Käyttäjän työkalut

Sivuston työkalut


wiki:tykkiasema

Erot

Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.

Linkki vertailunäkymään

Both sides previous revision Edellinen revisio
Seuraava revisio
Edellinen revisio
wiki:tykkiasema [2017/02/22 12:43]
Helena Ranta
wiki:tykkiasema [2020/10/19 11:50] (nykyinen)
Helena Ranta [Suojelustatus]
Rivi 8: Rivi 8:
 ===== Määritelmä ===== ===== Määritelmä =====
  
-  +varustusjoka muodostuu tykin tuliasemasta ​ja sen suojavarustuksesta
-Tykin tuliasema ja siihen liittyvä puusta, kivestämaasta ​ja/tai betonista rakennettu suojavarustus.+
  
 ===== Kuvaus ===== ===== Kuvaus =====
  
-Ensimmäisen maailmansodan aikana tykit sijoitettiin tavallisesti vierekkäisiin avoasemiin. Pattereiden rintasuojina toimi mäensyrjä tai kallioseinämä. Tykkiasemia saatettiin tehdä myös kallioon louhittuihin kuoppiin. Tykkiasemat erotettiin toisistaan yleensä maakummuilla,​ joiden takana kulki yhdyshauta seuraavaan asemaan. Tykkiasemia tuettiin hirsillä, betonilla ja kivimuurauksella. Hirsillä tuetut asemat erottuvat maastossa nykyään pelkkinä laakeina kuoppina. Tykkiasemassa oli ampumatarvikekomeroita ja suojahuoneita. Tykit seisoivat tykkiasemissa puisilla lavoilla tai betonisilla jalustoilla.((Lagerstedt & Laulumaa 2014: 13)) +Ensimmäisen maailmansodan aikana tykit sijoitettiin tavallisesti vierekkäisiin avoasemiin. Pattereiden rintasuojina toimi mäensyrjä tai kallioseinämä. Tykkiasemia saatettiin tehdä myös kallioon louhittuihin kuoppiin. Tykkiasemat erotettiin toisistaan yleensä maakummuilla,​ joiden takana kulki [[wiki:yhdyshauta|yhdyshauta]] ​seuraavaan asemaan. Tykkiasemia tuettiin hirsillä, betonilla ja kivimuurauksella. Hirsillä tuetut asemat erottuvat maastossa nykyään pelkkinä laakeina kuoppina. Tykkiasemassa oli ampumatarvikekomeroita ja suojahuoneita. Tykit seisoivat tykkiasemissa puisilla lavoilla tai betonisilla jalustoilla.((Lagerstedt & Laulumaa 2014: 13)) 
  
 Toisen maailmansodan aikaisissa kenttälinnoitetuissa pattereissa oli kahdesta neljään tykkiä. Tykkiasemat ovat muodoltaan pyöreitä, suorakaiteen tai hevosenkengänmuotoisia kuoppia. Tykkiaseman reunoilla on voinut olla suojatiloja ja ympäristössä on erillisiä majoitus- ja varastokorsuja.((Lagerstedt 2012: 25, 40.)) Toisen maailmansodan aikaisissa kenttälinnoitetuissa pattereissa oli kahdesta neljään tykkiä. Tykkiasemat ovat muodoltaan pyöreitä, suorakaiteen tai hevosenkengänmuotoisia kuoppia. Tykkiaseman reunoilla on voinut olla suojatiloja ja ympäristössä on erillisiä majoitus- ja varastokorsuja.((Lagerstedt 2012: 25, 40.))
  
-Kestolinnoitetut tykkiasemat kaivettiin maahan tai räjäytettiin kallioon. Ne ovat pyöreitä tai nelikulmaisenmuotoisia ja halkaisijaltaan noin 7 metriä. Tykit kiinnitettiin asemien pohjalle tai betonisten jalustojen päälle valettuihin kehäpultteihin ja ne kääntyivät aseman pohjalla kulkevan kehäkiskon päällä. Kestolinnoitettuun tykkiasemaan johtaa katettu sisäänkäyntikäytävä,​ josta on oviaukko vasemmalla puolella sijaitsevaan miehistösuojaan. Oikealla puolella on ovi ammussuojaan,​ jonka perällä sijaitsee panossuoja. Kummankin suojan seinissä on aukot, joista ampumatarpeita voitiin nostaa tykille. Tykkiaseman seinällä on ollut teräksinen liukuovi, josta on päästy aseman komentosuojaan.((Lagerstedt 2012: 25, 40.))+{{ :​wiki:​tykkiasema_kärmeniemi.jpg?​300|}}Kestolinnoitetut tykkiasemat kaivettiin maahan tai räjäytettiin kallioon. Ne ovat pyöreitä tai nelikulmaisenmuotoisia ja halkaisijaltaan noin 7 metriä. Tykit kiinnitettiin asemien pohjalle tai betonisten jalustojen päälle valettuihin kehäpultteihin ja ne kääntyivät aseman pohjalla kulkevan kehäkiskon päällä. Kestolinnoitettuun tykkiasemaan johtaa katettu sisäänkäyntikäytävä,​ josta on oviaukko vasemmalla puolella sijaitsevaan miehistösuojaan. Oikealla puolella on ovi ammussuojaan,​ jonka perällä sijaitsee panossuoja. Kummankin suojan seinissä on aukot, joista ampumatarpeita voitiin nostaa tykille. Tykkiaseman seinällä on ollut teräksinen liukuovi, josta on päästy aseman komentosuojaan.((Lagerstedt 2012: 25, 40.))
  
