Käyttäjän työkalut
wiki:tykkiasema
Erot
Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.
| Both sides previous revision Edellinen revisio Seuraava revisio | Edellinen revisio | ||
|
wiki:tykkiasema [2017/03/28 10:27] Helena Ranta [Suojelustatus] |
wiki:tykkiasema [2020/10/19 11:50] (nykyinen) Helena Ranta [Suojelustatus] |
||
|---|---|---|---|
| Rivi 8: | Rivi 8: | ||
| ===== Määritelmä ===== | ===== Määritelmä ===== | ||
| - | + | varustus, joka muodostuu tykin tuliasemasta ja sen suojavarustuksesta | |
| - | Tykin tuliasema ja siihen liittyvä puusta, kivestä, maasta ja/tai betonista rakennettu suojavarustus | + | |
| ===== Kuvaus ===== | ===== Kuvaus ===== | ||
| - | Ensimmäisen maailmansodan aikana tykit sijoitettiin tavallisesti vierekkäisiin avoasemiin. Pattereiden rintasuojina toimi mäensyrjä tai kallioseinämä. Tykkiasemia saatettiin tehdä myös kallioon louhittuihin kuoppiin. Tykkiasemat erotettiin toisistaan yleensä maakummuilla, joiden takana kulki yhdyshauta seuraavaan asemaan. Tykkiasemia tuettiin hirsillä, betonilla ja kivimuurauksella. Hirsillä tuetut asemat erottuvat maastossa nykyään pelkkinä laakeina kuoppina. Tykkiasemassa oli ampumatarvikekomeroita ja suojahuoneita. Tykit seisoivat tykkiasemissa puisilla lavoilla tai betonisilla jalustoilla.((Lagerstedt & Laulumaa 2014: 13)) | + | Ensimmäisen maailmansodan aikana tykit sijoitettiin tavallisesti vierekkäisiin avoasemiin. Pattereiden rintasuojina toimi mäensyrjä tai kallioseinämä. Tykkiasemia saatettiin tehdä myös kallioon louhittuihin kuoppiin. Tykkiasemat erotettiin toisistaan yleensä maakummuilla, joiden takana kulki [[wiki:yhdyshauta|yhdyshauta]] seuraavaan asemaan. Tykkiasemia tuettiin hirsillä, betonilla ja kivimuurauksella. Hirsillä tuetut asemat erottuvat maastossa nykyään pelkkinä laakeina kuoppina. Tykkiasemassa oli ampumatarvikekomeroita ja suojahuoneita. Tykit seisoivat tykkiasemissa puisilla lavoilla tai betonisilla jalustoilla.((Lagerstedt & Laulumaa 2014: 13)) |
| Toisen maailmansodan aikaisissa kenttälinnoitetuissa pattereissa oli kahdesta neljään tykkiä. Tykkiasemat ovat muodoltaan pyöreitä, suorakaiteen tai hevosenkengänmuotoisia kuoppia. Tykkiaseman reunoilla on voinut olla suojatiloja ja ympäristössä on erillisiä majoitus- ja varastokorsuja.((Lagerstedt 2012: 25, 40.)) | Toisen maailmansodan aikaisissa kenttälinnoitetuissa pattereissa oli kahdesta neljään tykkiä. Tykkiasemat ovat muodoltaan pyöreitä, suorakaiteen tai hevosenkengänmuotoisia kuoppia. Tykkiaseman reunoilla on voinut olla suojatiloja ja ympäristössä on erillisiä majoitus- ja varastokorsuja.((Lagerstedt 2012: 25, 40.)) | ||
| Rivi 21: | Rivi 20: | ||
| ===== Historia ja käyttö ===== | ===== Historia ja käyttö ===== | ||
| + | |||
| + | 1900-luvun linnoittamiseen liittyvät olennaisella tavalla puolustuslinjojen selustassa olevat tykkiasemat. | ||
| + | Niiden tarkoituksena oli ampua sulkutulta puolustuslinjojen eteen vihollisten hyökkäysten estämiseksi, hidastamiseksi ja ohjailemiseksi. | ||
| + | |||
| + | |||
| Rivi 32: | Rivi 36: | ||
| Koko Suomi | Koko Suomi | ||
| ===== Suojelustatus ===== | ===== Suojelustatus ===== | ||
| - | Ensimmäisen maailmansodan kohteet ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä, toisen maailmansodan kohteet eivät toistaiseksi ole kiinteitä muinaisjäännöksiä, mutta ne tulee ottaa huomioon maankäytön suunnittelussa kohteiden historiallisen merkityksen takia. Ks. Museoviraston ohje [[http://www.nba.fi/fi/File/2779/ensimmaisen-maailmansodan-linnoitteet-ohje-2015.pdf|Ensimmäisen maailmansodan aikaiset maalinnoitteet]]. | + | Ensimmäisen maailmansodan kohteet ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Toisen maailmansodan kohteet eivät ole kiinteitä muinaisjäännöksiä, mutta ne tulee ottaa huomioon maankäytön suunnittelussa kohteiden historiallisen merkityksen takia. Ks. Museoviraston ohje [[https://www.museovirasto.fi/uploads/Meista/Julkaisut/ensimmaisen-maailmansodan-linnoitteet-ohje-2015.pdf|Ensimmäisen maailmansodan aikaiset maalinnoitteet]]. |
| ===== Lähteet ===== | ===== Lähteet ===== | ||
| - | **Fabritius, J.Chr.** 1921. //Linnoitustaito.// Helsinki. Otava. | + | **Fabritius, J.Chr.** 1921. //Linnoitustaito.// Otava, Helsinki. |
| - | **Lagerstedt, John** 2012. //Salpalinja, sotahistoriallisten kohteiden arkeologinen inventointi 2009–2012// . Museoviraston arkisto. | + | **Lagerstedt, John** 2012. //Salpalinja, sotahistoriallisten kohteiden arkeologinen inventointi 2009–2012//. Tutkimusraportti Museoviraston arkistossa. |
| **Lagerstedt, John** 2014. //Viaporin maarintama. Retkiopas ensimmäisen maailmansodan linnoitteille//. Helsingin kaupunginmuseo. | **Lagerstedt, John** 2014. //Viaporin maarintama. Retkiopas ensimmäisen maailmansodan linnoitteille//. Helsingin kaupunginmuseo. | ||
| - | **Lagerstedt, John & Laulumaa, Vesa** 2014. //Helsinki, Ensimmäisen maailmansodan linnoitusvyöhyke//. Inventointiselvitys. Museovirasto, arkeologiset kenttäpalvelut. | + | **Lagerstedt, John & Laulumaa, Vesa** 2014. //Helsinki, Ensimmäisen maailmansodan linnoitusvyöhyke//. Inventointiselvitys. Museovirasto, arkeologiset kenttäpalvelut. Tutkimusraportti Museoviraston arkistossa. |
| ===== Muu kirjallisuus ===== | ===== Muu kirjallisuus ===== | ||
wiki/tykkiasema.1490686027.txt.gz · Viimeksi muutettu: 2017/03/28 10:27 / Helena Ranta