Käyttäjän työkalut

Sivuston työkalut


wiki:uhrilähde

Erot

Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.

Linkki vertailunäkymään

Both sides previous revision Edellinen revisio
Seuraava revisio
Edellinen revisio
wiki:uhrilähde [2016/03/21 12:23]
Helena Ranta
wiki:uhrilähde [2020/10/19 14:57] (nykyinen)
Helena Ranta [Suojelustatus]
Rivi 7: Rivi 7:
 ===== Määritelmä ===== ===== Määritelmä =====
  
-Lähde, johon liittyy perimätietoa uhrikäytöstä+lähde, johon liittyy perimätietoa uhrikäytöstä ​
  
 ===== Kuvaus ===== ===== Kuvaus =====
    
-Lähde on paikka, jossa pohjavesi ​virtaa ​maan pinnalleLähde voi olla silmäkkeinenns. allikkolähde,​ vettä tuottava tihkupinta, hetteikkö ​tai purolähde.((https://​fi.wikipedia.org/​wiki/​L%C3%A4hde,​ luettu 22.9.2015)) Uhrilähteisiin liittyy dokumentoitua perimätietoa lähteen uhrikäytöstä.+Lähde on paikka, jossa vesi virtaa ​luonnon olosuhteissa kallio- tai maaperästä maanpinnallePurkautumistavan mukaan lähteet voidaan jakaa puro-allikko- ​tai hetteikköläheisiin.((Kuusisto 20155)) Uhrilähteisiin liittyy dokumentoitua perimätietoa lähteen uhrikäytöstä.
  
 ===== Historia ja käyttö ===== ===== Historia ja käyttö =====
Rivi 17: Rivi 17:
 Perimätiedon mukaan pyhinä pidetyille lähteille on viety uhrianteja varsin myöhäisinäkin aikoina. Erityinen voima arveltiin olevan lähteellä,​ jonka vesi virtaa kohti pohjoista((Tallgren 1931: 104.)). Perimätiedon mukaan pyhinä pidetyille lähteille on viety uhrianteja varsin myöhäisinäkin aikoina. Erityinen voima arveltiin olevan lähteellä,​ jonka vesi virtaa kohti pohjoista((Tallgren 1931: 104.)).
  
-Osa lähteistä,​ kuten Janakkalan Pyhän Laurin ja Lammin Vanhakartanon lähde, sijaitsee rautakautisten kalmistojen läheisyydessä. Niitä on käytetty lähinnä parannustarkoituksiin,​ mutta mainintoja uhraamisestakin on säilynyt. Lähteen vettä juotiin ja sitä hierottiin kipeään kohtaan. Lähteillä harjoitettiin myös erilaisia ”menoja” ja juominkeja.((Kivikoski 1966: 84–86; Niukkanen 2009: 119.)) +Osa lähteistä,​ kuten Janakkalan Pyhän Laurin ja Lammin Vanhakartanon lähde, sijaitsee rautakautisten kalmistojen läheisyydessä. Niitä on käytetty lähinnä parannustarkoituksiin,​ mutta mainintoja uhraamisestakin on säilynyt. Lähteen vettä juotiin ja sitä hierottiin kipeään kohtaan. Lähteillä harjoitettiin myös erilaisia ”menoja” ja juominkeja.((Kivikoski 1966: 84–86; Niukkanen 2009: 119.)) Lähteisiin on uhrattu esim. pienesineitä kuten neuloja ja rahoja((Tallgren 1931: 103–104.)). ​
- +
-Lähteisiin on uhrattu esim. pienesineitä kuten neuloja ja rahoja((Tallgren 1931: 103–104.)). ​+
  
 Uhrilähteeksi on tulkittu myös Levänluhdan löytöpaikka:​ Isonkyrön Levänluhdan lähteestä ja sen ympäriltä on löytynyt noin sadan ihmisen luita ja 400–700-luvun esineistöä. Uhrilähde on kuitenkin vain yksi mahdollinen tulkinta muiden joukossa. Uhripaikan lisäksi kohdetta on luonnehdittu rangaistuspaiksi,​ sodan tai kulkutaudin uhrien joukkohaudaksi tai naisten ja lasten vesihautauspaikaksi ((Hackman 1913: 315; Kivikoski 1966: 86–87; Seger 1982; Wessman 2009: 90–94.)) Uhrilähteeksi on tulkittu myös Levänluhdan löytöpaikka:​ Isonkyrön Levänluhdan lähteestä ja sen ympäriltä on löytynyt noin sadan ihmisen luita ja 400–700-luvun esineistöä. Uhrilähde on kuitenkin vain yksi mahdollinen tulkinta muiden joukossa. Uhripaikan lisäksi kohdetta on luonnehdittu rangaistuspaiksi,​ sodan tai kulkutaudin uhrien joukkohaudaksi tai naisten ja lasten vesihautauspaikaksi ((Hackman 1913: 315; Kivikoski 1966: 86–87; Seger 1982; Wessman 2009: 90–94.))
Rivi 31: Rivi 29:
 ===== Levintä ===== ===== Levintä =====
  
