Käyttäjän työkalut

Sivuston työkalut


wiki:torppa

Erot

Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.

Linkki vertailunäkymään

Both sides previous revision Edellinen revisio
Seuraava revisio Both sides next revision
wiki:torppa [2022/09/20 15:43]
Helena Ranta [Historia ja käyttö]
wiki:torppa [2022/09/29 22:02]
Helena Ranta
Rivi 12: Rivi 12:
  
 ===== Kuvaus ===== ===== Kuvaus =====
-{{ :​wiki:​img_1113.jpg?​300|}}Torpat sijaitsevat usein kylien viljelyaukeiden laidoilla tai niiden ulkopuolelle metsissä sijaitsevien ulkopeltojen luona. Torppia on kuitenkin myös kylien keskusalueilla jopa kylämäillä tai niiden vierellä. Torpat ovat yksinään, pareissa ja joskus myös isommissa kylämäisissä ryhmissä.((Suhonen 2015.)) Maanviljelystä harjoittaneella torpalla on periaatteessa ollut tarve kaikille samoille rakennuksille kuin maatiloilla. ​ Ne muistuttavatkin arkeologisina kohteina kylänpaikkoja,​ vaikkakin usein pienemmässä mittakaavassa. Torpanpaikalla on ollut asuintuvan tai -pirtin lisäksi sauna, navetta, maakellari ja erilaisia muita talousrakennuksia,​ kuten aittoja ja riihiä. Lisäksi torppien käyttötarkoitus on voinut tuoda mukanaan tarpeen tietynlaisille rakennuksille (esim. kalastajatorpan venevaja). Torppiin saattaa liittyä samoja elinkeinohistoriallisia muinaisjäännöksiä kuin kylänpaikkoihin.((Niukkanen 2009: 35–36.)) Arkeologian kannalta on myös olennaista ymmärtää,​ että torppaa on saattanut edeltää samalla paikalla ollut joko aiemmin autioitunut tai käytössä ollut tila.+{{ :​wiki:​img_1113.jpg?​300|}}Torpat sijaitsevat usein kylien viljelyaukeiden laidoilla tai niiden ulkopuolelle metsissä sijaitsevien ulkopeltojen luona. Torppia on kuitenkin myös kylien keskusalueilla jopa kylämäillä tai niiden vierellä. Torpat ovat yksinään, pareissa ja joskus myös isommissa kylämäisissä ryhmissä.((Suhonen 2015.)) Maanviljelystä harjoittaneella torpalla on periaatteessa ollut tarve kaikille samoille rakennuksille kuin maatiloilla. Ne muistuttavatkin arkeologisina kohteina kylänpaikkoja,​ vaikkakin usein pienemmässä mittakaavassa. Torpanpaikalla on ollut asuintuvan tai -pirtin lisäksi sauna, navetta, maakellari ja erilaisia muita talousrakennuksia,​ kuten aittoja ja riihiä. Lisäksi torppien käyttötarkoitus on voinut tuoda mukanaan tarpeen tietynlaisille rakennuksille (esim. kalastajatorpan venevaja). Torppiin saattaa liittyä samoja elinkeinohistoriallisia muinaisjäännöksiä kuin kylänpaikkoihin.((Niukkanen 2009: 35–36.)) Arkeologian kannalta on myös olennaista ymmärtää,​ että torppaa on saattanut edeltää samalla paikalla ollut joko aiemmin autioitunut tai käytössä ollut tila.
  
 {{ :​wiki:​img_4551.jpg?​300|}} Torppien paikoilla oleva kasvillisuus poikkeaa usein selvästi ympäristöstään ((Sköld & Svensson 2009.)). Torpanpaikat ovat usein ympäröivää metsää avoimempia, ja siellä voi olla marja- ja syreenipensaita,​ koriste- ja hyötykasveja ym. Löydettävissä on yleensä yksi tai useampi heinittynyt rakennuksen pohja [[wiki:​talonpohja|(ks. talonpohja)]] ja [[wiki:​uuni|uuninraunio]],​ joskus myös [[wiki:​kellari|maakellari]] ja [[wiki:​kaivo|kaivo]]. Rakennusten pohjat saattavat erottua myös pelkkinä kulmakivinä tai maa- ja multapenkoista koostuvina seinälinjoina. On myös mahdollista,​ että torpat ja niihin liittyvien muiden rakennusten seinät on perustettu suoraan maan päälle. Joskus torpan paikka erottuu ainoastaan rinteellä olevana terassina, rinteen päällä olevana tasanteena tai ns. asuinpaikkapintana. Torpan piha-alueen ympäristössä voi olla [[wiki:​kiviaita|kiviaitojen]],​ peltojen, varastokuoppien,​ niittyjen, kasvimaiden ja kulkuteiden jäännöksiä. ​ {{ :​wiki:​img_4551.jpg?​300|}} Torppien paikoilla oleva kasvillisuus poikkeaa usein selvästi ympäristöstään ((Sköld & Svensson 2009.)). Torpanpaikat ovat usein ympäröivää metsää avoimempia, ja siellä voi olla marja- ja syreenipensaita,​ koriste- ja hyötykasveja ym. Löydettävissä on yleensä yksi tai useampi heinittynyt rakennuksen pohja [[wiki:​talonpohja|(ks. talonpohja)]] ja [[wiki:​uuni|uuninraunio]],​ joskus myös [[wiki:​kellari|maakellari]] ja [[wiki:​kaivo|kaivo]]. Rakennusten pohjat saattavat erottua myös pelkkinä kulmakivinä tai maa- ja multapenkoista koostuvina seinälinjoina. On myös mahdollista,​ että torpat ja niihin liittyvien muiden rakennusten seinät on perustettu suoraan maan päälle. Joskus torpan paikka erottuu ainoastaan rinteellä olevana terassina, rinteen päällä olevana tasanteena tai ns. asuinpaikkapintana. Torpan piha-alueen ympäristössä voi olla [[wiki:​kiviaita|kiviaitojen]],​ peltojen, varastokuoppien,​ niittyjen, kasvimaiden ja kulkuteiden jäännöksiä. ​
Rivi 22: Rivi 22:
    
