Käyttäjän työkalut

Sivuston työkalut


wiki:uurnahautaus

Erot

Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.

Linkki vertailunäkymään

Both sides previous revision Edellinen revisio
Seuraava revisio
Edellinen revisio
Viimeisin revisio Both sides next revision
wiki:uurnahautaus [2016/06/22 12:23]
Helena Ranta
wiki:uurnahautaus [2019/02/06 11:46]
Helena Ranta [Määritelmä]
Rivi 4: Rivi 4:
  
 ===== Määritelmä ===== ===== Määritelmä =====
-Vainajan roviolla ​poltetut jäännökset tai osa niistä on pantu astiaan ja sen jälkeen asetettu ​maahan kaivettuun kuoppaan tai muuhun rakenteeseen+ 
 +hautaustapa,​ jossa vainajan ​poltetut jäännökset tai osa niistä on pantu astiaan ja sen jälkeen asetettu ​polttohautaan
 ===== Kuvaus ===== ===== Kuvaus =====
-Yksi polttohautaamiseen liittyvä hautausmuoto on uurnahautaus,​ jossa vainajan jäännökset ja mahdollisesti ainakin osa hauta-antimista,​ on laitettu ​astiaan. Kyseessä voi olla savi-, metalli- tai puuastia. Puuastioista haudoissa on yleensä jäljellä vain astiassa tiivisteenä käytettyä hartsia((esim. Salo 1984: 208; Lähdesmäki 1995; Pälikkö 2009)).+Yksi  ​[[wiki:​polttohauta|polttohautaamiseen]] liittyvä hautausmuoto on uurnahautaus,​ jossa vainajan jäännökset ja mahdollisesti ainakin osa hauta-antimista,​ on laitettu savi-, metalli- tai puuastiaan. Puuastioista haudoissa on yleensä jäljellä vain astiassa tiivisteenä käytettyä hartsia((esim. Salo 1984: 208; Lähdesmäki 1995; Pälikkö 2009)).
  
-Vajaasta kymmenkunnasta röykkiöhaudasta on löydetty joko selviä jäännöksiä tai fragmentteja hartsitiivisteestä,​ joka viittaa puiseen astiaan. Röykkiöt ajoittuvat pronssikaudelta roomalaisajalle. Tällaisia röykkiöitä on Manner-Suomessa Laitilassa, Porissa, Karjaalla, Salossa ja Laihialla. Nykyisin Venäjälle kuuluvasta Lavansaaren röykkiökalmistosta saatu hartsitiiviste ja verrokiksi Maarian Kärsämäestä löydetty hartsi on analysoitu. Ne osoittautuivat koivu- eli tuohitervaksi,​ joka tunnetaan myös kansanomaisesti ”tököttinä”. On myös esitetty, että nämä hartsilla tiivistetyt hautauurnat olisivat lehmuksenkuoresta tehtyjä vakkoja.((Salo 1989: 20–21, 23; Edgren 1993: 14–16; Lähdesmäki 1995: 79)) 
  
-Roomalaisen rautakauden nk. Kärsämäen-tyypin kalmistoihin liittyvistä,​ puu-ja saviastioihin tehdyistä uurnahaudoista ks. palokuoppahauta. 
- 
-Puu- ja saviastioiden ohella tunnetaan ainakin yksi varma metalliastiaan tehty uurnahautaus. Mynämäen Mynänummelta löydettiin hautakuoppa,​ jossa pronssiseen kattilaan oli asetettu palaneita luita ja rikkaita hauta-antimia. Hautaus ajoittuu kansainvaellusaikaan.((Salmo 1944; Kivikoski 1966: 60)) 
  
 ===== Historia ja käyttö ===== ===== Historia ja käyttö =====
 +Vajaasta kymmenkunnasta röykkiöhaudasta on löydetty joko selviä jäännöksiä tai fragmentteja hartsitiivisteestä,​ joka viittaa puiseen astiaan. Röykkiöt ajoittuvat pronssikaudelta roomalaisajalle. Tällaisia röykkiöitä on Manner-Suomessa Laitilassa, Porissa, Karjaalla, Salossa ja Laihialla. Nykyisin Venäjälle kuuluvasta Lavansaaren röykkiökalmistosta saatu hartsitiiviste ja verrokiksi Maarian Kärsämäestä löydetty hartsi on analysoitu. Ne osoittautuivat koivu- eli tuohitervaksi,​ joka kansanomainen nimitys on ”tökötti”. On myös arveltu, että nämä hartsilla tiivistetyt hautauurnat olisivat lehmuksenkuoresta tehtyjä vakkoja.((Salo 1989: 20–21, 23; Edgren 1993: 14–16; Lähdesmäki 1995: 79))
  
