Käyttäjän työkalut

Sivuston työkalut


wiki:uhriröykkiö

Erot

Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.

Linkki vertailunäkymään

Both sides previous revision Edellinen revisio
Seuraava revisio
Edellinen revisio
wiki:uhriröykkiö [2015/10/16 15:42]
Helena Ranta [Uhriröykkiö]
wiki:uhriröykkiö [2022/08/29 15:54] (nykyinen)
Helena Ranta [Lähteet]
Rivi 1: Rivi 1:
-{{tag>​wiki:​luokka:​uskonnon_harjoittaminen wiki:​luokka:​kansanuskoon_liittyvät_muinaisjäännökset}}+{{tag>​wiki:​luokka:​uskonnon_harjoittaminen wiki:​luokka:​kansanuskon_kohteet}}
  
  
 ====== Uhriröykkiö ====== ====== Uhriröykkiö ======
-{{:​wiki:​f33558bfix_p.jpg?​direct&450|Hattulan Tyrvännön Retulansaaren uhriröykkiötä tutkitaan kesällä 1967. Kuva Jaakko Sarkamo, Museovirasto F33558}}+{{:​wiki:​f33558bfix_p.jpg?​450|}}
  
 ===== Määritelmä ===== ===== Määritelmä =====
  
-Hautaukseton kiviröykkiö,​ jossa on jälkiä uhrirituaaleista+Hautaukseton kiviröykkiö,​ jossa on jälkiä uhrirituaaleista ​
  
 ===== Kuvaus ===== ===== Kuvaus =====
    
-Uhriröykkiöillä tarkoitetaan ​hautauksetonta ​kiviröykkiöitä, ​jossa on jälkiä uhrirituaaleista. Yksinkertaisimmillaan ne voidaan käsittää alttareiksi,​ uhrien toimitus- ja/tai sijoituspaikoiksi. Hautaröykkiöistä uhriröykkiöt eroavat siten, että niissä ei ole jäännöksiä vainajista.((Muhonen 2009: 25.))+Uhriröykkiöillä tarkoitetaan ​hautauksettomia ​kiviröykkiöitä, ​joissa ​on jälkiä uhrirituaaleista. Yksinkertaisimmillaan ne voidaan käsittää alttareiksi,​ uhrien toimitus- ja/tai sijoituspaikoiksi. Hautaröykkiöistä uhriröykkiöt eroavat siten, että niissä ei ole jäännöksiä vainajista.((Muhonen 2009: 25.))
  
 Uhriröykkiöiksi tulkittujen röykkiöiden rakenne, koko ja muoto vaihtelevat,​ joten uhriröykkiön määritelmä perustuu löytöaineistoon – palamattomaan eläinten luihin ja hampaisiin, keramiikkaan,​ palaneeseen saveen ja rautakuonaan. Löytöaineiston ohella myös löytöjen levintä on nostettu toisinaan kriteeriksi uhriröykkiön tunnistamisessa((Muhonen 2009: 26; Kivikoski 1955:165; Kivikoski 1966: 50)). Olennainen piirre on se, että röykkiöissä ei ole ihmisluita tai selkeitä metalliesineitä. ​ Uhriröykkiöiksi tulkittujen röykkiöiden rakenne, koko ja muoto vaihtelevat,​ joten uhriröykkiön määritelmä perustuu löytöaineistoon – palamattomaan eläinten luihin ja hampaisiin, keramiikkaan,​ palaneeseen saveen ja rautakuonaan. Löytöaineiston ohella myös löytöjen levintä on nostettu toisinaan kriteeriksi uhriröykkiön tunnistamisessa((Muhonen 2009: 26; Kivikoski 1955:165; Kivikoski 1966: 50)). Olennainen piirre on se, että röykkiöissä ei ole ihmisluita tai selkeitä metalliesineitä. ​
  
-Uhriröykkiön tunnistaminen on hankalaa, koska ne muistuttavat usein jäte-ja viljelyröykkiöitä. Uhriröykkiö-tulkinta edellyttää,​ että röykkiöllä on tehty kaivaustutkimuksia. Monet uhriröykkiöistä sijaitsevat tunnettujen rautakautisten kalmistojen yhteydessä,​ minkä on katsottu viittaavan esi-isä kulttiin((Kivikoski 1955: 165.)).+Uhriröykkiön tunnistaminen on hankalaa, koska ne muistuttavat usein jäte- ja viljelyröykkiöitä. Uhriröykkiö-tulkinta edellyttää,​ että röykkiöllä on tehty kaivaustutkimuksia. Monet uhriröykkiöistä sijaitsevat tunnettujen rautakautisten kalmistojen yhteydessä,​ minkä on katsottu viittaavan esi-isä-kulttiin((Kivikoski 1955: 165.)).
  
