Erot

Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.

--- wiki:tuulimylly [2017/03/24 10:59]
Helena Ranta [Suojelustatus]
+++ wiki:tuulimylly [2023/02/17 15:55] (nykyinen)
Helena Ranta
@@ Rivi 2: / Rivi 2: @@
 ====== Tuulimylly ======
-{{:wiki:tuulimylly_hirvensalmi_vihkola.jpg?450|}}
+{{:wiki:tuulimylly_loviisa_tervik.jpg?450|}}
 ===== Määritelmä =====
-Viljan jauhamista varten pystytetty rakennus, jossa olevat myllynkivet saavat käyttövoimansa tuulen pyörittämästä suuresta siipirakenteesta
+Viljan jauhamista varten pystytetty rakennus, jossa olevat myllynkivet saavat käyttövoimansa tuulen pyörittämästä suuresta siipirakenteesta.
 ===== Kuvaus =====
-Tuulimyllyt on rakennettu tuulille otollisiin paikkoihin, kuten mäille, peltoaukeitten reunalle tai suurten vesistöjen ääreen. Tuulimyllyistä löytyy tietoa historiallisista lähteistä, esim. isojakoasiakirjoista ja perunkirjoista. Myllyjä on merkitty historiallisiin karttoihin 1600-luvulta lähtien. Nuoremmista tuulimyllyistä on säilynyt usein myös perimätietoa. Paikannimistö, kuten Myllymäki/Kvarnbacka, voi viitata paikalla sijainneeseen tuulimyllyyn tai sen vierellä joessa olleeseen vesimyllyyn.((Niukkanen 2009: 55; Tervonen 1994: 123))
+Tuulimyllyt on rakennettu tuulisille paikoille, kuten mäille, kallioille, peltoaukeitten reunoille tai suurten vesistöjen ääreen. Tuulimyllyistä löytyy tietoa historiallisista lähteistä, esim. isojakoasiakirjoista ja perunkirjoista. Myllyjä on merkitty historiallisiin karttoihin 1600-luvulta lähtien. Nuoremmista tuulimyllyistä on säilynyt usein myös perimätietoa. Paikannimistö, kuten Myllymäki/Kvarnbacka, voi viitata paikalla sijainneeseen tuulimyllyyn.((Niukkanen 2009: 55; Tervonen 1994: 123))
-{{ :wiki:tuulimyllyn_pohja_joutsa_paronen.jpg?250|}}Tuulimyllyjen paikkoja ei toistaiseksi ole inventoitu systemaattisesti. Myllystä on voinut jäädä jäljelle kiviperustuksia ja jauhinkiviä ((ks. esim. muinaisjäännösrekisteri: Loviisa Idlax Kvarnåkern 1)). Maassa saattaa olla myös jäljellä napatukin kivipesä ((Niukkanen 2009: 55)). Napatukin paikalla voi olla myös kuoppa. Perustus ja myllyä sitoneet painokivet voivat erottua neliömäisenä kivirakenteena tai kiviröykkiönä. Osa myllyistä näkyy kallion ja mäen laella pelkkinä ristiin asetettuina kiviriveinä. Joskus kiviä on ainoastaan ristien päissä.
+{{ :wiki:tuulimyllyn_pohja_joutsa_paronen.jpg?250|}}Tuulimyllyjen paikkoja ei toistaiseksi ole inventoitu systemaattisesti. Myllystä on voinut jäädä jäljelle kiviperustuksia ja jauhinkiviä ((ks. esim. muinaisjäännösrekisteri: Loviisa Idlax Kvarnåkern 1)). Maassa saattaa olla myös jäljellä napatukin kivipesä((Niukkanen 2009: 55)). Napatukin paikalla voi olla myös kuoppa. Perustus ja myllyä sitoneet painokivet voivat erottua neliömäisenä kivirakenteena tai kiviröykkiönä. Osa myllyistä näkyy kallion ja mäen laella pelkkinä ristiin asetettuina kiviriveinä. Joskus kiviä on ainoastaan ristien päissä.
+Myllyn lähellä saattaa olla paikka, mistä myllynkivet on louhittu.
 ===== Historia ja käyttö =====
-Tuulimyllyjä tunnetaan neljä päätyyppiä sen mukaan, kuinka niiden siivet käännettiin ”hännästä” tuulen suuntaan. **Jalkamylly** oli rakenteeltaan yksinkertaisin. Sen runkona oli huone, joka kääntyi pystyyn tuetun napatukin varassa. **Varvas-** eli **konttimylly**n ympärillä oli lisäksi kartion muotoon asetetut ”varpaat” tukemassa rakennusta. **Harakkamylly**ssä oli kiinteä alaosa, ja vain yläosa kääntyi. Siinä oli yleensä kaksi kiviparia. **Mamsellimylly**ssä liikkuvan yläosan seinärakenne oli tuettu alaosan seinään, jolloin napatukkia ei tarvittu. Tuulimyllyyn saattoi liittyä myös kotitarvesaha tai pärehöylä.((Vuorela 1975: 396; Niukkanen 2009: 55))
+{{ :wiki:tuulimylly_hirvensalmi_vihkola.jpg?250|}}Tuulimyllyjä tunnetaan neljä päätyyppiä sen mukaan, kuinka niiden siivet käännettiin ”hännästä” tuulen suuntaan. **Jalkamylly** oli rakenteeltaan yksinkertaisin. Sen runkona oli huone, joka kääntyi pystyyn tuetun napatukin varassa. **Varvas-** eli **konttimylly**n ympärillä oli lisäksi kartion muotoon asetetut ”varpaat” tukemassa rakennusta. **Harakkamylly**ssä oli kiinteä alaosa, ja vain yläosa kääntyi. Siinä oli yleensä kaksi kiviparia. **Mamsellimylly**ssä liikkuvan yläosan seinärakenne oli tuettu alaosan seinään, jolloin napatukkia ei tarvittu. Tuulimyllyyn saattoi liittyä myös kotitarvesaha tai pärehöylä.((Vuorela 1975: 396; Niukkanen 2009: 55))