 ===== Historia ja käyttö ===== ===== Historia ja käyttö =====
-{{ :​wiki:​img_4574.jpg?​300|}} Torppa-käsite on varsin moniulotteinen,​ ja torppareiksi on kutsuttu vuosisatojen varrella mitä erilaisimpia väestöryhmiä. Vanhimmat torpat ovat olleet kylän yhteismaalle perustettuja asuntoviljelmiä tai uudistiloja. Jo keskiajalla muodostuneeseen varsinaiseen torpparijärjestelmään tai -laitokseen kuuluvalla torpalla tarkoitetaan päätoimisen maanviljelyksen harjoittamista varten vuokrattua peltoaluetta ja siihen liittyvää asumusta.((Rasila 2002: 365–370.))Torppien perustamissyyt vaihtelevat,​ ja tavallisten tilojen, torppien ja mäkitupien välinen raja ei ainakaan varhaisempina aikoina ole ollut täysin selvä((Anglert & Knarrström 2006: 58)). Myös talonpojalle kuuluneesta tavallisesta tilasta on saattanut muotoutua ajan kuluessa lampuotitilan kautta torppa((Siren 2003: 223–224.)). Erilaisia torppia ja torppareita muodostui myös joidenkin erikoislakien ja ammattien seurauksena. Historiasta tunnetaan esimerkiksi kalastajien ja salpietarinkeittäjien torpat. Lisäksi vuoriteollisuuden ja ruukkien yhteyteen syntyi torppia((Lähde 2007: 80.)). Oman lukunsa muodostavat sotilas- ja rakuunatorpat. Ruotujakolaitokseen kuuluvalle sotilaalle annettiin palveluajaksi asumista ja toimeentuloa varten torppa.+{{ :​wiki:​img_4574.jpg?​300|}} Torppa-käsite on varsin moniulotteinen,​ ja torppareiksi on kutsuttu vuosisatojen varrella mitä erilaisimpia väestöryhmiä. Vanhimmat torpat ovat olleet kylän yhteismaalle perustettuja asuntoviljelmiä tai uudistiloja. Jo keskiajalla muodostuneeseen varsinaiseen torpparijärjestelmään tai -laitokseen kuuluvalla torpalla tarkoitetaan päätoimisen maanviljelyksen harjoittamista varten vuokrattua peltoaluetta ja siihen liittyvää asumusta.((Rasila 2002: 365–370.)) Torppien perustamissyyt vaihtelevat,​ ja tavallisten tilojen, torppien ja mäkitupien välinen raja ei ainakaan varhaisempina aikoina ole ollut täysin selvä((Anglert & Knarrström 2006: 58)). Myös talonpojalle kuuluneesta tavallisesta tilasta on saattanut muotoutua ajan kuluessa lampuotitilan kautta torppa((Siren 2003: 223–224.)). Erilaisia torppia ja torppareita muodostui myös joidenkin erikoislakien ja ammattien seurauksena. Historiasta tunnetaan esimerkiksi kalastajien ja salpietarinkeittäjien torpat. Lisäksi vuoriteollisuuden ja ruukkien yhteyteen syntyi torppia((Lähde 2007: 80.)). Oman lukunsa muodostavat sotilas- ja rakuunatorpat. Ruotujakolaitokseen kuuluvalle sotilaalle annettiin palveluajaksi asumista ja toimeentuloa varten torppa.
  
 Keskiajan ja Vaasa-ajan torppia esiintyy harvoin historiallisissa lähteissä. Ajanjaksolta tunnetut yksittäiset torpat liittyvät rälssin ja kirkon maaomistuksiin. Lisäksi uudistiloja saatettiin kutsua pyölien ohella torpiksi. Torppien määrän varsinainen kasvu liittyy Suomessa 1600-luvulla tapahtuneeseen laajamittaiseen kartanonmuodostukseen ja sen myötä syntyneeseen työvoiman tarpeeseen. Kartano vuokrasi torpparille pienen maa-alueen viljelyä varten ja sai vuokran yleensä päivätöinä. Lisäksi vanhojen lampuotitilojen muuttaminen torpiksi oli vähempien verovelvollisuuksien vuoksi kannattavaa kartanoille.((Niukkanen 2009: 35–36; Siren 2003: 223–224; Suhonen 2015.)) Keskiajan ja Vaasa-ajan torppia esiintyy harvoin historiallisissa lähteissä. Ajanjaksolta tunnetut yksittäiset torpat liittyvät rälssin ja kirkon maaomistuksiin. Lisäksi uudistiloja saatettiin kutsua pyölien ohella torpiksi. Torppien määrän varsinainen kasvu liittyy Suomessa 1600-luvulla tapahtuneeseen laajamittaiseen kartanonmuodostukseen ja sen myötä syntyneeseen työvoiman tarpeeseen. Kartano vuokrasi torpparille pienen maa-alueen viljelyä varten ja sai vuokran yleensä päivätöinä. Lisäksi vanhojen lampuotitilojen muuttaminen torpiksi oli vähempien verovelvollisuuksien vuoksi kannattavaa kartanoille.((Niukkanen 2009: 35–36; Siren 2003: 223–224; Suhonen 2015.))
wiki/torppa.txt · Viimeksi muutettu: 2023/02/03 10:26 / Veli-Pekka Suhonen