-Muinaisjäännösrekisteriin on kirjattu viitisen kymmentä lähdettä, jotka kuvauksen perusteella voidaan lukea uhrilähteiden joukkoon. Uhrilähteitä tunnetaan monilta paikkakunnilta,​ mutta erityisen paljon niitä on Kanta-Hämeestä Hämeenlinnan ja Janakkalan seudulta sekä Varsinais-Suomen Salosta. ​+Muinaisjäännösrekisteriin((luettu 13.9.2016)) ​on kirjattu viitisen kymmentä lähdettä, jotka kuvauksen perusteella voidaan lukea uhrilähteiden joukkoon. Uhrilähteitä tunnetaan monilta paikkakunnilta,​ mutta erityisen paljon niitä on Kanta-Hämeestä Hämeenlinnan ja Janakkalan seudulta sekä Varsinais-Suomen Salosta. ​
  
 ===== Suojelustatus ===== ===== Suojelustatus =====
 +Uhrilähteet ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä,​ mikäli kohteisiin liittyy luotettavaa perimätietoa. Ks. [[https://​www.museovirasto.fi/​uploads/​Meista/​Julkaisut/​hist-ajan-muinaisjaannokset.pdf|Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset -julkaisu]],​ sivu 119.
 +
  
  
Rivi 39: Rivi 39:
 ===== Lähteet ===== ===== Lähteet =====
  
-**Hackman, Alfred** 1913. Ein Opferfund der Völkerwanderungszeit in Finland. ​O//puscula ​Archaeologica Oscari Montelio septuagenario dicata//, MCMXIII: 299–316.+**Hackman, Alfred** 1913. Ein Opferfund der Völkerwanderungszeit in Finland. //Opuscula ​Archaeologica Oscari Montelio septuagenario dicata//, MCMXIII: 299–316.
 **Kivikoski,​ Ella** 1966. //Suomen kiinteät muinaisjäännökset//​. Suomalaisen kirjallisuuden seura tietolipas 43. Helsinki. **Kivikoski,​ Ella** 1966. //Suomen kiinteät muinaisjäännökset//​. Suomalaisen kirjallisuuden seura tietolipas 43. Helsinki.
-**Niukkanen,​ Marianna** 2009. //​Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset//​. ​Tunnustaminen ​ja suojelu. Museovirasto,​ Rakennushistorian osasto.+**Kuusisto, Esko** 2015 Suomen lähteet. //​Vesitalous//​ 5/2015: 5–9 
 +**Niukkanen,​ Marianna** 2009. //​Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset, tunnistaminen ja suojelu//. Museoviraston rakennushistorian osaston oppaita ​ja ohjeita 3.
 **Seger, Tapani** 1982. The plaque of Justinian and other scourges. //​Fornvännen//​ 1982, Årgång 77: 184–198. **Seger, Tapani** 1982. The plaque of Justinian and other scourges. //​Fornvännen//​ 1982, Årgång 77: 184–198.
 **Tallgren, J.R.** 1931. Varsinais-Suomen esihistoria. //​Varsinais-Suomen historia// 1. Turku. **Tallgren, J.R.** 1931. Varsinais-Suomen esihistoria. //​Varsinais-Suomen historia// 1. Turku.
-**Wessman Anna** 2009. Levänluhta – a place of punishment, sacrifice or just common cemetery? //​Fennoscandia archaeologica//​ XXVI: 81–105.+**WessmanAnna** 2009. Levänluhta – a place of punishment, sacrifice or just common cemetery? //​Fennoscandia archaeologica//​ XXVI: 81–105.
  
  
wiki/uhrilähde.1458555814.txt.gz · Viimeksi muutettu: 2016/03/21 12:23 / Helena Ranta