Käyttäjän työkalut

Sivuston työkalut


wiki:uhripuu

Erot

Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.

Linkki vertailunäkymään

Both sides previous revision Edellinen revisio
Seuraava revisio
Edellinen revisio
wiki:uhripuu [2017/03/24 13:53]
Helena Ranta
wiki:uhripuu [2020/10/20 16:27] (nykyinen)
Helena Ranta [Suojelustatus]
Rivi 2: Rivi 2:
  
 ====== Uhripuu ====== ====== Uhripuu ======
-{{:wiki:akd8686bfix_p.jpg?450|}}+{{:wiki:uhrimänty_dg432_11.jpg?450|}}
  
 ===== Määritelmä ===== ===== Määritelmä =====
  
-Uhripaikkana toiminut, uskomusten mukaan taikavoimia sisältänyt ​puu+puu, johon liittyy perimätietoa uhrikäytöstä
 ===== Kuvaus ===== ===== Kuvaus =====
    
Rivi 19: Rivi 19:
 Kaarle XII:n kirkkolaissa vuodelta 1686 säädetään sakko- ja vankeusrangaistuksia niille, jotka uhrasivat puille. 1700-luvulta on säilynyt asiakirjatietoja viranomaisten päätöksistä,​ jotka koskivat uhripaikkojen hävittämistä. Kirkolliset viranomaiset pyrkivät hävittämään pyhiä puita, mutta kansa suhtautui toimenpiteeseen vastahakoisesti peläten siitä seuraavaa onnettomuutta.((Haavio 1951: 251–252.)) Kaarle XII:n kirkkolaissa vuodelta 1686 säädetään sakko- ja vankeusrangaistuksia niille, jotka uhrasivat puille. 1700-luvulta on säilynyt asiakirjatietoja viranomaisten päätöksistä,​ jotka koskivat uhripaikkojen hävittämistä. Kirkolliset viranomaiset pyrkivät hävittämään pyhiä puita, mutta kansa suhtautui toimenpiteeseen vastahakoisesti peläten siitä seuraavaa onnettomuutta.((Haavio 1951: 251–252.))
  
-Tärkeä edellytys sille, että pyhät puut säilyivät pitkälle nykyaikaan, oli syvälle juurtunut usko niiden tabuluonteeseen:​ Pyhää puuta ei uskallettu kaataa – jos sen kaatoi, oli odotettavissa ikävyyksiä. Kansanperinne tietää kertoa monista onnettomuuksista,​ jotka yhdistettiin uhripuun kaatamiseen((Haavio 1951: 252–253)). Pyhien puiden vahingoittaminen,​ jopa niiden oksien ja lehtien ottaminenkin ​oli saman tabusäännön alaisia. Vahingoittamisesta koituva rangaistus saattoi ulottua paitsi vahingoittajaan itseensä myös esim. karjaan tai asianomaisen talon väkeen tai jopa koko sukuun((Haavio 1951: 256)). Kysymys ei siis ollut enää yksityisen henkilön suorittamasta rikoksesta, josta oli seurauksena häntä persoonallisesti kohtaava rangaistus vaan koko puun äärellä uhraavan suvun kohtalo oli riippuvainen puun elämästä tai häviämisestä – rikos puuta kohtaan oli rikos sukua kohtaan.((Haavio 1951: 25.)) +Tärkeä edellytys sille, että pyhät puut säilyivät pitkälle nykyaikaan, oli syvälle juurtunut usko niiden tabuluonteeseen:​ Pyhää puuta ei uskallettu kaataa – jos sen kaatoi, oli odotettavissa ikävyyksiä. Kansanperinne tietää kertoa monista onnettomuuksista,​ jotka yhdistettiin uhripuun kaatamiseen((Haavio 1951: 252–253)). Pyhien puiden vahingoittaminen,​ jopa niiden oksien ja lehtien ottaminenkin ​olivat ​saman tabusäännön alaisia. Vahingoittamisesta koituva rangaistus saattoi ulottua paitsi vahingoittajaan itseensä myös esim. karjaan tai asianomaisen talon väkeen tai jopa koko sukuun((Haavio 1951: 256)). Kysymys ei siis ollut enää yksityisen henkilön suorittamasta rikoksesta, josta oli seurauksena häntä persoonallisesti kohtaava rangaistus vaan koko puun äärellä uhraavan suvun kohtalo oli riippuvainen puun elämästä tai häviämisestä – rikos puuta kohtaan oli rikos sukua kohtaan.((Haavio 1951: 25.)) 
  
