Käyttäjän työkalut

Sivuston työkalut


wiki:väijytyspaikka

Erot

Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.

Linkki vertailunäkymään

Both sides previous revision Edellinen revisio
Seuraava revisio
Edellinen revisio
wiki:väijytyspaikka [2017/04/03 19:10]
Helena Ranta [Lähteet]
wiki:väijytyspaikka [2019/12/27 09:10] (nykyinen)
Veli-Pekka Suhonen [Suojelustatus]
Rivi 4: Rivi 4:
 {{:​wiki:​väijytyspaikka__oardujavri.jpg?​450|}} {{:​wiki:​väijytyspaikka__oardujavri.jpg?​450|}}
 ===== Määritelmä ===== ===== Määritelmä =====
-Pohjois-Suomessa tavallisesti peurojen kulkureittien varrelle tai muutoin sopivaan metsästyspaikkaan rakennettu ​kivistä ​valmistettu näkösuojia, jonka takana metsästäjät ovat piilotelleet ​peuroja tai lintuja pyytäessään.+ 
 +kivistä ​tehty rakenne, jonka takana metsästäjät ovat piilotelleet ​
 ===== Kuvaus ===== ===== Kuvaus =====
-Väijytyspaikka (vuođgŋinsadji ​PS) on tavallisesti kivistä rakennettu puolikaaren muotoinen rakenne. Puolikaari on saatettu rakentaa rinteeseen tai mäen päälle siten, että kaaren avoin sivu on kohti ylärinnettä ja suljettu sivu kohti alarinnettä,​ kohti pyydettäviä eläimiä.+ 
 +Väijytyspaikka (ps //vuođgŋinsadji//) on tavallisesti kivistä rakennettu puolikaaren muotoinen rakenne. Puolikaari on saatettu rakentaa rinteeseen tai mäen päälle siten, että kaaren avoin sivu on kohti ylärinnettä ja suljettu sivu kohti alarinnettä,​ kohti pyydettäviä eläimiä
 + 
 +Väijytyspaikkoja on rakennettu peurojen kulkureittien varrelle tai muutoin sopivaan metsästyspaikkaan.
 ===== Historia ja käyttö ===== ===== Historia ja käyttö =====
-Suomessa on tiedossa vain yksi väijytyspaikka,​ Utsjoki Geađgejohka,​ eikä sitä ole tutkittu arkeologisesti. Sen sijaan Pohjois-Norjasta ja Etelä-Norjan tunturialueelta niitä tunnetaan paljon mm. Tenonlaakson Gollevárrista. Niitä on käytetty eläinten, lähinnä peurojen ja vesilintujen metsästämiseen. Metsästäjä on odottanut väijyntäpaikassa sopivaa hetkeä iskeä eläimeen.+Suomessa on tiedossa vain yksi väijytyspaikka,​ Utsjoki Geađgejohka,​ eikä sitä ole tutkittu arkeologisesti. Sen sijaan Pohjois-Norjasta ja Etelä-Norjan tunturialueelta niitä tunnetaan paljon mm. Tenonlaakson Gollevárrista. Niitä on käytetty eläinten, lähinnä peurojen ja vesilintujen metsästämiseen. Metsästäjä on odottanut väijyntäpaikassa sopivaa hetkeä iskeä eläimeen.((Schanche & Schanche 2014; Vorren 1998)) ​
 ===== Ajoitus ===== ===== Ajoitus =====
-Ajoitus on epävarma, mutta todennäköisesti ​ne ajoittuvat historialliselle ajalle.+Ajoitus on epävarma, mutta todennäköisesti ​väijytyspaikat ​ajoittuvat historialliselle ajalle.
 ===== Levintä ===== ===== Levintä =====
 Suomen pohjoisimmat osat, Norjassa niitä tunnetaan Ruijan rannikkoalueelta ja Hardangerviddan ylänköalueelta. Suomen pohjoisimmat osat, Norjassa niitä tunnetaan Ruijan rannikkoalueelta ja Hardangerviddan ylänköalueelta.
 ===== Suojelustatus ===== ===== Suojelustatus =====
-Vähintään sadan vuoden ikäiset (ohjeellinen ikäraja) väijytyspaikat ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Ks. [[http://​www.nba.fi/​fi/​File/​685/​rho-historiallisen-ajan-kii.pdf|Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset -julkaisu,​]] sivu 51.+Vähintään sadan vuoden ikäiset (ohjeellinen ikäraja) väijytyspaikat ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. ​
 ===== Lähteet ===== ===== Lähteet =====
-**Schanche, Audhild & Schnche, Kjersti**. Jakt och fangst i eldre tid. Julkaisussa //Ottar// 302. 2014: 414–222. Tromsø museum.+**Schanche, Audhild & Schanche, Kjersti** ​2014. Jakt och fangst i eldre tid. Julkaisussa //Ottar// 302. 2014:414–222. Tromsø museum.
 **Vorren, Ørnulf** 1998. //​Villreinfangst i Varanger fram til 1600-1700 årene//. Nordkalott-Forlaget. **Vorren, Ørnulf** 1998. //​Villreinfangst i Varanger fram til 1600-1700 årene//. Nordkalott-Forlaget.
  
 ===== Muu kirjallisuus ===== ===== Muu kirjallisuus =====
 **Hansen, Lars Ivar & Olsen, Bjørnar** 2004. //Samenes Historie fram til 1750//. Cappelen Akademisk Forlag, Oslo. **Hansen, Lars Ivar & Olsen, Bjørnar** 2004. //Samenes Historie fram til 1750//. Cappelen Akademisk Forlag, Oslo.
-**Hansen, Lars Ivar & Olsen, Bjørnar ​2014**. //Hunters in Transition. An Outline of Early Sámi History.// The Northern World. North Europe and the Baltic c. 400–21700 AD. Peoples, Economics and Cultures. Volume 63. Leiden. Boston.+**Hansen, Lars Ivar & Olsen, Bjørnar** ​2014. //Hunters in Transition. An Outline of Early Sámi History.// The Northern World. North Europe and the Baltic c. 400–21700 AD. Peoples, Economics and Cultures. Volume 63. Leiden. Boston.
  
 ===== Viitteet ===== ===== Viitteet =====
 ~~DISCUSSION~~ ~~DISCUSSION~~
  
wiki/väijytyspaikka.1491235806.txt.gz · Viimeksi muutettu: 2017/04/03 19:10 / Helena Ranta