Käyttäjän työkalut

Sivuston työkalut


wiki:uhriröykkiö

Erot

Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.

Linkki vertailunäkymään

Both sides previous revision Edellinen revisio
Seuraava revisio
Edellinen revisio
Viimeisin revisio Both sides next revision
wiki:uhriröykkiö [2015/10/15 13:19]
Helena Ranta [Uhriröykkiö]
wiki:uhriröykkiö [2017/05/02 13:44]
Helena Ranta [Lähteet]
Rivi 1: Rivi 1:
-{{tag>​wiki:​luokka:​uskonnon_harjoittaminen wiki:​luokka:​kansanuskoon_liittyvät_muinaisjäännökset}}+{{tag>​wiki:​luokka:​uskonnon_harjoittaminen wiki:​luokka:​kansanuskon_kohteet}}
  
  
 ====== Uhriröykkiö ====== ====== Uhriröykkiö ======
-{{:​wiki:​f33558bfix_p.jpg?​direct&450|Hattula Tyrväntö Retulansaaren uhriröykkiö kesällä 1967. Kuva Jaakko Sarkamo, Museovirasto F33558}}+{{:​wiki:​f33558bfix_p.jpg?​450|}}
  
 ===== Määritelmä ===== ===== Määritelmä =====
  
-Hautaukseton kiviröykkiö,​ jossa on jälkiä uhrirituaaleista+Hautaukseton kiviröykkiö,​ jossa on jälkiä uhrirituaaleista ​
  
 ===== Kuvaus ===== ===== Kuvaus =====
    
-Uhriröykkiöillä tarkoitetaan ​hautauksetonta ​kiviröykkiöitä, ​jossa on jälkiä uhrirituaaleista. Yksinkertaisimmillaan ne voidaan käsittää alttareiksi,​ uhrien toimitus- ja/tai sijoituspaikoiksi. Hautaröykkiöistä uhriröykkiöt eroavat siten, että niissä ei ole jäännöksiä vainajista.((Muhonen 2009: 25.))+Uhriröykkiöillä tarkoitetaan ​hautauksettomia ​kiviröykkiöitä, ​joissa ​on jälkiä uhrirituaaleista. Yksinkertaisimmillaan ne voidaan käsittää alttareiksi,​ uhrien toimitus- ja/tai sijoituspaikoiksi. Hautaröykkiöistä uhriröykkiöt eroavat siten, että niissä ei ole jäännöksiä vainajista.((Muhonen 2009: 25.))
  
 Uhriröykkiöiksi tulkittujen röykkiöiden rakenne, koko ja muoto vaihtelevat,​ joten uhriröykkiön määritelmä perustuu löytöaineistoon – palamattomaan eläinten luihin ja hampaisiin, keramiikkaan,​ palaneeseen saveen ja rautakuonaan. Löytöaineiston ohella myös löytöjen levintä on nostettu toisinaan kriteeriksi uhriröykkiön tunnistamisessa((Muhonen 2009: 26; Kivikoski 1955:165; Kivikoski 1966: 50)). Olennainen piirre on se, että röykkiöissä ei ole ihmisluita tai selkeitä metalliesineitä. ​ Uhriröykkiöiksi tulkittujen röykkiöiden rakenne, koko ja muoto vaihtelevat,​ joten uhriröykkiön määritelmä perustuu löytöaineistoon – palamattomaan eläinten luihin ja hampaisiin, keramiikkaan,​ palaneeseen saveen ja rautakuonaan. Löytöaineiston ohella myös löytöjen levintä on nostettu toisinaan kriteeriksi uhriröykkiön tunnistamisessa((Muhonen 2009: 26; Kivikoski 1955:165; Kivikoski 1966: 50)). Olennainen piirre on se, että röykkiöissä ei ole ihmisluita tai selkeitä metalliesineitä. ​
  
-Uhriröykkiön tunnistaminen on hankalaa, koska ne muistuttavat usein jäte-ja viljelyröykkiöitä. Uhriröykkiö-tulkinta edellyttää,​ että röykkiöllä on tehty kaivaustutkimuksia. Monet uhriröykkiöistä sijaitsevat tunnettujen rautakautisten kalmistojen yhteydessä,​ minkä on katsottu viittaavan esi-isä kulttiin((Kivikoski 1955: 165.)).+Uhriröykkiön tunnistaminen on hankalaa, koska ne muistuttavat usein jäte- ja viljelyröykkiöitä. Uhriröykkiö-tulkinta edellyttää,​ että röykkiöllä on tehty kaivaustutkimuksia. Monet uhriröykkiöistä sijaitsevat tunnettujen rautakautisten kalmistojen yhteydessä,​ minkä on katsottu viittaavan esi-isä-kulttiin((Kivikoski 1955: 165.)).
  
