Käyttäjän työkalut

Sivuston työkalut


wiki:väijytyspaikka

Erot

Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.

Linkki vertailunäkymään

Both sides previous revision Edellinen revisio
Seuraava revisio Both sides next revision
wiki:väijytyspaikka [2017/05/16 14:55]
Helena Ranta [Kuvaus]
wiki:väijytyspaikka [2017/05/16 14:56]
Helena Ranta [Kuvaus]
Rivi 6: Rivi 6:
 Kivistä valmistettu näkösuoja,​ jonka takana metsästäjät ovat piilotelleet peuroja tai lintuja pyytäessään Kivistä valmistettu näkösuoja,​ jonka takana metsästäjät ovat piilotelleet peuroja tai lintuja pyytäessään
 ===== Kuvaus ===== ===== Kuvaus =====
-Väijytyspaikkoja on rakennettu peurojen kulkureittien varrelle tai muutoin sopivaan metsästyspaikkaan näkösuojaksi,​ jonka takana metsästäjät ovat piilotelleet peuroja tai lintuja pyytäessään. ​ 
  
 Väijytyspaikka (ps //​vuođgŋinsadji//​) on tavallisesti kivistä rakennettu puolikaaren muotoinen rakenne. Puolikaari on saatettu rakentaa rinteeseen tai mäen päälle siten, että kaaren avoin sivu on kohti ylärinnettä ja suljettu sivu kohti alarinnettä,​ kohti pyydettäviä eläimiä. Väijytyspaikka (ps //​vuođgŋinsadji//​) on tavallisesti kivistä rakennettu puolikaaren muotoinen rakenne. Puolikaari on saatettu rakentaa rinteeseen tai mäen päälle siten, että kaaren avoin sivu on kohti ylärinnettä ja suljettu sivu kohti alarinnettä,​ kohti pyydettäviä eläimiä.
 +
 +Väijytyspaikkoja on rakennettu peurojen kulkureittien varrelle tai muutoin sopivaan metsästyspaikkaan.
 ===== Historia ja käyttö ===== ===== Historia ja käyttö =====
 Suomessa on tiedossa vain yksi väijytyspaikka,​ Utsjoki Geađgejohka,​ eikä sitä ole tutkittu arkeologisesti. Sen sijaan Pohjois-Norjasta ja Etelä-Norjan tunturialueelta niitä tunnetaan paljon mm. Tenonlaakson Gollevárrista. Niitä on käytetty eläinten, lähinnä peurojen ja vesilintujen metsästämiseen. Metsästäjä on odottanut väijyntäpaikassa sopivaa hetkeä iskeä eläimeen.((Schanche & Schanche 2014; Vorren 1998)) ​ Suomessa on tiedossa vain yksi väijytyspaikka,​ Utsjoki Geađgejohka,​ eikä sitä ole tutkittu arkeologisesti. Sen sijaan Pohjois-Norjasta ja Etelä-Norjan tunturialueelta niitä tunnetaan paljon mm. Tenonlaakson Gollevárrista. Niitä on käytetty eläinten, lähinnä peurojen ja vesilintujen metsästämiseen. Metsästäjä on odottanut väijyntäpaikassa sopivaa hetkeä iskeä eläimeen.((Schanche & Schanche 2014; Vorren 1998)) ​
wiki/väijytyspaikka.txt · Viimeksi muutettu: 2019/12/27 09:10 / Veli-Pekka Suhonen