Käyttäjän työkalut

Sivuston työkalut


wiki:väijytyspaikka

Erot

Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.

Linkki vertailunäkymään

Both sides previous revision Edellinen revisio
Seuraava revisio
Edellinen revisio
wiki:väijytyspaikka [2017/05/16 14:55]
Helena Ranta [Kuvaus]
wiki:väijytyspaikka [2019/12/27 09:10]
Veli-Pekka Suhonen [Suojelustatus]
Rivi 4: Rivi 4:
 {{:​wiki:​väijytyspaikka__oardujavri.jpg?​450|}} {{:​wiki:​väijytyspaikka__oardujavri.jpg?​450|}}
 ===== Määritelmä ===== ===== Määritelmä =====
-Kivistä valmistettu näkösuoja, jonka takana metsästäjät ovat piilotelleet ​peuroja tai lintuja pyytäessään+ 
 +kivistä tehty rakenne, jonka takana metsästäjät ovat piilotelleet ​
 ===== Kuvaus ===== ===== Kuvaus =====
-Väijytyspaikkoja on rakennettu peurojen kulkureittien varrelle tai muutoin sopivaan metsästyspaikkaan näkösuojaksi,​ jonka takana metsästäjät ovat piilotelleet peuroja tai lintuja pyytäessään. ​ 
  
 Väijytyspaikka (ps //​vuođgŋinsadji//​) on tavallisesti kivistä rakennettu puolikaaren muotoinen rakenne. Puolikaari on saatettu rakentaa rinteeseen tai mäen päälle siten, että kaaren avoin sivu on kohti ylärinnettä ja suljettu sivu kohti alarinnettä,​ kohti pyydettäviä eläimiä. Väijytyspaikka (ps //​vuođgŋinsadji//​) on tavallisesti kivistä rakennettu puolikaaren muotoinen rakenne. Puolikaari on saatettu rakentaa rinteeseen tai mäen päälle siten, että kaaren avoin sivu on kohti ylärinnettä ja suljettu sivu kohti alarinnettä,​ kohti pyydettäviä eläimiä.
 +
 +Väijytyspaikkoja on rakennettu peurojen kulkureittien varrelle tai muutoin sopivaan metsästyspaikkaan.
 ===== Historia ja käyttö ===== ===== Historia ja käyttö =====
 Suomessa on tiedossa vain yksi väijytyspaikka,​ Utsjoki Geađgejohka,​ eikä sitä ole tutkittu arkeologisesti. Sen sijaan Pohjois-Norjasta ja Etelä-Norjan tunturialueelta niitä tunnetaan paljon mm. Tenonlaakson Gollevárrista. Niitä on käytetty eläinten, lähinnä peurojen ja vesilintujen metsästämiseen. Metsästäjä on odottanut väijyntäpaikassa sopivaa hetkeä iskeä eläimeen.((Schanche & Schanche 2014; Vorren 1998)) ​ Suomessa on tiedossa vain yksi väijytyspaikka,​ Utsjoki Geađgejohka,​ eikä sitä ole tutkittu arkeologisesti. Sen sijaan Pohjois-Norjasta ja Etelä-Norjan tunturialueelta niitä tunnetaan paljon mm. Tenonlaakson Gollevárrista. Niitä on käytetty eläinten, lähinnä peurojen ja vesilintujen metsästämiseen. Metsästäjä on odottanut väijyntäpaikassa sopivaa hetkeä iskeä eläimeen.((Schanche & Schanche 2014; Vorren 1998)) ​
Rivi 16: Rivi 18:
 Suomen pohjoisimmat osat, Norjassa niitä tunnetaan Ruijan rannikkoalueelta ja Hardangerviddan ylänköalueelta. Suomen pohjoisimmat osat, Norjassa niitä tunnetaan Ruijan rannikkoalueelta ja Hardangerviddan ylänköalueelta.
 ===== Suojelustatus ===== ===== Suojelustatus =====
-Vähintään sadan vuoden ikäiset (ohjeellinen ikäraja) väijytyspaikat ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Ks. [[http://​www.nba.fi/​fi/​File/​685/​rho-historiallisen-ajan-kii.pdf|Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset -julkaisu,​]] sivu 51.+Vähintään sadan vuoden ikäiset (ohjeellinen ikäraja) väijytyspaikat ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. ​
 ===== Lähteet ===== ===== Lähteet =====
 **Schanche, Audhild & Schanche, Kjersti** 2014. Jakt och fangst i eldre tid. Julkaisussa //Ottar// 302. 2014:4: 14–222. Tromsø museum. **Schanche, Audhild & Schanche, Kjersti** 2014. Jakt och fangst i eldre tid. Julkaisussa //Ottar// 302. 2014:4: 14–222. Tromsø museum.
wiki/väijytyspaikka.txt · Viimeksi muutettu: 2019/12/27 09:10 / Veli-Pekka Suhonen