Käyttäjän työkalut

Sivuston työkalut


wiki:väijytyspaikka

Erot

Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.

Linkki vertailunäkymään

Both sides previous revision Edellinen revisio
Seuraava revisio
Edellinen revisio
Viimeisin revisio Both sides next revision
wiki:väijytyspaikka [2017/04/05 13:49]
Helena Ranta [Muu kirjallisuus]
wiki:väijytyspaikka [2019/02/07 19:23]
Helena Ranta [Määritelmä]
Rivi 4: Rivi 4:
 {{:​wiki:​väijytyspaikka__oardujavri.jpg?​450|}} {{:​wiki:​väijytyspaikka__oardujavri.jpg?​450|}}
 ===== Määritelmä ===== ===== Määritelmä =====
-Pohjois-Suomessa tavallisesti peurojen kulkureittien varrelle tai muutoin sopivaan metsästyspaikkaan rakennettu ​kivistä ​valmistettu näkösuojia, jonka takana metsästäjät ovat piilotelleet ​peuroja tai lintuja pyytäessään.+ 
 +kivistä ​tehty rakenne, jonka takana metsästäjät ovat piilotelleet ​
 ===== Kuvaus ===== ===== Kuvaus =====
-Väijytyspaikka (vuođgŋinsadji ​PS) on tavallisesti kivistä rakennettu puolikaaren muotoinen rakenne. Puolikaari on saatettu rakentaa rinteeseen tai mäen päälle siten, että kaaren avoin sivu on kohti ylärinnettä ja suljettu sivu kohti alarinnettä,​ kohti pyydettäviä eläimiä.+ 
 +Väijytyspaikka (ps //vuođgŋinsadji//) on tavallisesti kivistä rakennettu puolikaaren muotoinen rakenne. Puolikaari on saatettu rakentaa rinteeseen tai mäen päälle siten, että kaaren avoin sivu on kohti ylärinnettä ja suljettu sivu kohti alarinnettä,​ kohti pyydettäviä eläimiä
 + 
 +Väijytyspaikkoja on rakennettu peurojen kulkureittien varrelle tai muutoin sopivaan metsästyspaikkaan.
 ===== Historia ja käyttö ===== ===== Historia ja käyttö =====
-Suomessa on tiedossa vain yksi väijytyspaikka,​ Utsjoki Geađgejohka,​ eikä sitä ole tutkittu arkeologisesti. Sen sijaan Pohjois-Norjasta ja Etelä-Norjan tunturialueelta niitä tunnetaan paljon mm. Tenonlaakson Gollevárrista. Niitä on käytetty eläinten, lähinnä peurojen ja vesilintujen metsästämiseen. Metsästäjä on odottanut väijyntäpaikassa sopivaa hetkeä iskeä eläimeen.+Suomessa on tiedossa vain yksi väijytyspaikka,​ Utsjoki Geađgejohka,​ eikä sitä ole tutkittu arkeologisesti. Sen sijaan Pohjois-Norjasta ja Etelä-Norjan tunturialueelta niitä tunnetaan paljon mm. Tenonlaakson Gollevárrista. Niitä on käytetty eläinten, lähinnä peurojen ja vesilintujen metsästämiseen. Metsästäjä on odottanut väijyntäpaikassa sopivaa hetkeä iskeä eläimeen.((Schanche & Schanche 2014; Vorren 1998)) ​
 ===== Ajoitus ===== ===== Ajoitus =====
-Ajoitus on epävarma, mutta todennäköisesti ​ne ajoittuvat historialliselle ajalle.+Ajoitus on epävarma, mutta todennäköisesti ​väijytyspaikat ​ajoittuvat historialliselle ajalle.
 ===== Levintä ===== ===== Levintä =====
 Suomen pohjoisimmat osat, Norjassa niitä tunnetaan Ruijan rannikkoalueelta ja Hardangerviddan ylänköalueelta. Suomen pohjoisimmat osat, Norjassa niitä tunnetaan Ruijan rannikkoalueelta ja Hardangerviddan ylänköalueelta.
Rivi 16: Rivi 20:
 Vähintään sadan vuoden ikäiset (ohjeellinen ikäraja) väijytyspaikat ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Ks. [[http://​www.nba.fi/​fi/​File/​685/​rho-historiallisen-ajan-kii.pdf|Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset -julkaisu,​]] sivu 51. Vähintään sadan vuoden ikäiset (ohjeellinen ikäraja) väijytyspaikat ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Ks. [[http://​www.nba.fi/​fi/​File/​685/​rho-historiallisen-ajan-kii.pdf|Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset -julkaisu,​]] sivu 51.
 ===== Lähteet ===== ===== Lähteet =====
-**Schanche, Audhild & Schnche, Kjersti**. Jakt och fangst i eldre tid. Julkaisussa //Ottar// 302. 2014: 414–222. Tromsø museum.+**Schanche, Audhild & Schanche, Kjersti** ​2014. Jakt och fangst i eldre tid. Julkaisussa //Ottar// 302. 2014:414–222. Tromsø museum.
 **Vorren, Ørnulf** 1998. //​Villreinfangst i Varanger fram til 1600-1700 årene//. Nordkalott-Forlaget. **Vorren, Ørnulf** 1998. //​Villreinfangst i Varanger fram til 1600-1700 årene//. Nordkalott-Forlaget.
  
wiki/väijytyspaikka.txt · Viimeksi muutettu: 2019/12/27 09:10 / Veli-Pekka Suhonen