Käyttäjän työkalut

Sivuston työkalut


wiki:uurnahautaus

Erot

Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.

Linkki vertailunäkymään

Both sides previous revision Edellinen revisio
Seuraava revisio
Edellinen revisio
wiki:uurnahautaus [2017/03/15 15:01]
Helena Ranta [Kuvaus]
wiki:uurnahautaus [2022/09/28 15:23] (nykyinen)
Helena Ranta [Kuvaus]
Rivi 4: Rivi 4:
  
 ===== Määritelmä ===== ===== Määritelmä =====
-Vainajan roviolla ​poltetut jäännökset tai osa niistä on pantu astiaan ja sen jälkeen asetettu ​maahan kaivettuun kuoppaan tai muuhun rakenteeseen+ 
 +hautaustapa,​ jossa vainajan ​poltetut jäännökset tai osa niistä on pantu astiaan ja sen jälkeen asetettu ​polttohautaan
 ===== Kuvaus ===== ===== Kuvaus =====
-Yksi polttohautaamiseen liittyvä hautausmuoto on uurnahautaus,​ jossa vainajan jäännökset ja mahdollisesti ainakin osa hauta-antimistaon laitettu ​astiaan. Kyseessä voi olla savi-, metalli- tai puuastia. Puuastioista haudoissa on yleensä jäljellä vain astiassa tiivisteenä käytettyä hartsia((esim. Salo 1984: 208; Lähdesmäki 1995; Pälikkö 2009)).+Yksi  ​[[wiki:​polttohauta|polttohautaamiseen]] liittyvä hautausmuoto on uurnahautaus,​ jossa vainajan jäännökset ja mahdollisesti ainakin osa hauta-antimista on laitettu savi-, metalli- tai puuastiaan. Puuastioista haudoissa on yleensä jäljellä vain astiassa tiivisteenä käytettyä hartsia((esim. Salo 1984: 208; Lähdesmäki 1995; Pälikkö 2009)).
  
 +
 +
 +===== Historia ja käyttö =====
 Vajaasta kymmenkunnasta röykkiöhaudasta on löydetty joko selviä jäännöksiä tai fragmentteja hartsitiivisteestä,​ joka viittaa puiseen astiaan. Röykkiöt ajoittuvat pronssikaudelta roomalaisajalle. Tällaisia röykkiöitä on Manner-Suomessa Laitilassa, Porissa, Karjaalla, Salossa ja Laihialla. Nykyisin Venäjälle kuuluvasta Lavansaaren röykkiökalmistosta saatu hartsitiiviste ja verrokiksi Maarian Kärsämäestä löydetty hartsi on analysoitu. Ne osoittautuivat koivu- eli tuohitervaksi,​ joka kansanomainen nimitys on ”tökötti”. On myös arveltu, että nämä hartsilla tiivistetyt hautauurnat olisivat lehmuksenkuoresta tehtyjä vakkoja.((Salo 1989: 20–21, 23; Edgren 1993: 14–16; Lähdesmäki 1995: 79)) Vajaasta kymmenkunnasta röykkiöhaudasta on löydetty joko selviä jäännöksiä tai fragmentteja hartsitiivisteestä,​ joka viittaa puiseen astiaan. Röykkiöt ajoittuvat pronssikaudelta roomalaisajalle. Tällaisia röykkiöitä on Manner-Suomessa Laitilassa, Porissa, Karjaalla, Salossa ja Laihialla. Nykyisin Venäjälle kuuluvasta Lavansaaren röykkiökalmistosta saatu hartsitiiviste ja verrokiksi Maarian Kärsämäestä löydetty hartsi on analysoitu. Ne osoittautuivat koivu- eli tuohitervaksi,​ joka kansanomainen nimitys on ”tökötti”. On myös arveltu, että nämä hartsilla tiivistetyt hautauurnat olisivat lehmuksenkuoresta tehtyjä vakkoja.((Salo 1989: 20–21, 23; Edgren 1993: 14–16; Lähdesmäki 1995: 79))
  
Rivi 13: Rivi 17:
  
