Käyttäjän työkalut
wiki:uurnahautaus
Erot
Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.
| Seuraava revisio | Edellinen revisio | ||
|
wiki:uurnahautaus [2016/06/22 12:20] Helena Ranta luotu |
wiki:uurnahautaus [2022/09/28 15:23] (nykyinen) Helena Ranta [Kuvaus] |
||
|---|---|---|---|
| Rivi 5: | Rivi 5: | ||
| ===== Määritelmä ===== | ===== Määritelmä ===== | ||
| + | hautaustapa, jossa vainajan poltetut jäännökset tai osa niistä on pantu astiaan ja sen jälkeen asetettu polttohautaan | ||
| ===== Kuvaus ===== | ===== Kuvaus ===== | ||
| + | Yksi [[wiki:polttohauta|polttohautaamiseen]] liittyvä hautausmuoto on uurnahautaus, jossa vainajan jäännökset ja mahdollisesti ainakin osa hauta-antimista on laitettu savi-, metalli- tai puuastiaan. Puuastioista haudoissa on yleensä jäljellä vain astiassa tiivisteenä käytettyä hartsia((esim. Salo 1984: 208; Lähdesmäki 1995; Pälikkö 2009)). | ||
| + | |||
| + | |||
| ===== Historia ja käyttö ===== | ===== Historia ja käyttö ===== | ||
| + | Vajaasta kymmenkunnasta röykkiöhaudasta on löydetty joko selviä jäännöksiä tai fragmentteja hartsitiivisteestä, joka viittaa puiseen astiaan. Röykkiöt ajoittuvat pronssikaudelta roomalaisajalle. Tällaisia röykkiöitä on Manner-Suomessa Laitilassa, Porissa, Karjaalla, Salossa ja Laihialla. Nykyisin Venäjälle kuuluvasta Lavansaaren röykkiökalmistosta saatu hartsitiiviste ja verrokiksi Maarian Kärsämäestä löydetty hartsi on analysoitu. Ne osoittautuivat koivu- eli tuohitervaksi, joka kansanomainen nimitys on ”tökötti”. On myös arveltu, että nämä hartsilla tiivistetyt hautauurnat olisivat lehmuksenkuoresta tehtyjä vakkoja.((Salo 1989: 20–21, 23; Edgren 1993: 14–16; Lähdesmäki 1995: 79)) | ||
| + | Roomalaisen rautakauden nk. Kärsämäen-tyypin kalmistoihin liittyvistä, puu-ja saviastioihin tehdyistä uurnahaudoista ks. [[wiki:palokuoppahauta|palokuoppahauta]]. | ||
| + | |||
| + | Puu- ja saviastioiden ohella tunnetaan ainakin yksi varma metalliastiaan tehty uurnahautaus. Mynämäen Mynänummelta löydettiin hautakuoppa, jossa pronssiseen kattilaan oli asetettu palaneita luita ja rikkaita hauta-antimia. Hautaus ajoittuu kansainvaellusaikaan.((Salmo 1944; Kivikoski 1966: 60)) | ||
| ===== Ajoitus ===== | ===== Ajoitus ===== | ||
| + | Pronssi- ja rautakausi. | ||
| ===== Levintä ===== | ===== Levintä ===== | ||
| + | Uurnahautauksia on Varsinais-Suomessa, Satakunnassa, Uudellamaalla ja Pohjanmaalla. Lisäksi yksi löytö on Ahvenanmaalta. Harsijäännöksiä on löydetty myös kolmesta röykkiöstä nykyisin Venäjälle kuuluvasta Lavansaaresta.((Lähdesmäki 1995: 79)) | ||
| ===== Suojelustatus ===== | ===== Suojelustatus ===== | ||
| + | Esihistorialliset haudat ja kalmistot ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. | ||
| ===== Lähteet ===== | ===== Lähteet ===== | ||
| + | **Edgren, Torsten** 1993. Lavansaaren Suursuonmäen röykkiöhaudat. //Suomen Museo// 1992: 5–20. | ||
| + | **Lähdesmäki, Ulla** 1995. An Early Roman Iron Age Urn Burial in Vanhalinna, Lieto. //Karhunhammas// 16: 77–82. | ||
| + | **Pälikkö, Marja** 2009. Aittamäki – hautauksia hartsitiivisteuurnasta polttokenttäkalmistoon. Julkaisussa Korkeakoski-Väisänen, Kristiina & Pukkila, Jouko & Lehtonen, Hannele (toim.): //Muinaisjäännös ja maisemakohde. Kaksitoista näkökulmaa arkeologisiin ja kasvitieteellisiin tutkimuksiin Liedon Vanhalinnassa ja sen ympäristössä:// 86–96. Turun Yliopistosäätiö. | ||
| + | **Salmo, Helmer** 1944. En kittelgrav på Virmo kyrkogård. //Finskt Museum// LI: 20–33. | ||
| + | **Salo, Unto** 1984. Pronssikausi ja rautakauden alku. Julkaisussa //Suomen historia// 1: 98–249. Espoo. | ||
| + | **Salo, Unto** 1989. Astian kulttuurihistoriasta Suomessa ja naapurialueilla. //Suomen Museo// 1989: 5–48. | ||
| ===== Muu kirjallisuus ===== | ===== Muu kirjallisuus ===== | ||
wiki/uurnahautaus.1466587230.txt.gz · Viimeksi muutettu: 2016/06/22 12:20 / Helena Ranta