Arkeologisen kulttuuriperinnön opas

Tämä sivu on vain luettavissa. Voit katsoa sen lähdekoodia, mutta et muuttaa sitä. Kysy ylläpitäjältä jos pidät tätä estoa virheellisenä.
{{tag>wiki:luokka:puolustus_ja_sodankäynti wiki:luokka:modernit_linnoitukset}}

====== Traverssi ======
{{:wiki:traverssi.jpg?450|}}


===== Määritelmä =====

Puolustuslinjan tai -haudan kahteen toisistaan riippumattomaan osaan jakava varustus.

===== Kuvaus =====

Bastionilinnoituksissa muuri tai rakennus, joka jakaa puolustuslinjan kahteen toisistaan riippumattomaan osaan

Ensimmäisen ja toisen maailmansodan aikana keinotekoinen valli, joka jakaa taistelu- tai yhdyshaudan erillisiin osiin.


{{ :wiki:traverssi_pohjapiirros.jpg?300|}}Bastionilinnoituksissa traversseja on usein ampumatasolla tykkiaukkojen väleissä. Venäläisissä lähteissä kuvaillaan traverssia nimenomaan vallihaudan jakavana vallina/muurina, joka rajoittaa myös pitkittäistä tulitusta. Linnoitusta kohti hyökkäävä osapuoli rakensi myös traversseja lähestymishautoihinsa.

Traversseja on yleisesti myös ensimmäisen ja toisen maailmansodan aikaisissa taistelu- ja yhdyshaudoissa. Travessit näkyvät kallioon louhituissa ja maahan kaivetuissa haudoissa hammasmaisena kuviona. Usein traverssit ovat neliöitä tai suorakulmioita, joiden molempia puolia sivuavat haudat. 
 
===== Historia ja käyttö =====

Travessit liittyvät keskiajalta alkaneeseen tuliaseiden ja erityisesti tykkien kehitykseen. Ne ovat yksinkertainen tapa ehkäistä tykkien ammusten sirpaleiden vaikutusta ja tulittamista pitkin hautoja. Traverssit ovat edelleen tyypillinen piirre taistelu- ja yhdyshaudoissa.

===== Ajoitus =====

1600–1900-luku

===== Levintä =====

Koko Suomi

===== Suojelustatus =====

Bastionlinnoituksiin liityvät traverssit ovat ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Ks. [[http://www.nba.fi/fi/File/685/rho-historiallisen-ajan-kii.pdf|Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset -julkaisu, ]] sivu 87.

Ensimmäisen maailmansodan traverssit ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä, toisen maailmansodan kohteet eivät toistaiseksi ole kiinteitä muinaisjäännöksiä, mutta ne tulee ottaa huomioon maankäytön suunnittelussa kohteiden historiallisen merkityksen takia. Ks. Museoviraston ohje [[http://www.nba.fi/fi/File/2779/ensimmaisen-maailmansodan-linnoitteet-ohje-2015.pdf| Ensimmäisen maailmansodan aikaiset maalinnoitteet]].



===== Lähteet =====

**Lagerstedt, John** 2012. //Salpalinja, sotahistoriallisten kohteiden arkeologinen inventointi 2009–2012//. Tutkimusraportti Museoviraston arkistossa.
**Lagerstedt, John** 2014. //Viaporin maarintama. Retkiopas ensimmäisen maailmansodan linnoitteille.// Helsingin kaupunginmuseo. 
**Lagerstedt, John & Laulumaa, Vesa** 2014. //Helsinki, Ensimmäisen maailmansodan linnoitusvyöhyke. Inventointiselvitys.// Museovirasto, arkeologiset kenttäpalvelut. Tutkimusraportti Museoviraston arkistossa.
===== Muu kirjallisuus =====

**Adel, Vadim** 2003. Ensimmäisen maailmansodan aikaisten linnoitusten kartoitus Urjalankylässä.// Pirkanmaan alta: arkeologisia tutkimuksia// 4 (2003): 66–72.
**Adel, Vadim** 2009. I maailmansodan aikaisten linnoitusten inventointi Tampereen Pispalassa. //Pirkanmaan alta: arkeologisia tutkimuksia// 10 (2009): 70–80.
**Arimo, R.** 1981. //Suomen linnoittamisen historia 1918–1944//. Helsinki.
**Bartoshevitsh, J.V., Stanijevitsh, V. B. & Jakovlev, V. V. **1917: Polevaja fortifikacija. Pietari.
**Haapala,Pertti & Hoppu, Tuomas** (toim.) 2009. //Sisällissodan pikkujättiläinen//. Helsinki .
**Laaksonen, Lasse** 1980. //Ensimmäisen maailmansodan aikaiset linnoitukset Helsingissä//. Museoviraston rakennushistorian osasto, julkaisu 9, 2/79. Museovirasto, Helsinki.
**Lagerstedt, John** 2008. //Ensimmäisen maailmansodan aikaiset maalinnoitteet Suomessa. Sotilaskäytöstä suojelukohteiksi//. Pro gradu‐tutkielma. Helsingin yliopisto.
**Laine, Sirkku** 1996a. //Ensimmäisen maailmansodan aikainen maalinnoitus Helsingissä//. Helsingin kaupungin rakennusviraston julkaisuja 1996:3. Helsinki.
**Laine, Sirkku** 1996b. //Ensimmäisen maailmansodan aikainen maalinnoitus Helsingissä. Hoito-ohje//. Helsingin kaupungin rakennusviraston julkaisuja 1996:4. Helsinki.
**Laine, Sirkku** 1998. //Ensimmäisen maailmansodan aikainen maalinnoitus Espoossa//. Espoon kaupungin tekninen keskus, Espoo.
**Löfgren, Kaj-Erik** 1974. Helsingin maa- ja merilinnoitus. //Sotahistoriallinen seura ja Sotamuseo, Vuosikirja// VIII: 67–102. Sotahistoriallinen seura, Helsinki.
**Manninen, Markus** 2000. //Viapori. Maalinnoitus ensimmäisessä maailmansodassa 1914–1918//. Sotamuseo.
**Takala, Hannu** 1998. //Taistelu Lahdesta 1918//. Lahden kaupungin historiallinen museo.
 
===== Viitteet =====
~~DISCUSSION~~
Arkeologisen kulttuuriperinnön opas

Käyttäjän työkalut

Sivuston työkalut

Sivutyökalut