 +Roomalaisen rautakauden nk. Kärsämäen-tyypin kalmistoihin liittyvistä,​ puu-ja saviastioihin tehdyistä uurnahaudoista ks. [[wiki:​palokuoppahauta|palokuoppahauta]].
 +
 +Puu- ja saviastioiden ohella tunnetaan ainakin yksi varma metalliastiaan tehty uurnahautaus. Mynämäen Mynänummelta löydettiin hautakuoppa,​ jossa pronssiseen kattilaan oli asetettu palaneita luita ja rikkaita hauta-antimia. Hautaus ajoittuu kansainvaellusaikaan.((Salmo 1944; Kivikoski 1966: 60))
 ===== Ajoitus ===== ===== Ajoitus =====
 Pronssi- ja rautakausi. Pronssi- ja rautakausi.
Rivi 21: Rivi 22:
 ===== Levintä ===== ===== Levintä =====
  
-Uurnahautaukset sijoittuvat ​Varsinais-SuomeenSatakuntaanUudellemaalle ​ja Pohjanmaalle. Lisäksi yksi löytö on Ahvenanmaalta ​sekä em. nykyisin Venäjälle kuuluvasta Lavansaaresta ​kolmesta röykkiöstä löydetyt hartsijäännökset.((Lähdesmäki 1995: 79))+Uurnahautauksia on Varsinais-SuomessaSatakunnassaUudellamaalla ​ja Pohjanmaalla. Lisäksi yksi löytö on Ahvenanmaalta. ​Harsijäännöksiä on löydetty myös kolmesta röykkiöstä ​nykyisin Venäjälle kuuluvasta Lavansaaresta.((Lähdesmäki 1995: 79))
 ===== Suojelustatus ===== ===== Suojelustatus =====
-Esihistorialliset haudat ja kalmistot ovat muinaismuistolain ​suojaamia ​kiinteitä muinaisjäännöksiä.+Esihistorialliset haudat ja kalmistot ovat muinaismuistolain ​rauhoittamia ​kiinteitä muinaisjäännöksiä.
 ===== Lähteet ===== ===== Lähteet =====
 **Edgren, Torsten** 1993. Lavansaaren Suursuonmäen röykkiöhaudat. //Suomen Museo// 1992: 5–20. ​ **Edgren, Torsten** 1993. Lavansaaren Suursuonmäen röykkiöhaudat. //Suomen Museo// 1992: 5–20. ​
-**Lähdesmäki,​ Ulla** 1995. An Early Roman Iron Age Urn Burial in Vanhalinna, Lieto. //​Karhunhammas//​16:​ 77–82. +**Lähdesmäki,​ Ulla** 1995. An Early Roman Iron Age Urn Burial in Vanhalinna, Lieto. //​Karhunhammas//​ 16: 77–82. 
-**Pälikkö,​ Marja** 2009. Aittamäki – hautauksia hartsitiivisteuurnasta polttokenttäkalmistoon. Korkeakoski-Väisänen,​ KristiinaPukkila, Jouko & Lehtonen, Hannele (toim.): //​Muinaisjäännös ja maisemakohde. Kaksitoista näkökulmaa arkeologisiin ja kasvitieteellisiin tutkimuksiin Liedon Vanhalinnassa ja sen ympäristössä.// Turun Yliopistosäätiö: ​86–96.+**Pälikkö,​ Marja** 2009. Aittamäki – hautauksia hartsitiivisteuurnasta polttokenttäkalmistoon. ​Julkaisussa ​Korkeakoski-Väisänen,​ Kristiina ​Pukkila, Jouko & Lehtonen, Hannele (toim.): //​Muinaisjäännös ja maisemakohde. Kaksitoista näkökulmaa arkeologisiin ja kasvitieteellisiin tutkimuksiin Liedon Vanhalinnassa ja sen ympäristössä:// 86–96. Turun Yliopistosäätiö.
 **Salmo, Helmer** 1944. En kittelgrav på Virmo kyrkogård. //Finskt Museum// LI: 20–33. **Salmo, Helmer** 1944. En kittelgrav på Virmo kyrkogård. //Finskt Museum// LI: 20–33.
-**Salo, Unto** 1984. Pronssikausi ja rautakauden alku. //Suomen historia ​1//. Espoo: 98–249.+**Salo, Unto** 1984. Pronssikausi ja rautakauden alku. Julkaisussa ​//Suomen historia// ​1: 98–249. Espoo.
 **Salo, Unto** 1989. Astian kulttuurihistoriasta Suomessa ja naapurialueilla. //Suomen Museo// 1989: 5–48. **Salo, Unto** 1989. Astian kulttuurihistoriasta Suomessa ja naapurialueilla. //Suomen Museo// 1989: 5–48.
  
wiki/uurnahautaus.txt · Viimeksi muutettu: 2022/09/28 15:23 / Helena Ranta