Erot

Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.

--- wiki:uhripuu [2017/05/02 12:24]
Helena Ranta [Ajoitus]
+++ wiki:uhripuu [2017/05/16 10:31]
Helena Ranta [Uhripuu]
@@ Rivi 2: / Rivi 2: @@
 ====== Uhripuu ======
-{{:wiki:akd8686bfix_p.jpg?450|}}
+{{:wiki:uhrimänty_dg432_11.jpg?450|}}
 ===== Määritelmä =====
@@ Rivi 19: / Rivi 19: @@
 Kaarle XII:n kirkkolaissa vuodelta 1686 säädetään sakko- ja vankeusrangaistuksia niille, jotka uhrasivat puille. 1700-luvulta on säilynyt asiakirjatietoja viranomaisten päätöksistä, jotka koskivat uhripaikkojen hävittämistä. Kirkolliset viranomaiset pyrkivät hävittämään pyhiä puita, mutta kansa suhtautui toimenpiteeseen vastahakoisesti peläten siitä seuraavaa onnettomuutta.((Haavio 1951: 251–252.))
-Tärkeä edellytys sille, että pyhät puut säilyivät pitkälle nykyaikaan, oli syvälle juurtunut usko niiden tabuluonteeseen: Pyhää puuta ei uskallettu kaataa – jos sen kaatoi, oli odotettavissa ikävyyksiä. Kansanperinne tietää kertoa monista onnettomuuksista, jotka yhdistettiin uhripuun kaatamiseen((Haavio 1951: 252–253)). Pyhien puiden vahingoittaminen, jopa niiden oksien ja lehtien ottaminenkin oli saman tabusäännön alaisia. Vahingoittamisesta koituva rangaistus saattoi ulottua paitsi vahingoittajaan itseensä myös esim. karjaan tai asianomaisen talon väkeen tai jopa koko sukuun((Haavio 1951: 256)). Kysymys ei siis ollut enää yksityisen henkilön suorittamasta rikoksesta, josta oli seurauksena häntä persoonallisesti kohtaava rangaistus vaan koko puun äärellä uhraavan suvun kohtalo oli riippuvainen puun elämästä tai häviämisestä – rikos puuta kohtaan oli rikos sukua kohtaan.((Haavio 1951: 25.))
+Tärkeä edellytys sille, että pyhät puut säilyivät pitkälle nykyaikaan, oli syvälle juurtunut usko niiden tabuluonteeseen: Pyhää puuta ei uskallettu kaataa – jos sen kaatoi, oli odotettavissa ikävyyksiä. Kansanperinne tietää kertoa monista onnettomuuksista, jotka yhdistettiin uhripuun kaatamiseen((Haavio 1951: 252–253)). Pyhien puiden vahingoittaminen, jopa niiden oksien ja lehtien ottaminenkin olivat saman tabusäännön alaisia. Vahingoittamisesta koituva rangaistus saattoi ulottua paitsi vahingoittajaan itseensä myös esim. karjaan tai asianomaisen talon väkeen tai jopa koko sukuun((Haavio 1951: 256)). Kysymys ei siis ollut enää yksityisen henkilön suorittamasta rikoksesta, josta oli seurauksena häntä persoonallisesti kohtaava rangaistus vaan koko puun äärellä uhraavan suvun kohtalo oli riippuvainen puun elämästä tai häviämisestä – rikos puuta kohtaan oli rikos sukua kohtaan.((Haavio 1951: 25.))
@@ Rivi 34: / Rivi 34: @@
 ===== Suojelustatus =====
-Uhripuut ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä, mikäli kohteisiin liittyy luotettavaa perimätietoa. [[http://www.nba.fi/fi/File/685/rho-historiallisen-ajan-kii.pdf|Ks. Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset -julkaisu, sivu 119]].
+Uhripuut ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä, mikäli kohteisiin liittyy luotettavaa perimätietoa. Ks. [[http://www.nba.fi/fi/File/685/rho-historiallisen-ajan-kii.pdf| Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset -julkaisu,]] sivu 119.
 ===== Lähteet =====
@@ Rivi 40: / Rivi 40: @@
 **Haavio, Martti** 1955. Pyhät puut. //Virittäjä// 1951, 3. vihko: 247–259.
 **Kivikoski, Ella** 1966. //Suomen kiinteät muinaisjäännökset//. Suomalaisen kirjallisuuden seura tietolipas 43. Helsinki.
-**Pulkkinen, Risto** 2014. //Suomalainen kansanusko. Samaneista saunatonttuihin//. Helsinki.
+**Pulkkinen, Risto** 2014. //Suomalainen kansanusko: Samaneista saunatonttuihin//. Gaudeamus, Helsinki.
 **Talve, Ilmar** 1979. //Suomen kansankulttuuri//. Historiallisia päälinjoja. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 355.

Arkeologisen kulttuuriperinnön opas

Käyttäjän työkalut

Sivuston työkalut

Erot

Sivutyökalut