 Puu- ja saviastioiden ohella tunnetaan ainakin yksi varma metalliastiaan tehty uurnahautaus. Mynämäen Mynänummelta löydettiin hautakuoppa,​ jossa pronssiseen kattilaan oli asetettu palaneita luita ja rikkaita hauta-antimia. Hautaus ajoittuu kansainvaellusaikaan.((Salmo 1944; Kivikoski 1966: 60)) Puu- ja saviastioiden ohella tunnetaan ainakin yksi varma metalliastiaan tehty uurnahautaus. Mynämäen Mynänummelta löydettiin hautakuoppa,​ jossa pronssiseen kattilaan oli asetettu palaneita luita ja rikkaita hauta-antimia. Hautaus ajoittuu kansainvaellusaikaan.((Salmo 1944; Kivikoski 1966: 60))
- 
-===== Historia ja käyttö ===== 
- 
 ===== Ajoitus ===== ===== Ajoitus =====
 Pronssi- ja rautakausi. Pronssi- ja rautakausi.
Rivi 21: Rivi 22:
 ===== Levintä ===== ===== Levintä =====
  
-Uurnahautaukset sijoittuvat ​Varsinais-SuomeenSatakuntaanUudellemaalle ​ja Pohjanmaalle. Lisäksi yksi löytö on Ahvenanmaalta ​sekä em. nykyisin Venäjälle kuuluvasta Lavansaaresta ​kolmesta röykkiöstä löydetyt hartsijäännökset.((Lähdesmäki 1995: 79))+Uurnahautauksia on Varsinais-SuomessaSatakunnassaUudellamaalla ​ja Pohjanmaalla. Lisäksi yksi löytö on Ahvenanmaalta. ​Harsijäännöksiä on löydetty myös kolmesta röykkiöstä ​nykyisin Venäjälle kuuluvasta Lavansaaresta.((Lähdesmäki 1995: 79))
 ===== Suojelustatus ===== ===== Suojelustatus =====
-Esihistorialliset haudat ja kalmistot ovat muinaismuistolain ​suojaamia ​kiinteitä muinaisjäännöksiä.+Esihistorialliset haudat ja kalmistot ovat muinaismuistolain ​rauhoittamia ​kiinteitä muinaisjäännöksiä.
 ===== Lähteet ===== ===== Lähteet =====
 **Edgren, Torsten** 1993. Lavansaaren Suursuonmäen röykkiöhaudat. //Suomen Museo// 1992: 5–20. ​ **Edgren, Torsten** 1993. Lavansaaren Suursuonmäen röykkiöhaudat. //Suomen Museo// 1992: 5–20. ​
 **Lähdesmäki,​ Ulla** 1995. An Early Roman Iron Age Urn Burial in Vanhalinna, Lieto. //​Karhunhammas//​ 16: 77–82. **Lähdesmäki,​ Ulla** 1995. An Early Roman Iron Age Urn Burial in Vanhalinna, Lieto. //​Karhunhammas//​ 16: 77–82.
-**Pälikkö,​ Marja** 2009. Aittamäki – hautauksia hartsitiivisteuurnasta polttokenttäkalmistoon. Korkeakoski-Väisänen,​ KristiinaPukkila, Jouko & Lehtonen, Hannele (toim.): //​Muinaisjäännös ja maisemakohde. Kaksitoista näkökulmaa arkeologisiin ja kasvitieteellisiin tutkimuksiin Liedon Vanhalinnassa ja sen ympäristössä.// Turun Yliopistosäätiö: ​86–96.+**Pälikkö,​ Marja** 2009. Aittamäki – hautauksia hartsitiivisteuurnasta polttokenttäkalmistoon. ​Julkaisussa ​Korkeakoski-Väisänen,​ Kristiina ​Pukkila, Jouko & Lehtonen, Hannele (toim.): //​Muinaisjäännös ja maisemakohde. Kaksitoista näkökulmaa arkeologisiin ja kasvitieteellisiin tutkimuksiin Liedon Vanhalinnassa ja sen ympäristössä:// 86–96. Turun Yliopistosäätiö.
 **Salmo, Helmer** 1944. En kittelgrav på Virmo kyrkogård. //Finskt Museum// LI: 20–33. **Salmo, Helmer** 1944. En kittelgrav på Virmo kyrkogård. //Finskt Museum// LI: 20–33.
-**Salo, Unto** 1984. Pronssikausi ja rautakauden alku. //Suomen historia ​1//. Espoo: 98–249.+**Salo, Unto** 1984. Pronssikausi ja rautakauden alku. Julkaisussa ​//Suomen historia// ​1: 98–249. Espoo.
 **Salo, Unto** 1989. Astian kulttuurihistoriasta Suomessa ja naapurialueilla. //Suomen Museo// 1989: 5–48. **Salo, Unto** 1989. Astian kulttuurihistoriasta Suomessa ja naapurialueilla. //Suomen Museo// 1989: 5–48.
  
wiki/uurnahautaus.1489582866.txt.gz · Viimeksi muutettu: 2017/03/15 15:01 / Helena Ranta