Käyttäjän työkalut
wiki:tuulimylly
Erot
Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.
| Both sides previous revision Edellinen revisio | |||
|
wiki:tuulimylly [2022/12/13 12:18] Veli-Pekka Suhonen [Kuvaus] |
wiki:tuulimylly [2023/02/17 15:55] (nykyinen) Helena Ranta |
||
|---|---|---|---|
| Rivi 8: | Rivi 8: | ||
| ===== Kuvaus ===== | ===== Kuvaus ===== | ||
| - | Tuulimyllyt on rakennettu tuulisille paikoille, kuten mäille, kallioille, peltoaukeitten reunoille tai suurten vesistöjen ääreen. Tuulimyllyistä löytyy tietoa historiallisista lähteistä, esim. isojakoasiakirjoista ja perunkirjoista. Myllyjä on merkitty historiallisiin karttoihin 1600-luvulta lähtien. Nuoremmista tuulimyllyistä on säilynyt usein myös perimätietoa. Paikannimistö, kuten Myllymäki/Kvarnbacka, voi viitata paikalla sijainneeseen tuulimyllyyn tai sen vierellä joessa olleeseen vesimyllyyn.((Niukkanen 2009: 55; Tervonen 1994: 123)) | + | Tuulimyllyt on rakennettu tuulisille paikoille, kuten mäille, kallioille, peltoaukeitten reunoille tai suurten vesistöjen ääreen. Tuulimyllyistä löytyy tietoa historiallisista lähteistä, esim. isojakoasiakirjoista ja perunkirjoista. Myllyjä on merkitty historiallisiin karttoihin 1600-luvulta lähtien. Nuoremmista tuulimyllyistä on säilynyt usein myös perimätietoa. Paikannimistö, kuten Myllymäki/Kvarnbacka, voi viitata paikalla sijainneeseen tuulimyllyyn.((Niukkanen 2009: 55; Tervonen 1994: 123)) |
| {{ :wiki:tuulimyllyn_pohja_joutsa_paronen.jpg?250|}}Tuulimyllyjen paikkoja ei toistaiseksi ole inventoitu systemaattisesti. Myllystä on voinut jäädä jäljelle kiviperustuksia ja jauhinkiviä ((ks. esim. muinaisjäännösrekisteri: Loviisa Idlax Kvarnåkern 1)). Maassa saattaa olla myös jäljellä napatukin kivipesä((Niukkanen 2009: 55)). Napatukin paikalla voi olla myös kuoppa. Perustus ja myllyä sitoneet painokivet voivat erottua neliömäisenä kivirakenteena tai kiviröykkiönä. Osa myllyistä näkyy kallion ja mäen laella pelkkinä ristiin asetettuina kiviriveinä. Joskus kiviä on ainoastaan ristien päissä. | {{ :wiki:tuulimyllyn_pohja_joutsa_paronen.jpg?250|}}Tuulimyllyjen paikkoja ei toistaiseksi ole inventoitu systemaattisesti. Myllystä on voinut jäädä jäljelle kiviperustuksia ja jauhinkiviä ((ks. esim. muinaisjäännösrekisteri: Loviisa Idlax Kvarnåkern 1)). Maassa saattaa olla myös jäljellä napatukin kivipesä((Niukkanen 2009: 55)). Napatukin paikalla voi olla myös kuoppa. Perustus ja myllyä sitoneet painokivet voivat erottua neliömäisenä kivirakenteena tai kiviröykkiönä. Osa myllyistä näkyy kallion ja mäen laella pelkkinä ristiin asetettuina kiviriveinä. Joskus kiviä on ainoastaan ristien päissä. | ||
| Rivi 19: | Rivi 19: | ||
