Käyttäjän työkalut

Sivuston työkalut


wiki:tupasija

Erot

Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.

Linkki vertailunäkymään

Both sides previous revision Edellinen revisio
Seuraava revisio
Edellinen revisio
Viimeisin revisio Both sides next revision
wiki:tupasija [2017/05/03 13:23]
Helena Ranta [Lähteet]
wiki:tupasija [2019/02/07 07:13]
Helena Ranta [Määritelmä]
Rivi 6: Rivi 6:
  
 ===== Määritelmä ===== ===== Määritelmä =====
-Lapissa ​sijaitsevan ​hirsisen ​rakennuksen arkeologinen ​jäännös+ 
 +Lapissa ​sijaitseva, historialliselle ajalle ajoittuva ​hirsisen ​asuinrakennuksen ​jäännös
  
 ===== Kuvaus ===== ===== Kuvaus =====
-Hirttä on käytetty sekä asuin- että ulkorakennusten valmistusmateriaalina kivikaudelta saakka. Tupasijalla (PS //​stoahpu//​) tarkoitetaan Lapissa sijaitsevan salvotun hirsirakennuksen arkeologisia jäännöksiä. Arkeologisissa yhteyksissä puhutaan tupasijasta eteisettömien rakennusten ja pirttien, yhteydessä. Asuinpaikalla,​ jossa tupa sijaitsee, voi olla myös kotia, nilejä (PS //njalla//) ja aittoja (PS //áiti//) sekä karjasuoja.((Itkonen 1948a; 1948b; Huttunen 2013)) ​+Hirttä on käytetty sekä asuin- että ulkorakennusten valmistusmateriaalina kivikaudelta saakka. Tupasijalla (ps //​stoahpu//​) tarkoitetaan Lapissa sijaitsevan salvotun hirsirakennuksen arkeologisia jäännöksiä. Arkeologisissa yhteyksissä puhutaan tupasijasta eteisettömien rakennusten ja pirttien, yhteydessä. Asuinpaikalla,​ jossa tupa sijaitsee, voi olla myös kotia, nilejä (ps //njalla//) ja aittoja (ps //áiti//) sekä karjasuoja.((Itkonen 1948a; 1948b; Huttunen 2013)) ​
  
 Hirsitupa on ollut tavallisesti neliön tai suorakaiteen muotoinen, yksihuoneinen rakennus. 1800-luvulta lähtien on käytössä ollut myös kaksihuoneisia paritupia, jossa huoneiden välissä oli läpikuljettava eteinen, porstua. Tupa on saatettu laajentaa yhdestä tuvasta parituvaksi rakentamalla toinen tupa vanhan viereen siten, että ovet tulivat vastakkain ja vanhan tuvan katto jatkettiin uuden päälle. Tuvan koko on ollut 3,5 – 5,5 x 3,5 – 5 metriä. Tupien rakenteissa on ollut alueellisia eroja; esim. kolttien tuvat ovat olleet pienempiä ja matalampia kuin muualla Lapissa olevat tuvat. Tuvat rakennettiin lamasalvostekniikalla.((Carpelan 2003; Halinen 2002; Huttunen 2013; Itkonen 1948a; Talve 1979)) Hirsitupa on ollut tavallisesti neliön tai suorakaiteen muotoinen, yksihuoneinen rakennus. 1800-luvulta lähtien on käytössä ollut myös kaksihuoneisia paritupia, jossa huoneiden välissä oli läpikuljettava eteinen, porstua. Tupa on saatettu laajentaa yhdestä tuvasta parituvaksi rakentamalla toinen tupa vanhan viereen siten, että ovet tulivat vastakkain ja vanhan tuvan katto jatkettiin uuden päälle. Tuvan koko on ollut 3,5 – 5,5 x 3,5 – 5 metriä. Tupien rakenteissa on ollut alueellisia eroja; esim. kolttien tuvat ovat olleet pienempiä ja matalampia kuin muualla Lapissa olevat tuvat. Tuvat rakennettiin lamasalvostekniikalla.((Carpelan 2003; Halinen 2002; Huttunen 2013; Itkonen 1948a; Talve 1979))
  
-{{ :​wiki:​tupasija_könkäänjärven_kantola_.jpg?​300|}}Tupasija näkyy maastossa neliön tai suorakaiteen muotoisena vallikohoumana ja siihen usein liittyvänä,​ nurkassa sijaitsevana liesikohoumana. Liesi on sijainnut oven viereisessä nurkassa. Tupasijasta löytyy turvekerroksen alta usein välikatossa eristeenä ollutta hiekkaa, joka on päätynyt maahan rakennuksen purku- tai sortumavaiheessa. Hiekkakerroksen alla saattaa olla jäänteitä katosta peräisin olevasta tuohikerroksesta. Vihertävä ikkunalasi viittaa käytössä olleisiin pieniin ikkunoihin.((Carpelan 2003; Halinen 2002; Itkonen 1948a; Kotivuori 1994; 1995; Talve 1979.)) ​+{{ :​wiki:​tupasija_könkäänjärven_kantola_.jpg?​300|}}Tupasija näkyy maastossa neliön tai suorakaiteen muotoisena vallikohoumana ja siihen usein liittyvänä,​ nurkassa sijaitsevana liesikohoumana. ​[[wiki:​piisi|Liesi]] on sijainnut oven viereisessä nurkassa. Tupasijasta löytyy turvekerroksen alta usein välikatossa eristeenä ollutta hiekkaa, joka on päätynyt maahan rakennuksen purku- tai sortumavaiheessa. Hiekkakerroksen alla saattaa olla jäänteitä katosta peräisin olevasta tuohikerroksesta. Vihertävä ikkunalasi viittaa käytössä olleisiin pieniin ikkunoihin.((Carpelan 2003; Halinen 2002; Itkonen 1948a; Kotivuori 1994; 1995; Talve 1979.)) ​
  
 Toisinaan rakennuksen perustuksista on saattanut säilyä vain nurkkakivet,​ jotka on tavallisesti sijoitettu nurkkasalvoksen alle. Myös hirren alle on saatettu sijoittaa kiviä, usein lähelle keskikohtaa,​ mutta joissakin tapauksissa myös koko seinän matkalle. Tupa on voitu rakentaa myös suoraan maahan, jolloin seinien alimpien hirsikertojen hirsien jäännöksiä on saattanut säilyä. Joissakin tapauksissa on säilynyt myös lattian tukihirsien tai multapenkkiin liittyvien puurakenteiden jäännöksiä.((Carpelan 2003; Halinen 2002; Huttunen 2013; Itkonen 1948a.)) Toisinaan rakennuksen perustuksista on saattanut säilyä vain nurkkakivet,​ jotka on tavallisesti sijoitettu nurkkasalvoksen alle. Myös hirren alle on saatettu sijoittaa kiviä, usein lähelle keskikohtaa,​ mutta joissakin tapauksissa myös koko seinän matkalle. Tupa on voitu rakentaa myös suoraan maahan, jolloin seinien alimpien hirsikertojen hirsien jäännöksiä on saattanut säilyä. Joissakin tapauksissa on säilynyt myös lattian tukihirsien tai multapenkkiin liittyvien puurakenteiden jäännöksiä.((Carpelan 2003; Halinen 2002; Huttunen 2013; Itkonen 1948a.))
wiki/tupasija.txt · Viimeksi muutettu: 2023/01/18 15:10 / Helena Ranta