Arkeologisen kulttuuriperinnön opas

Tämä sivu on vain luettavissa. Voit katsoa sen lähdekoodia, mutta et muuttaa sitä. Kysy ylläpitäjältä jos pidät tätä estoa virheellisenä.
{{tag>wiki:luokka:puolustus_ja_sodankäynti wiki:luokka:modernit_linnoitukset}}

====== Traverssi ======
{{:wiki:traverssi.jpg?450|}}


===== Määritelmä =====

Bastionilinnoituksissa muuri tai rakennus, joka jakaa puolustuslinjan kahteen toisistaan riippumattomaan osaan

Ensimmäisen ja toisen maailmansodan aikana keinotekoinen valli, joka jakaa taistelu- tai yhdyshaudan erillisiin osiin

===== Kuvaus =====

{{ :wiki:traverssi_pohjapiirros.jpg?300|}}Bastionilinnoituksissa traversseja on usein ampumatasolla tykkiaukkojen väleissä. Venäläisissä lähteissä kuvaillaan traverssia nimenomaan vallihaudan jakavana vallina/muurina, joka rajoittaa myös pitkittäistä tulitusta. Linnoitusta kohti hyökkäävä osapuoli rakensi myös traversseja lähestymishautoihinsa.

Traversseja on yleisesti myös ensimmäisen ja toisen maailmansodan aikaisissa taistelu- ja yhdyshaudoissa. Travessit näkyvät kallioon louhituissa ja maahan kaivetuissa haudoissa hammasmaisena kuviona. Usein traverssit ovat neliöitä tai suorakulmioita, joiden molempia puolia sivuavat haudat. 
 
===== Historia ja käyttö =====

Travessit liittyvät keskiajalta alkaneeseen tuliaseiden ja erityisesti tykkien kehitykseen. Ne ovat yksinkertainen tapa ehkäistä tykkien ammusten sirpaleiden vaikutusta ja tulittamista pitkin hautoja. Traverssit ovat edelleen tyypillinen piirre taistelu- ja yhdyshaudoissa.

===== Ajoitus =====

1600–1900-luku

===== Levintä =====

Koko Suomi

===== Suojelustatus =====


[[http://www.nba.fi/fi/File/685/rho-historiallisen-ajan-kii.pdf|Ks. Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset]]. 
===== Lähteet =====

**Lagerstedt, John** 2012. //Salpalinja, sotahistoriallisten kohteiden arkeologinen inventointi 2009–2012//. Museovirasto.
**Lagerstedt, John** 2014. //Viaporin maarintama. Retkiopas ensimmäisen maailmansodan linnoitteille.// Helsingin kaupunginmuseo. 
**Lagerstedt, John & Laulumaa, Vesa** 2014. //Helsinki, Ensimmäisen maailmansodan linnoitusvyöhyke. Inventointiselvitys.// Museovirasto, arkeologiset kenttäpalvelut.
===== Muu kirjallisuus =====

**Adel, Vadim** 2003. Ensimmäisen maailmansodan aikaisten linnoitusten kartoitus Urjalankylässä.// Pirkanmaan alta: arkeologisia tutkimuksia// 4 (2003): 66–72.
**Adel, Vadim** 2009. I maailmansodan aikaisten linnoitusten inventointi Tampereen Pispalassa. //Pirkanmaan alta: arkeologisia tutkimuksia// 10 (2009): 70–80.
**Arimo, R.** 1981. //Suomen linnoittamisen historia 1918–1944//. Helsinki.
**Bartoshevitsh, J.V., Stanijevitsh, V. B. & Jakovlev, V. V. ***1917: Polevaja fortifikacija. Pietari.
**Haapala,Pertti & Hoppu, Tuomas** (toim.) 2009. //Sisällissodan pikkujättiläinen//. Helsinki .
**Laaksonen, Lasse** 1980. //Ensimmäisen maailmansodan aikaiset linnoitukset Helsingissä//. Museoviraston rakennushistorian osasto, julkaisu 9, 2/79. Helsinki: Museovirasto.
**Lagerstedt, John** 2008. //Ensimmäisen maailmansodan aikaiset maalinnoitteet Suomessa. Sotilaskäytöstä suojelukohteiksi//. Pro gradu‐tutkielma. Helsingin yliopisto.
**Laine, Sirkku** 1996a. //Ensimmäisen maailmansodan aikainen maalinnoitus Helsingissä//. Helsingin kaupungin rakennusviraston julkaisuja 1996:3. Helsinki.
**Laine, Sirkku** 1996b. //Ensimmäisen maailmansodan aikainen maalinnoitus Helsingissä. Hoito-ohje//. Helsingin kaupungin rakennusviraston julkaisuja 1996:4. Helsinki.
**Laine, Sirkku** 1998. //Ensimmäisen maailmansodan aikainen maalinnoitus Espoossa//. Espoon kaupungin tekninen keskus. Espoo.
**Löfgren, Kaj-Erik** 1974. Helsingin maa- ja merilinnoitus. //Sotahistoriallinen seura ja Sotamuseo, Vuosikirja// VIII. Helsinki: Sotahistoriallinen seura, 67–102.
**Manninen, Markus** 2000. //Viapori. Maalinnoitus ensimmäisessä maailmansodassa 1914–1918//. Sotamuseo.
**Takala, Hannu** 1998. //Taistelu Lahdesta 1918//. Lahden kaupungin historiallinen museo.
 
===== Viitteet =====
~~DISCUSSION~~
Arkeologisen kulttuuriperinnön opas

Käyttäjän työkalut

Sivuston työkalut

Sivutyökalut