 Kaikissa tuulimyllytyypeissä voima siirretään pyörivältä siipiakselilta hammasrattaiden kautta yhdelle tai useammalle kiviparille, myllynkiville. Ylempi kivi eli päällyskivi pyörii aluskiven päällä. Vilja valuu päällyskiven keskellä olevasta reiästä kivien väliin ja jauho kootaan aluskiveä ympäröivään laatikkoon eli kahnaan, josta jauhot johdetaan suppiloon tai esim. säkkiin.
 ===== Ajoitus =====
 Tuulimyllyjä tunnetaan Suomesta 1400-luvun puolivälistä alkaen. Varhaiset myllyt olivat pieniä tolppa- tai varvasmyllyjä. Harakkamylly tuli käyttöön 1600-luvulla ja mamsellimylly 1700-luvulla.((Vuorela 1975: 395–397))
 ===== Levintä =====
-Ensimmäiset, korkeilla mäillä sijaitsevat tuulimyllyt tulivat käyttöön Varsinais-Suomessa viimeistään 1400-luvun puolivälissä. Uuden ajan alussa niitä oli jo satamäärin etenkin Vakka-Suomessa ja Etelä-Pohjanmaalla ja Oulun ympäristössä. Sisämaassa tuulimyllyt yleistyivät vasta 1800-luvulla, ja Itä-Suomessa ne jäivät harvinaisiksi. Vielä 1900-luvun alussa Suomessa oli arvioilta 20 000 tuulimyllyä. Viimeiset viljan jauhamiseen tarkoitetut tuulimyllyt rakennettiin maassamme 1930-luvulla. Tuulimyllyjen  määrä väheni nopeasti parantuneiden liikenneyhteyksien ja höyry- ja sähkökäyttöisten myllyjen käyttöönoton myötä niin, että toisen maailmansodan jälkeen tuulimyllyjä oli enää viitisensataa.((Vuorela 1975: 391; Talve 1980: 48; Niukkanen 2009: 55.))
+{{ :wiki:myllynkivi_vantaa_länsimäki.jpg?250|}}Ensimmäiset, korkeilla mäillä sijaitsevat tuulimyllyt tulivat käyttöön Varsinais-Suomessa viimeistään 1400-luvun puolivälissä. Uuden ajan alussa niitä oli jo satamäärin etenkin Vakka-Suomessa, Etelä-Pohjanmaalla ja Oulun ympäristössä. Sisämaassa tuulimyllyt yleistyivät vasta 1800-luvulla. Vielä 1900-luvun alussa Suomessa oli arvioilta 20 000 tuulimyllyä. Tuulimyllyjen määrä väheni nopeasti parantuneiden liikenneyhteyksien ja höyry- ja sähkökäyttöisten myllyjen käyttöönoton myötä niin, että toisen maailmansodan jälkeen tuulimyllyjä oli enää viitisensataa.((Vuorela 1975: 391; Talve 1980: 48; Niukkanen 2009: 55.))
 ===== Suojelustatus =====
-Vähintään noin sadan vuoden ikäiset (ohjeellinen ikäraja) tuulimyllyjen jäännökset ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. [[http://www.nba.fi/fi/File/685/rho-historiallisen-ajan-kii.pdf|Ks. Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset -julkaisu, sivu 54]].
+Vähintään noin sadan vuoden ikäiset (ohjeellinen ikäraja) tuulimyllyjen jäännökset ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä.
 ===== Lähteet =====
-**Niukkanen, Marianna** 2009. //Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset. Tunnistaminen ja suojelu//. Museovirasto, Rakennushistorian osasto.
+**Niukkanen, Marianna** 2009. //Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset, tunnistaminen ja suojelu//. Museoviraston rakennushistorian osaston oppaita ja ohjeita 3.
 **Talve, Ilmar** 1980. //Suomen kansankulttuuri. Historiallisia päälinjoja//. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 355. Helsinki.
 **Tervonen, Päivi** 1995. Kainuun tuulimyllyt. //Rajamailla I 1994//. Studia Historica Septentrionalia 26: 119–132.
@@ Rivi 35: / Rivi 39: @@
 **Hirsjärvi, Auvo & Wailes, Rex** 1969. //Finnish Mills//. Part II Mamsel or Smock mills. The Newcomen Society Transactions 43.
 **Hirsjärvi, Auvo & Wailes, Rex** 1969. //Finnish Mills//. Part III Hollow Post Mills and Part. The Newcomen Society Transactions 44.
-**Hirsjärvi, Auvo & Wailes, Rex** 1969 //Finnish Mills//. Part IV Post Mills. The Newcomen Society Transactions 45.
+**Hirsjärvi, Auvo & Wailes, Rex** 1969. //Finnish Mills//. Part IV Post Mills. The Newcomen Society Transactions 45.
 **Horn, Kirsti **(toim.) 2015. // Windmills in Estonia, Finland and Sweden — Sustainable Heritage Report No. //7. http://www.sustainableheritage.eu/wp-content/uploads/SustainableHeritage_ReportNo7_ISBN978-952-7075-01-2.pdf
 **Sirelius, U.T.** 1921. //Suomen kansanomaista kulttuuria II:// 267–273.

Arkeologisen kulttuuriperinnön opas

Käyttäjän työkalut

Sivuston työkalut

Erot

Sivutyökalut