Käyttäjän työkalut
wiki:uhriröykkiö
Erot
Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.
| Both sides previous revision Edellinen revisio Seuraava revisio | Edellinen revisio | ||
|
wiki:uhriröykkiö [2016/09/14 19:35] Helena Ranta [Kuvaus] |
wiki:uhriröykkiö [2022/08/29 15:54] (nykyinen) Helena Ranta [Lähteet] |
||
|---|---|---|---|
| Rivi 7: | Rivi 7: | ||
| ===== Määritelmä ===== | ===== Määritelmä ===== | ||
| - | Hautaukseton kiviröykkiö, jossa on jälkiä uhrirituaaleista. | + | Hautaukseton kiviröykkiö, jossa on jälkiä uhrirituaaleista |
| ===== Kuvaus ===== | ===== Kuvaus ===== | ||
| Rivi 15: | Rivi 15: | ||
| Uhriröykkiöiksi tulkittujen röykkiöiden rakenne, koko ja muoto vaihtelevat, joten uhriröykkiön määritelmä perustuu löytöaineistoon – palamattomaan eläinten luihin ja hampaisiin, keramiikkaan, palaneeseen saveen ja rautakuonaan. Löytöaineiston ohella myös löytöjen levintä on nostettu toisinaan kriteeriksi uhriröykkiön tunnistamisessa((Muhonen 2009: 26; Kivikoski 1955:165; Kivikoski 1966: 50)). Olennainen piirre on se, että röykkiöissä ei ole ihmisluita tai selkeitä metalliesineitä. | Uhriröykkiöiksi tulkittujen röykkiöiden rakenne, koko ja muoto vaihtelevat, joten uhriröykkiön määritelmä perustuu löytöaineistoon – palamattomaan eläinten luihin ja hampaisiin, keramiikkaan, palaneeseen saveen ja rautakuonaan. Löytöaineiston ohella myös löytöjen levintä on nostettu toisinaan kriteeriksi uhriröykkiön tunnistamisessa((Muhonen 2009: 26; Kivikoski 1955:165; Kivikoski 1966: 50)). Olennainen piirre on se, että röykkiöissä ei ole ihmisluita tai selkeitä metalliesineitä. | ||
| - | Uhriröykkiön tunnistaminen on hankalaa, koska ne muistuttavat usein jäte-ja viljelyröykkiöitä. Uhriröykkiö-tulkinta edellyttää, että röykkiöllä on tehty kaivaustutkimuksia. Monet uhriröykkiöistä sijaitsevat tunnettujen rautakautisten kalmistojen yhteydessä, minkä on katsottu viittaavan esi-isä kulttiin((Kivikoski 1955: 165.)). | + | Uhriröykkiön tunnistaminen on hankalaa, koska ne muistuttavat usein jäte- ja viljelyröykkiöitä. Uhriröykkiö-tulkinta edellyttää, että röykkiöllä on tehty kaivaustutkimuksia. Monet uhriröykkiöistä sijaitsevat tunnettujen rautakautisten kalmistojen yhteydessä, minkä on katsottu viittaavan esi-isä-kulttiin((Kivikoski 1955: 165.)). |
| Rivi 28: | Rivi 28: | ||
| ===== Ajoitus ===== | ===== Ajoitus ===== | ||
| - | Uhriröykkiö-termi on vakiintunut koskemaan ennen kaikkea rautakautisia, ajanlaskun alun jälkeisiä kohteita, vaikka on myös esitetty, että uhriröykkiöiden olisi rakennettu jo kivi- ja pronssikaudellakin((Muhonen 2009: 25, viittaus Pohjakallio 1978; Okkonen 2003:152 ym.)). Rautakautisuutta on perusteltu mm. sillä, että monet röykkiöt sijaitsevat rautakautisten kalmistojen yhteydessä. Myös röykkiöistä usein löydetty ns. karkea keramiikka viittaa rautakauteen – tosin keramiikkatyypin valmistus on jatkunut keskiajan puolelle eikä uhriröykkiöiden ajoittaminen siten ole yksiselitteistä((Muhonen 2009: 26–27.)). | + | Uhriröykkiö-termi on vakiintunut koskemaan ennen kaikkea rautakautisia, ajanlaskun alun jälkeisiä kohteita, vaikka on myös esitetty, että uhriröykkiöitä olisi rakennettu jo kivi- ja pronssikaudellakin((Muhonen 2009: 25, viittaus Pohjakallio 1978; Okkonen 2003:152 ym.)). Rautakautisuutta on perusteltu mm. sillä, että monet röykkiöt sijaitsevat rautakautisten kalmistojen yhteydessä. Myös röykkiöistä usein löydetty ns. karkea keramiikka viittaa rautakauteen – tosin keramiikkatyypin valmistus on jatkunut keskiajan puolelle eikä uhriröykkiöiden ajoittaminen siten ole yksiselitteistä((Muhonen 2009: 26–27.)). |