  
Rivi 28: Rivi 28:
 ===== Ajoitus ===== ===== Ajoitus =====
  
-Uhriröykkiö-termi on vakiintunut koskemaan ennen kaikkea rautakautisia,​ ajanlaskun alun jälkeisiä kohteita, vaikka on myös esitetty, että uhriröykkiöiden ​olisi rakennettu jo kivi- ja pronssikaudellakin((Muhonen 2009: 25, viittaus Pohjakallio 1978; Okkonen 2003:152 ym.)). Rautakautisuutta on perusteltu mm. sillä, että monet röykkiöt sijaitsevat rautakautisten kalmistojen yhteydessä. Myös röykkiöistä usein löydetty ns. karkea keramiikka viittaa rautakauteen – tosin keramiikkatyypin valmistus on jatkunut keskiajan puolelle eikä uhriröykkiöiden ajoittaminen siten ole yksiselitteistä((Muhonen 2009: 26–27.)). ​+Uhriröykkiö-termi on vakiintunut koskemaan ennen kaikkea rautakautisia,​ ajanlaskun alun jälkeisiä kohteita, vaikka on myös esitetty, että uhriröykkiöitä ​olisi rakennettu jo kivi- ja pronssikaudellakin((Muhonen 2009: 25, viittaus Pohjakallio 1978; Okkonen 2003:152 ym.)). Rautakautisuutta on perusteltu mm. sillä, että monet röykkiöt sijaitsevat rautakautisten kalmistojen yhteydessä. Myös röykkiöistä usein löydetty ns. karkea keramiikka viittaa rautakauteen – tosin keramiikkatyypin valmistus on jatkunut keskiajan puolelle eikä uhriröykkiöiden ajoittaminen siten ole yksiselitteistä((Muhonen 2009: 26–27.)). ​
  
  
Rivi 34: Rivi 34:
 ===== Levintä ===== ===== Levintä =====
  
-Ella Kivikosken((Kivikoski 1969: 47)) mukaan uhriröykkiö on erityisesti Kokemäenjoen ja Hämeen eteläisen järvialueen muinaisjäännöstyyppi,​ mutta uhripaikoiksi tulkittuja röykkiöitä on tutkittu myös muun muassa Etelä-Savossa ja Karjalan kannaksella. Karjalassa on kiinnitetty huomiota siihen, että uhriröykkiöt sijaitsevat usein uhrikivien läheisyydessä,​ niiden pohjoispuolella.((Muhonen 2009: 25 viitteineen;​ Saksa 1998: 72–73.))+Ella Kivikosken((Kivikoski 1969: 47)) mukaan uhriröykkiö on erityisesti Kokemäenjoen ja Hämeen eteläisen järvialueen muinaisjäännöstyyppi,​ mutta uhripaikoiksi tulkittuja röykkiöitä on tutkittu myös muun muassa Etelä-Savossa ja Karjalankannaksella. Karjalassa on kiinnitetty huomiota siihen, että uhriröykkiöt sijaitsevat usein uhrikivien läheisyydessä,​ niiden pohjoispuolella.((Muhonen 2009: 25 viitteineen;​ Saksa 1998: 72–73.))
  
 ===== Suojelustatus ===== ===== Suojelustatus =====
 +Uhriröykkiöt ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä.
  
  
Rivi 46: Rivi 46:
 **Kivikoski,​ Ella** 1966. //Suomen kiinteät muinaisjäännökse//​t. Suomalaisen kirjallisuuden seura tietolipas 43. Helsinki. **Kivikoski,​ Ella** 1966. //Suomen kiinteät muinaisjäännökse//​t. Suomalaisen kirjallisuuden seura tietolipas 43. Helsinki.
 **Kivikoski,​ Ella** 1969. Esihistoria. //Laitilan historia// I. Vammala: 3–69. **Kivikoski,​ Ella** 1969. Esihistoria. //Laitilan historia// I. Vammala: 3–69.
-**Muhonen, Timo** 2009. Rahoja raunioissa, keitoksia kiviröykkiöissä – Uhriröykkiöt historiallisen ja esihistoriallisen ajan ilmiönä. //​Muinaistutkija// ​2009, nro 3: 25–45.+**Muhonen, Timo** 2009. Rahoja raunioissa, keitoksia kiviröykkiöissä – Uhriröykkiöt historiallisen ja esihistoriallisen ajan ilmiönä. //​Muinaistutkija//​ 3/2009: 25–45.
 **Saksa, Aleksander** 1998. Rautakautinen Karjala. //​Muinaiskarjalan asutuksen synty ja varhaiskehitys//​. Studia Carelica humanistica 11. Joensuun yliopiston humanistinen tiedekunta. **Saksa, Aleksander** 1998. Rautakautinen Karjala. //​Muinaiskarjalan asutuksen synty ja varhaiskehitys//​. Studia Carelica humanistica 11. Joensuun yliopiston humanistinen tiedekunta.
- +**Taavitsainen,​ J.-P** 1992. Cemeteries or refuse heaps? Archaeological formation processes and the interpretation of antiquities. //Suomen Museo// 1991: 5–14.
  
 ===== Muu kirjallisuus ===== ===== Muu kirjallisuus =====
  
-**Muhonen, Timo** 2010. Kiven hoavat kiukualle, rauan hoavat rauniolle: parannustaikuus kiviraunion historiassa. //​Muinaistutkija// ​2010, nro 3: 19–37+**Muhonen, Timo** 2010. Kiven hoavat kiukualle, rauan hoavat rauniolle: parannustaikuus kiviraunion historiassa. //​Muinaistutkija//​ 3/2010: 19–37.
 **Sarkamo, Jaakko** 1970. Retulansaaren uhriröykkiö. //Suomen Museo// 1970: 35–47. **Sarkamo, Jaakko** 1970. Retulansaaren uhriröykkiö. //Suomen Museo// 1970: 35–47.
  
wiki/uhriröykkiö.txt · Viimeksi muutettu: 2022/08/29 15:54 / Helena Ranta