  
Rivi 28: Rivi 28:
 ===== Ajoitus ===== ===== Ajoitus =====
  
-Uhriröykkiö-termi on vakiintunut koskemaan ennen kaikkea rautakautisia,​ ajanlaskun alun jälkeisiä kohteita, vaikka on myös esitetty, että uhriröykkiöiden ​olisi rakennettu jo kivi- ja pronssikaudellakin((Muhonen 2009: 25, viittaus Pohjakallio 1978; Okkonen 2003:152 ym.)). Rautakautisuutta on perusteltu mm. sillä, että monet röykkiöt sijaitsevat rautakautisten kalmistojen yhteydessä. Myös röykkiöistä usein löydetty ns. karkea keramiikka viittaa rautakauteen – tosin keramiikkatyypin valmistus on jatkunut keskiajan puolelle eikä uhriröykkiöiden ajoittaminen siten ole yksiselitteistä((Muhonen 2009: 26–27.)). ​+Uhriröykkiö-termi on vakiintunut koskemaan ennen kaikkea rautakautisia,​ ajanlaskun alun jälkeisiä kohteita, vaikka on myös esitetty, että uhriröykkiöitä ​olisi rakennettu jo kivi- ja pronssikaudellakin((Muhonen 2009: 25, viittaus Pohjakallio 1978; Okkonen 2003:152 ym.)). Rautakautisuutta on perusteltu mm. sillä, että monet röykkiöt sijaitsevat rautakautisten kalmistojen yhteydessä. Myös röykkiöistä usein löydetty ns. karkea keramiikka viittaa rautakauteen – tosin keramiikkatyypin valmistus on jatkunut keskiajan puolelle eikä uhriröykkiöiden ajoittaminen siten ole yksiselitteistä((Muhonen 2009: 26–27.)). ​
  
  
Rivi 34: Rivi 34:
 ===== Levintä ===== ===== Levintä =====
  
-Ella Kivikosken((Kivikoski 1969: 47)) mukaan uhriröykkiö on erityisesti Kokemäenjoen ja Hämeen eteläisen järvialueen muinaisjäännöstyyppi,​ mutta uhripaikoiksi tulkittuja röykkiöitä on tutkittu myös muun muassa Etelä-Savossa ja Karjalan kannaksella. Karjalassa on kiinnitetty huomiota siihen, että uhriröykkiöt sijaitsevat usein uhrikivien läheisyydessä,​ niiden pohjoispuolella.((Muhonen 2009: 25 viitteineen;​ Saksa 1998: 72–73.))+Ella Kivikosken((Kivikoski 1969: 47)) mukaan uhriröykkiö on erityisesti Kokemäenjoen ja Hämeen eteläisen järvialueen muinaisjäännöstyyppi,​ mutta uhripaikoiksi tulkittuja röykkiöitä on tutkittu myös muun muassa Etelä-Savossa ja Karjalankannaksella. Karjalassa on kiinnitetty huomiota siihen, että uhriröykkiöt sijaitsevat usein uhrikivien läheisyydessä,​ niiden pohjoispuolella.((Muhonen 2009: 25 viitteineen;​ Saksa 1998: 72–73.))
  
 ===== Suojelustatus ===== ===== Suojelustatus =====
 +Uhriröykkiöt ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä.
  
  
Rivi 46: Rivi 46:
 **Kivikoski,​ Ella** 1966. //Suomen kiinteät muinaisjäännökse//​t. Suomalaisen kirjallisuuden seura tietolipas 43. Helsinki. **Kivikoski,​ Ella** 1966. //Suomen kiinteät muinaisjäännökse//​t. Suomalaisen kirjallisuuden seura tietolipas 43. Helsinki.
 **Kivikoski,​ Ella** 1969. Esihistoria. //Laitilan historia// I. Vammala: 3–69. **Kivikoski,​ Ella** 1969. Esihistoria. //Laitilan historia// I. Vammala: 3–69.
-**Muhonen, Timo** 2009. Rahoja raunioissa, keitoksia kiviröykkiöissä – Uhriröykkiöt historiallisen ja esihistoriallisen ajan ilmiönä. //​Muinaistutkija// ​2009, nro 3: 25–45.+**Muhonen, Timo** 2009. Rahoja raunioissa, keitoksia kiviröykkiöissä – Uhriröykkiöt historiallisen ja esihistoriallisen ajan ilmiönä. //​Muinaistutkija//​ 3/2009: 25–45.
 **Saksa, Aleksander** 1998. Rautakautinen Karjala. //​Muinaiskarjalan asutuksen synty ja varhaiskehitys//​. Studia Carelica humanistica 11. Joensuun yliopiston humanistinen tiedekunta. **Saksa, Aleksander** 1998. Rautakautinen Karjala. //​Muinaiskarjalan asutuksen synty ja varhaiskehitys//​. Studia Carelica humanistica 11. Joensuun yliopiston humanistinen tiedekunta.
- +**Taavitsainen,​ J.-P.** 1992. Cemeteries or refuse heaps? Archaeological formation processes and the interpretation of antiquities. //Suomen Museo// 1991: 5–14.
  
 ===== Muu kirjallisuus ===== ===== Muu kirjallisuus =====
  
-**Muhonen, Timo** 2010. Kiven hoavat kiukualle, rauan hoavat rauniolle: parannustaikuus kiviraunion historiassa. //​Muinaistutkija// ​2010, nro 3: 19–37+**Muhonen, Timo** 2010. Kiven hoavat kiukualle, rauan hoavat rauniolle: parannustaikuus kiviraunion historiassa. //​Muinaistutkija//​ 3/2010: 19–37.
 **Sarkamo, Jaakko** 1970. Retulansaaren uhriröykkiö. //Suomen Museo// 1970: 35–47. **Sarkamo, Jaakko** 1970. Retulansaaren uhriröykkiö. //Suomen Museo// 1970: 35–47.
  
wiki/uhriröykkiö.1444999374.txt.gz · Viimeksi muutettu: 2015/10/16 15:42 / Helena Ranta