Erot

Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.

--- wiki:väijytyspaikka [2017/02/27 08:07]
Helena Ranta [Historia ja käyttö]
+++ wiki:väijytyspaikka [2017/05/16 14:55]
Helena Ranta [Kuvaus]
@@ Rivi 4: / Rivi 4: @@
 {{:wiki:väijytyspaikka__oardujavri.jpg?450|}}
 ===== Määritelmä =====
-Pohjois-Suomessa tavallisesti peurojen kulkureittien varrelle tai muutoin sopivaan metsästyspaikkaan rakennettuja kivistä valmistettuja näkösuojia, joiden takana metsästäjät ovat piilotelleet peuroja tai lintuja pyytäessään.
+Kivistä valmistettu näkösuoja, jonka takana metsästäjät ovat piilotelleet peuroja tai lintuja pyytäessään
 ===== Kuvaus =====
-Väijytyspaikka on tavallisesti kivistä rakennettu puolikaaren muotoinen rakenne. Puolikaari on saatettu rakentaa rinteeseen tai mäen päälle siten, että kaaren avoin sivu on kohti ylärinnettä ja suljettu sivu kohti alarinnettä, kohti pyydettäviä eläimiä.
+Väijytyspaikkoja on rakennettu peurojen kulkureittien varrelle tai muutoin sopivaan metsästyspaikkaan näkösuojaksi, jonka takana metsästäjät ovat piilotelleet peuroja tai lintuja pyytäessään.
+Väijytyspaikka (ps //vuođgŋinsadji//) on tavallisesti kivistä rakennettu puolikaaren muotoinen rakenne. Puolikaari on saatettu rakentaa rinteeseen tai mäen päälle siten, että kaaren avoin sivu on kohti ylärinnettä ja suljettu sivu kohti alarinnettä, kohti pyydettäviä eläimiä.
 ===== Historia ja käyttö =====
-Suomessa on tiedossa vain yksi väijytyspaikka, Utsjoki Keädgejohka, eikä sitä ole tutkittu arkeologisesti. Pohjois-Norjasta ja myös Etelä-Norjan tunturialueelta niitä sen sijaan on paljon. Niitä on käytetty eläinten, lähinnä peurojen ja myös mahdollisesti vesilintujen, metsästämiseen. Metsästäjä on odottanut väijyntäpaikassa sopivaa hetkeä iskeä eläimeen.
+Suomessa on tiedossa vain yksi väijytyspaikka, Utsjoki Geađgejohka, eikä sitä ole tutkittu arkeologisesti. Sen sijaan Pohjois-Norjasta ja Etelä-Norjan tunturialueelta niitä tunnetaan paljon mm. Tenonlaakson Gollevárrista. Niitä on käytetty eläinten, lähinnä peurojen ja vesilintujen metsästämiseen. Metsästäjä on odottanut väijyntäpaikassa sopivaa hetkeä iskeä eläimeen.((Schanche & Schanche 2014; Vorren 1998))
 ===== Ajoitus =====
-Ajoitus on epävarma, mutta todennäköisesti ne ajoittuvat historialliselle ajalle.
+Ajoitus on epävarma, mutta todennäköisesti väijytyspaikat ajoittuvat historialliselle ajalle.
 ===== Levintä =====
 Suomen pohjoisimmat osat, Norjassa niitä tunnetaan Ruijan rannikkoalueelta ja Hardangerviddan ylänköalueelta.
 ===== Suojelustatus =====
-Muinaismuistolain rauhoittama kiinteä muinaisjäännös.
+Vähintään sadan vuoden ikäiset (ohjeellinen ikäraja) väijytyspaikat ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Ks. [[http://www.nba.fi/fi/File/685/rho-historiallisen-ajan-kii.pdf|Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset -julkaisu,]] sivu 51.
 ===== Lähteet =====
+**Schanche, Audhild & Schanche, Kjersti** 2014. Jakt och fangst i eldre tid. Julkaisussa //Ottar// 302. 2014:4: 14–222. Tromsø museum.
+**Vorren, Ørnulf** 1998. //Villreinfangst i Varanger fram til 1600-1700 årene//. Nordkalott-Forlaget.
 ===== Muu kirjallisuus =====
+**Hansen, Lars Ivar & Olsen, Bjørnar** 2004. //Samenes Historie fram til 1750//. Cappelen Akademisk Forlag, Oslo.
+**Hansen, Lars Ivar & Olsen, Bjørnar** 2014. //Hunters in Transition. An Outline of Early Sámi History.// The Northern World. North Europe and the Baltic c. 400–21700 AD. Peoples, Economics and Cultures. Volume 63. Leiden. Boston.
 ===== Viitteet =====
 ~~DISCUSSION~~

Arkeologisen kulttuuriperinnön opas

Käyttäjän työkalut

Sivuston työkalut

Erot

Sivutyökalut