  
Rivi 26: Rivi 26:
 Varhaisimmat maininnat suomalaisista pyhistä puista liittyvät paavin bullaan vuodelta 1176. Se kertoo, kuinka hämäläiset kiduttivat kristinuskoon kääntyneitä yhteiskuntansa jäseniä juoksuttamalla heidät kuoliaiksi pyhien puiden ympärillä((Kivikoski 1966: 84; Talve 1979: 208.)). ​ Varhaisimmat maininnat suomalaisista pyhistä puista liittyvät paavin bullaan vuodelta 1176. Se kertoo, kuinka hämäläiset kiduttivat kristinuskoon kääntyneitä yhteiskuntansa jäseniä juoksuttamalla heidät kuoliaiksi pyhien puiden ympärillä((Kivikoski 1966: 84; Talve 1979: 208.)). ​
  
-Perimätieto eri osista maata osoittaa, että pyhinä pidetyille puille vietiin uhreja 1800-luvun lopulle asti. Etenkin savolaiset vaalivat pyhän puun perinnettä((Haavio 1951: 247, 251–252.)). Myöhäisimpiä uhripuita koskevia tietoja ovat mm. maininnat Pälkäneen Myttäälän uhrimännystä,​ Sotkamon Tipasojan Suonenvaaran pyhistä pihlajista ja parannuspuuksi nimitetystä Vesilahden Kinnarin »äkämämännystä»((Kivikoski 1966: 84)). Tiedot pyhiin lehtoihin liittyvistä uskomuksista ja uskonnollisista toimituksista läntisessä Suomessa ovat pitkälti kadonneet kristinuskon myötä((Talve 1979: 208))  ​+Perimätieto eri osista maata osoittaa, että pyhinä pidetyille puille vietiin uhreja 1800-luvun lopulle asti. Etenkin savolaiset vaalivat pyhän puun perinnettä((Haavio 1951: 247, 251–252.)). Myöhäisimpiä uhripuita koskevia tietoja ovat mm. maininnat Pälkäneen Myttäälän uhrimännystä,​ Sotkamon Tipasojan Suonenvaaran pyhistä pihlajista ja parannuspuuksi nimitetystä Vesilahden Kinnarin »äkämämännystä»((Kivikoski 1966: 84)). Tiedot pyhiin lehtoihin liittyvistä uskomuksista ja uskonnollisista toimituksista läntisessä Suomessa ovat pitkälti kadonneet kristinuskon myötä.((Talve 1979: 208))  ​
  
    
Rivi 34: Rivi 34:
 ===== Suojelustatus ===== ===== Suojelustatus =====
  
-Uhripuut ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä ​muinaisjäännöksinä, mikäli kohteisiin liittyy luotettavaa perimätietoa. [[http://www.nba.fi/fi/File/685/rho-historiallisen-ajan-kii.pdf|Ks. Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset -julkaisu, ​sivu 119]].+Uhripuut ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä ​muinaisjäännöksiä, mikäli kohteisiin liittyy luotettavaa perimätietoa. Ks. [[https://www.museovirasto.fi/uploads/Meista/Julkaisut/hist-ajan-muinaisjaannokset.pdf| Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset -julkaisu,​]] ​sivu 119.
  
 ===== Lähteet ===== ===== Lähteet =====
Rivi 40: Rivi 40:
 **Haavio, Martti** 1955. Pyhät puut. //​Virittäjä//​ 1951, 3. vihko: 247–259. **Haavio, Martti** 1955. Pyhät puut. //​Virittäjä//​ 1951, 3. vihko: 247–259.
 **Kivikoski,​ Ella** 1966. //Suomen kiinteät muinaisjäännökset//​. Suomalaisen kirjallisuuden seura tietolipas 43. Helsinki. **Kivikoski,​ Ella** 1966. //Suomen kiinteät muinaisjäännökset//​. Suomalaisen kirjallisuuden seura tietolipas 43. Helsinki.
-**Pulkkinen,​ Risto** 2014. //​Suomalainen kansanuskoSamaneista saunatonttuihin//​. Helsinki. ​+**Pulkkinen,​ Risto** 2014. //​Suomalainen kansanuskoSamaneista saunatonttuihin//​. ​Gaudeamus, ​Helsinki. ​
 **Talve, Ilmar** 1979. //Suomen kansankulttuuri//​. Historiallisia päälinjoja. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 355. **Talve, Ilmar** 1979. //Suomen kansankulttuuri//​. Historiallisia päälinjoja. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 355.
  
wiki/uhripuu.1490356413.txt.gz · Viimeksi muutettu: 2017/03/24 13:53 (ulkoinen muokkaus)