Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.
Both sides previous revision Edellinen revisio Seuraava revisio | Edellinen revisio | ||
wiki:väijytyspaikka [2017/05/16 14:52] Helena Ranta [Määritelmä] |
wiki:väijytyspaikka [2019/12/27 09:10] Veli-Pekka Suhonen [Suojelustatus] |
||
---|---|---|---|
Rivi 4: | Rivi 4: | ||
{{:wiki:väijytyspaikka__oardujavri.jpg?450|}} | {{:wiki:väijytyspaikka__oardujavri.jpg?450|}} | ||
===== Määritelmä ===== | ===== Määritelmä ===== | ||
- | Kivistä valmistettu näkösuoja, jonka takana metsästäjät ovat piilotelleet peuroja tai lintuja pyytäessään | + | |
+ | kivistä tehty rakenne, jonka takana metsästäjät ovat piilotelleet | ||
===== Kuvaus ===== | ===== Kuvaus ===== | ||
- | Pohjois-Suomessa tavallisesti peurojen kulkureittien varrelle tai muutoin sopivaan metsästyspaikkaan rakennettu kivistä valmistettu näkösuojia, jonka takana metsästäjät ovat piilotelleet peuroja tai lintuja pyytäessään. | ||
Väijytyspaikka (ps //vuođgŋinsadji//) on tavallisesti kivistä rakennettu puolikaaren muotoinen rakenne. Puolikaari on saatettu rakentaa rinteeseen tai mäen päälle siten, että kaaren avoin sivu on kohti ylärinnettä ja suljettu sivu kohti alarinnettä, kohti pyydettäviä eläimiä. | Väijytyspaikka (ps //vuođgŋinsadji//) on tavallisesti kivistä rakennettu puolikaaren muotoinen rakenne. Puolikaari on saatettu rakentaa rinteeseen tai mäen päälle siten, että kaaren avoin sivu on kohti ylärinnettä ja suljettu sivu kohti alarinnettä, kohti pyydettäviä eläimiä. | ||
+ | |||
+ | Väijytyspaikkoja on rakennettu peurojen kulkureittien varrelle tai muutoin sopivaan metsästyspaikkaan. | ||
===== Historia ja käyttö ===== | ===== Historia ja käyttö ===== | ||
Suomessa on tiedossa vain yksi väijytyspaikka, Utsjoki Geađgejohka, eikä sitä ole tutkittu arkeologisesti. Sen sijaan Pohjois-Norjasta ja Etelä-Norjan tunturialueelta niitä tunnetaan paljon mm. Tenonlaakson Gollevárrista. Niitä on käytetty eläinten, lähinnä peurojen ja vesilintujen metsästämiseen. Metsästäjä on odottanut väijyntäpaikassa sopivaa hetkeä iskeä eläimeen.((Schanche & Schanche 2014; Vorren 1998)) | Suomessa on tiedossa vain yksi väijytyspaikka, Utsjoki Geađgejohka, eikä sitä ole tutkittu arkeologisesti. Sen sijaan Pohjois-Norjasta ja Etelä-Norjan tunturialueelta niitä tunnetaan paljon mm. Tenonlaakson Gollevárrista. Niitä on käytetty eläinten, lähinnä peurojen ja vesilintujen metsästämiseen. Metsästäjä on odottanut väijyntäpaikassa sopivaa hetkeä iskeä eläimeen.((Schanche & Schanche 2014; Vorren 1998)) | ||
Rivi 16: | Rivi 18: | ||
Suomen pohjoisimmat osat, Norjassa niitä tunnetaan Ruijan rannikkoalueelta ja Hardangerviddan ylänköalueelta. | Suomen pohjoisimmat osat, Norjassa niitä tunnetaan Ruijan rannikkoalueelta ja Hardangerviddan ylänköalueelta. | ||
===== Suojelustatus ===== | ===== Suojelustatus ===== | ||
- | Vähintään sadan vuoden ikäiset (ohjeellinen ikäraja) väijytyspaikat ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Ks. [[http://www.nba.fi/fi/File/685/rho-historiallisen-ajan-kii.pdf|Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset -julkaisu,]] sivu 51. | + | Vähintään sadan vuoden ikäiset (ohjeellinen ikäraja) väijytyspaikat ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. |
===== Lähteet ===== | ===== Lähteet ===== | ||
**Schanche, Audhild & Schanche, Kjersti** 2014. Jakt och fangst i eldre tid. Julkaisussa //Ottar// 302. 2014:4: 14–222. Tromsø museum. | **Schanche, Audhild & Schanche, Kjersti** 2014. Jakt och fangst i eldre tid. Julkaisussa //Ottar// 302. 2014:4: 14–222. Tromsø museum. |