    
 ===== Historia ja käyttö ===== ===== Historia ja käyttö =====
  
-Ksmoderni linnoittaminen.+1900-luvun linnoittamiseen liittyvät olennaisella tavalla puolustuslinjojen selustassa olevat tykkiasemat. 
 +Niiden tarkoituksena oli ampua sulkutulta puolustuslinjojen eteen vihollisten hyökkäysten estämiseksi,​ hidastamiseksi ja ohjailemiseksi. 
 +  
 + 
  
  
Rivi 33: Rivi 36:
 Koko Suomi Koko Suomi
 ===== Suojelustatus ===== ===== Suojelustatus =====
-Ensimmäisen maailmansodan kohteet ovat kiinteitä muinaisjäännöksiä, toisen ​maailmansodan kohteet eivät ​toistaiseksi ​ole muinaisjäännöksiä,​ mutta ne tulee ottaa huomioon maankäytön suunnittelussa kohteiden historiallisen merkityksen takia. [[http://www.nba.fi/fi/File/2779/​ensimmaisen-maailmansodan-linnoitteet-ohje-2015.pdf|Ks. Museoviraston ohje Ensimmäisen maailmansodan aikaiset maalinnoitteet]]. ​+Ensimmäisen maailmansodan kohteet ovat muinaismuistolain rauhoittamia ​kiinteitä muinaisjäännöksiä. Toisen ​maailmansodan kohteet eivät ole kiinteitä ​muinaisjäännöksiä,​ mutta ne tulee ottaa huomioon maankäytön suunnittelussa kohteiden historiallisen merkityksen takia. ​Ks. Museoviraston ohje [[https://www.museovirasto.fi/uploads/Meista/Julkaisut/​ensimmaisen-maailmansodan-linnoitteet-ohje-2015.pdf|Ensimmäisen maailmansodan aikaiset maalinnoitteet]]. ​
 ===== Lähteet ===== ===== Lähteet =====
  
-**Fabritius,​ J.Chr.** 1921. //​Linnoitustaito.// ​Helsinki. ​Otava. +**Fabritius,​ J.Chr.** 1921. //​Linnoitustaito.//​ Otava, Helsinki.  
-**Lagerstedt,​ John** 2012. //​Salpalinja,​ sotahistoriallisten kohteiden arkeologinen inventointi 2009–2012//​ . Museoviraston ​arkisto.+**Lagerstedt,​ John** 2012. //​Salpalinja,​ sotahistoriallisten kohteiden arkeologinen inventointi 2009–2012//​. ​Tutkimusraportti ​Museoviraston ​arkistossa.
 **Lagerstedt,​ John** 2014. //Viaporin maarintama. Retkiopas ensimmäisen maailmansodan linnoitteille//​. Helsingin kaupunginmuseo. ​ **Lagerstedt,​ John** 2014. //Viaporin maarintama. Retkiopas ensimmäisen maailmansodan linnoitteille//​. Helsingin kaupunginmuseo. ​
-**Lagerstedt,​ John & Laulumaa, Vesa** 2014. //Helsinki, Ensimmäisen maailmansodan linnoitusvyöhyke//​. Inventointiselvitys. Museovirasto,​ arkeologiset kenttäpalvelut.+**Lagerstedt,​ John & Laulumaa, Vesa** 2014. //Helsinki, Ensimmäisen maailmansodan linnoitusvyöhyke//​. Inventointiselvitys. Museovirasto,​ arkeologiset kenttäpalvelut. Tutkimusraportti Museoviraston arkistossa.
  
 ===== Muu kirjallisuus ===== ===== Muu kirjallisuus =====
wiki/tykkiasema.1487760192.txt.gz · Viimeksi muutettu: 2017/02/22 12:43 / Helena Ranta