. Jo keskiajalla muodostuneeseen varsinaiseen torpparijärjestelmään tai -laitokseen kuuluvalla torpalla tarkoitetaan päätoimisen maanviljelyksen harjoittamista varten vuokrattua peltoaluetta ja siihen liittyvää asumusta.((Rasila 2002: 365–370.)). Torppien perustamissyyt vaihtelevat, ja tavallisten tilojen, torppien ja mäkitupien välinen raja ei ainakaan varhaisempina aikoina ole ollut täysin selvä((Anglert & Knarrström 2006: 58)). Myös talonpojalle kuuluneesta tavallisesta tilasta on saattanut muotoutua ajan kuluessa lampuotitilan kautta torppa((Siren 2003: 223–224.)). Erilaisia torppia ja torppareita muodostui myös joidenkin erikoislakien ja ammattien seurauksena. Historiasta tunnetaan esimerkiksi kalastajien ja salpietarinkeittäjien torpat. Lisäksi vuoriteollisuuden ja ruukkien yhteyteen syntyi torppia((Lähde 2007: 80.)). Oman lukunsa muodostavat sotilas- ja rakuunatorpat. Ruotujakolaitokseen kuuluvalle sotilaalle annettiin palveluajaksi asumista ja toimeentuloa varten torppa.
-Keskiajan ja uuden ajan alun torppia esiintyy harvoin historiallisissa lähteissä. Ajanjaksolta tunnetut yksittäiset torpat liittyvät rälssin ja kirkon maaomistuksiin. Lisäksi uudistiloja saatettiin kutsua pyölien ohella torpiksi. Torppien määrän varsinainen kasvu liittyy Suomessa 1600-luvulla tapahtuneeseen laajamittaiseen kartanonmuodostukseen ja sen myötä syntyneeseen työvoiman tarpeeseen. Kartano vuokrasi torpparille pienen maa-alueen viljelyä varten ja sai vuokran yleensä päivätöinä. Lisäksi vanhojen lampuotitilojen muuttaminen torpiksi oli vähempien verovelvollisuuksien vuoksi kannattavaa kartanoille. ((Niukkanen 2009: 35–36; Siren 2003: 223–224; Suhonen 2015.)).
+Keskiajan ja Vaasa-ajan torppia esiintyy harvoin historiallisissa lähteissä. Ajanjaksolta tunnetut yksittäiset torpat liittyvät rälssin ja kirkon maaomistuksiin. Lisäksi uudistiloja saatettiin kutsua pyölien ohella torpiksi. Torppien määrän varsinainen kasvu liittyy Suomessa 1600-luvulla tapahtuneeseen laajamittaiseen kartanonmuodostukseen ja sen myötä syntyneeseen työvoiman tarpeeseen. Kartano vuokrasi torpparille pienen maa-alueen viljelyä varten ja sai vuokran yleensä päivätöinä. Lisäksi vanhojen lampuotitilojen muuttaminen torpiksi oli vähempien verovelvollisuuksien vuoksi kannattavaa kartanoille. ((Niukkanen 2009: 35–36; Siren 2003: 223–224; Suhonen 2015.)).
-{{ :wiki:img_0945.jpg?300|}}Torppien määrä pysyi suhteellisen vähäisenä 1750-luvulle asti, koska vain rälssimaalle sai rakentaa laillisesti torppia. Kun talonpojat saivat vuonna 1757 oikeuden perustaa torppia, kymmenkertaistui niiden määrä sadassa vuodessa (vuonna 1760 noin 6 200, vuonna 1860 lähes 62 000 torppaa).((Niukkanen 2009: 35)) Torpparilaitos lakkautettiin Suomessa 17. heinäkuuta 1918 hyväksytyllä ns. torpparilailla (135/1918)((Suomen asetuskokoelma 1918, n:o 135.)).
+{{ :wiki:img_0945.jpg?300|}}Torppien määrä pysyi suhteellisen vähäisenä 1750-luvulle asti, koska niitä sai rakentaa laillisesti vain rälssimaalle. Kun talonpojat saivat vuonna 1757 oikeuden perustaa torppia, kymmenkertaistui niiden määrä sadassa vuodessa (vuonna 1760 noin 6 200, vuonna 1860 lähes 62 000 torppaa).((Niukkanen 2009: 35)) Torpparilaitos lakkautettiin Suomessa 17. heinäkuuta 1918 hyväksytyllä ns. torpparilailla (135/1918)((Suomen asetuskokoelma 1918, n:o 135.)).
@@ Rivi 40: / Rivi 40: @@
 ===== Suojelustatus =====
-Autioituneet 1750-lukua vanhemmat torpanpaikat ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Tätä nuorempi autioitunut torpanpaikka voidaan luokitella muinaisjäännökseksi, mikäli siihen on erityisiä perusteita, ja kohteen on tällöin oltava kokonaisuutena hyvin säilynyt ja edustava. Ks. [[http://www.nba.fi/fi/File/685/rho-historiallisen-ajan-kii.pdf|Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset -julkaisu,]] sivu 36.
+Autioituneet 1750-lukua vanhemmat torpanpaikat ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Tätä nuorempi autioitunut torpanpaikka voidaan luokitella muinaisjäännökseksi, mikäli siihen on erityisiä perusteita, ja kohteen on tällöin oltava kokonaisuutena hyvin säilynyt ja edustava.
 ===== Lähteet =====

Arkeologisen kulttuuriperinnön opas

Käyttäjän työkalut

Sivuston työkalut

Erot

Sivutyökalut