| Rivi 34: | Rivi 34: | ||
| ===== Levintä ===== | ===== Levintä ===== | ||
| - | Ella Kivikosken((Kivikoski 1969: 47)) mukaan uhriröykkiö on erityisesti Kokemäenjoen ja Hämeen eteläisen järvialueen muinaisjäännöstyyppi, mutta uhripaikoiksi tulkittuja röykkiöitä on tutkittu myös muun muassa Etelä-Savossa ja Karjalan kannaksella. Karjalassa on kiinnitetty huomiota siihen, että uhriröykkiöt sijaitsevat usein uhrikivien läheisyydessä, niiden pohjoispuolella.((Muhonen 2009: 25 viitteineen; Saksa 1998: 72–73.)) | + | Ella Kivikosken((Kivikoski 1969: 47)) mukaan uhriröykkiö on erityisesti Kokemäenjoen ja Hämeen eteläisen järvialueen muinaisjäännöstyyppi, mutta uhripaikoiksi tulkittuja röykkiöitä on tutkittu myös muun muassa Etelä-Savossa ja Karjalankannaksella. Karjalassa on kiinnitetty huomiota siihen, että uhriröykkiöt sijaitsevat usein uhrikivien läheisyydessä, niiden pohjoispuolella.((Muhonen 2009: 25 viitteineen; Saksa 1998: 72–73.)) |
| ===== Suojelustatus ===== | ===== Suojelustatus ===== | ||
| + | Uhriröykkiöt ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. | ||
| Rivi 46: | Rivi 46: | ||
| **Kivikoski, Ella** 1966. //Suomen kiinteät muinaisjäännökse//t. Suomalaisen kirjallisuuden seura tietolipas 43. Helsinki. | **Kivikoski, Ella** 1966. //Suomen kiinteät muinaisjäännökse//t. Suomalaisen kirjallisuuden seura tietolipas 43. Helsinki. | ||
| **Kivikoski, Ella** 1969. Esihistoria. //Laitilan historia// I. Vammala: 3–69. | **Kivikoski, Ella** 1969. Esihistoria. //Laitilan historia// I. Vammala: 3–69. | ||
| - | **Muhonen, Timo** 2009. Rahoja raunioissa, keitoksia kiviröykkiöissä – Uhriröykkiöt historiallisen ja esihistoriallisen ajan ilmiönä. //Muinaistutkija// 2009, nro 3: 25–45. | + | **Muhonen, Timo** 2009. Rahoja raunioissa, keitoksia kiviröykkiöissä – Uhriröykkiöt historiallisen ja esihistoriallisen ajan ilmiönä. //Muinaistutkija// 3/2009: 25–45. |
| **Saksa, Aleksander** 1998. Rautakautinen Karjala. //Muinaiskarjalan asutuksen synty ja varhaiskehitys//. Studia Carelica humanistica 11. Joensuun yliopiston humanistinen tiedekunta. | **Saksa, Aleksander** 1998. Rautakautinen Karjala. //Muinaiskarjalan asutuksen synty ja varhaiskehitys//. Studia Carelica humanistica 11. Joensuun yliopiston humanistinen tiedekunta. | ||
| - | + | **Taavitsainen, J.-P.** 1992. Cemeteries or refuse heaps? Archaeological formation processes and the interpretation of antiquities. //Suomen Museo// 1991: 5–14. | |
| ===== Muu kirjallisuus ===== | ===== Muu kirjallisuus ===== | ||
| - | **Muhonen, Timo** 2010. Kiven hoavat kiukualle, rauan hoavat rauniolle: parannustaikuus kiviraunion historiassa. //Muinaistutkija// 2010, nro 3: 19–37. | + | **Muhonen, Timo** 2010. Kiven hoavat kiukualle, rauan hoavat rauniolle: parannustaikuus kiviraunion historiassa. //Muinaistutkija// 3/2010: 19–37. |
| **Sarkamo, Jaakko** 1970. Retulansaaren uhriröykkiö. //Suomen Museo// 1970: 35–47. | **Sarkamo, Jaakko** 1970. Retulansaaren uhriröykkiö. //Suomen Museo// 1970: 35–47. | ||
wiki/uhriröykkiö.1473870959.txt.gz · Viimeksi muutettu: 2016/09/14 19:35 / Helena Ranta