| Kaikissa tuulimyllytyypeissä voima siirretään pyörivältä siipiakselilta hammasrattaiden kautta yhdelle tai useammalle kiviparille, myllynkiville. Ylempi kivi eli päällyskivi pyörii aluskiven päällä. Vilja valuu päällyskiven keskellä olevasta reiästä kivien väliin ja jauho kootaan aluskiveä ympäröivään laatikkoon eli kahnaan, josta jauhot johdetaan suppiloon tai esim. säkkiin. | Kaikissa tuulimyllytyypeissä voima siirretään pyörivältä siipiakselilta hammasrattaiden kautta yhdelle tai useammalle kiviparille, myllynkiville. Ylempi kivi eli päällyskivi pyörii aluskiven päällä. Vilja valuu päällyskiven keskellä olevasta reiästä kivien väliin ja jauho kootaan aluskiveä ympäröivään laatikkoon eli kahnaan, josta jauhot johdetaan suppiloon tai esim. säkkiin. | ||
| + | |||
| ===== Ajoitus ===== | ===== Ajoitus ===== | ||
| - | Tuulimyllyjä tunnetaan Suomesta 1400-luvun puolivälistä alkaen. Varhaiset myllyt olivat pieniä tolppa- tai varvasmyllyjä. Harakkamylly tuli käyttöön 1600-luvulla ja mamsellimylly 1700-luvulla.((Vuorela 1975: 395–397)) | + | Tuulimyllyjä tunnetaan Suomesta 1400-luvun puolivälistä alkaen. Varhaiset myllyt olivat pieniä tolppa- tai varvasmyllyjä. Harakkamylly tuli käyttöön 1600-luvulla ja mamsellimylly 1700-luvulla.((Vuorela 1975: 395–397)) |
| ===== Levintä ===== | ===== Levintä ===== | ||
| - | {{ :wiki:myllynkivi_vantaa_länsimäki.jpg?250|}}Ensimmäiset, korkeilla mäillä sijaitsevat tuulimyllyt tulivat käyttöön Varsinais-Suomessa viimeistään 1400-luvun puolivälissä. Uuden ajan alussa niitä oli jo satamäärin etenkin Vakka-Suomessa, Etelä-Pohjanmaalla ja Oulun ympäristössä. Sisämaassa tuulimyllyt yleistyivät vasta 1800-luvulla, ja Itä-Suomessa ne jäivät harvinaisiksi. Vielä 1900-luvun alussa Suomessa oli arvioilta 20 000 tuulimyllyä. Viimeiset viljan jauhamiseen tarkoitetut tuulimyllyt rakennettiin maassamme 1930-luvulla. Tuulimyllyjen määrä väheni nopeasti parantuneiden liikenneyhteyksien ja höyry- ja sähkökäyttöisten myllyjen käyttöönoton myötä niin, että toisen maailmansodan jälkeen tuulimyllyjä oli enää viitisensataa.((Vuorela 1975: 391; Talve 1980: 48; Niukkanen 2009: 55.)) | + | {{ :wiki:myllynkivi_vantaa_länsimäki.jpg?250|}}Ensimmäiset, korkeilla mäillä sijaitsevat tuulimyllyt tulivat käyttöön Varsinais-Suomessa viimeistään 1400-luvun puolivälissä. Uuden ajan alussa niitä oli jo satamäärin etenkin Vakka-Suomessa, Etelä-Pohjanmaalla ja Oulun ympäristössä. Sisämaassa tuulimyllyt yleistyivät vasta 1800-luvulla. Vielä 1900-luvun alussa Suomessa oli arvioilta 20 000 tuulimyllyä. Tuulimyllyjen määrä väheni nopeasti parantuneiden liikenneyhteyksien ja höyry- ja sähkökäyttöisten myllyjen käyttöönoton myötä niin, että toisen maailmansodan jälkeen tuulimyllyjä oli enää viitisensataa.((Vuorela 1975: 391; Talve 1980: 48; Niukkanen 2009: 55.)) |
| ===== Suojelustatus ===== | ===== Suojelustatus ===== | ||
wiki/tuulimylly.txt · Viimeksi muutettu: 2023/02/17 15:55 / Helena Ranta