Käyttäjän työkalut
wiki:uuni
Erot
Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.
| Both sides previous revision Edellinen revisio Seuraava revisio | Edellinen revisio Seuraava revisio Both sides next revision | ||
|
wiki:uuni [2017/05/08 12:14] Helena Ranta |
wiki:uuni [2017/05/09 10:32] Helena Ranta [Lähteet] |
||
|---|---|---|---|
| Rivi 30: | Rivi 30: | ||
| **Lämmitysuunit** | **Lämmitysuunit** | ||
| - | Keskiajalla Suomessa on savuttomina lämmitysjärjestelminä ollut käytössä savuhormillinen takka, hypokausti ja kaakeliuuni. Keskiajalla hypokaustilämmitys oli rakennettu niin, että varsinainen uuni on rakennettu esimerkiksi rakennuksen kellarikerrokseen ja lämpö on vapautunut lämmitettävään huoneeseen lattiassa olevien reikien kautta. Myöhemmin lämmin ilma on kulkenut rakennuksen sisäisissä ja huoneen alisissa lämmityskanavissa. Hypokausteja on käytetty keskiajalla [[wiki:luostari|luosterissa]], [[wiki:keskiaikinen-linna|linnoissa]] ja [[wiki:kaupunkirakennus|kaupunkitaloissa]]. Suomessa keskiajalla hypokausteja on käytetty ainakin Turun, Hämeen Raaseporin ja Olavinlinnassa sekä Kuusiston piispanlinnassa.((Majantie 2010: 49; Seppänen 2012: 727–728)) | + | Keskiajalla Suomessa on savuttomina lämmitysjärjestelminä ollut käytössä savuhormillinen takka, hypokausti ja kaakeliuuni. Keskiajalla hypokaustilämmitys oli rakennettu niin, että varsinainen uuni on rakennettu esimerkiksi rakennuksen kellarikerrokseen ja lämpö on vapautunut lämmitettävään huoneeseen lattiassa olevien reikien kautta. Myöhemmin lämmin ilma on kulkenut rakennuksen sisäisissä ja huoneen alisissa lämmityskanavissa. Hypokausteja on käytetty keskiajalla [[wiki:luostari|luosterissa]], [[wiki:keskiaikainen-linna|linnoissa]] ja [[wiki:kaupunkirakennus|kaupunkitaloissa]]. Suomessa keskiajalla hypokausteja on käytetty ainakin Turun, Hämeen Raaseporin ja Olavinlinnassa sekä Kuusiston piispanlinnassa.((Majantie 2010: 49; Seppänen 2012: 727–728)) |
| - | Varhaisimmat kaakeliuunit ovat todennäköisesti olleet käytössä Turussa 1400-luvun alussa. Kaakeli-uunin käyttöönotto liittyy useampihuoneisten asuntojen käyttöönottoon ja ne voidaan yhdistää ensimmäisten kivitalojen rakentamiseen Turun kaupungissa ja [[wiki:linna|linnojen]] ja [[wiki:kartano|kartanoiden]] modernisointiin. Aluksi kaakeliuunin lämmitysteho on perustunut syvien kaakeleiden lämpöä varaavaan ominaisuuteen. Savuttomaksi kaakeliuuni on saatu lämmittämällä kaakeliuunia toisen tulisijan kautta, joka on sijainnut naapurihuoneessa, tai siirtämällä toisessa tulisijassa palaneiden puiden hiillos kaakeliuunin tulipesään ((Majantie 2010: 13–14, 21–22, 36, 50, 285–286, 289; Seppänen 2012: 951; Väisänen 2016: 125–127)) | + | Varhaisimmat kaakeliuunit ovat todennäköisesti olleet käytössä Turussa 1400-luvun alussa. Kaakeli-uunin käyttöönotto liittyy useampihuoneisten asuntojen käyttöönottoon ja ne voidaan yhdistää ensimmäisten kivitalojen rakentamiseen Turun kaupungissa ja [[wiki:keskiaikainen-linna|linnojen]] ja [[wiki:kartano|kartanoiden]] modernisointiin. Aluksi kaakeliuunin lämmitysteho on perustunut syvien kaakeleiden lämpöä varaavaan ominaisuuteen. Savuttomaksi kaakeliuuni on saatu lämmittämällä kaakeliuunia toisen tulisijan kautta, joka on sijainnut naapurihuoneessa, tai siirtämällä toisessa tulisijassa palaneiden puiden hiillos kaakeliuunin tulipesään ((Majantie 2010: 13–14, 21–22, 36, 50, 285–286, 289; Seppänen 2012: 951; Väisänen 2016: 125–127)) |
| Rivi 62: | Rivi 62: | ||
| **Uino, Pirjo** 1986. An Iron Age Community at Ketohaka In Salo And Other Remains Of Metal Period Buildings In Finland. //Iron Age Studies in Salo// 1–2. Suomen Muinaismuistoyhdistyksen Aikakauskirja 89:1. Suomen Muinaismuistoyhdistys, Helsinki. | **Uino, Pirjo** 1986. An Iron Age Community at Ketohaka In Salo And Other Remains Of Metal Period Buildings In Finland. //Iron Age Studies in Salo// 1–2. Suomen Muinaismuistoyhdistyksen Aikakauskirja 89:1. Suomen Muinaismuistoyhdistys, Helsinki. | ||
| **Vuorela, Toivo** 1975. //Suomalainen kansankulttuuri.// WSOY, Porvoo. | **Vuorela, Toivo** 1975. //Suomalainen kansankulttuuri.// WSOY, Porvoo. | ||
| - | **Vuorinen, Juha-Matti** 2009. //Rakennukset ja rakentajat Raision Ihalassa rautakauden lopulla ja varhai-sella keskiajalla//. Turun yliopiston julkaisuja. Annales Universitatis Turkuensis, sarja C, osa 281. Skripta Lingua Fennica Edita. Turun Yliopisto, Turku. | + | **Vuorinen, Juha-Matti** 2009. //Rakennukset ja rakentajat Raision Ihalassa rautakauden lopulla ja varhaisella keskiajalla//. Turun yliopiston julkaisuja. Annales Universitatis Turkuensis, sarja C, osa 281. Skripta Lingua Fennica Edita. Turun Yliopisto, Turku. |
| **Väisänen, Riikka** 2016. //Kolme kylää. Gubbacka, Mårtensby, Kyrkoby. Vantaan keskiaikaisten ja uuden ajan alun kylätonttien arkeologiset tutkimukset 2008–2014//. Vantaan kaupunginmuseon julkaisuja 33. | **Väisänen, Riikka** 2016. //Kolme kylää. Gubbacka, Mårtensby, Kyrkoby. Vantaan keskiaikaisten ja uuden ajan alun kylätonttien arkeologiset tutkimukset 2008–2014//. Vantaan kaupunginmuseon julkaisuja 33. | ||
wiki/uuni.txt · Viimeksi muutettu: 2020/10/19 15:01 / Helena Ranta