Käyttäjän työkalut

Sivuston työkalut


wiki:vallihauta

Erot

Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.

Linkki vertailunäkymään

Both sides previous revision Edellinen revisio
Seuraava revisio
Edellinen revisio
wiki:vallihauta [2017/03/23 12:49]
Helena Ranta [Kuvaus]
wiki:vallihauta [2019/12/27 11:28] (nykyinen)
Veli-Pekka Suhonen [Suojelustatus]
Rivi 7: Rivi 7:
 ===== Määritelmä ===== ===== Määritelmä =====
  
-Keskiaikaisen ​linnan ​päälinnan ​tai esilinnan ​edustalle ​tai ympärille kaivettu vesi- tai kuivahauta+keskiaikaisen ​linnan tai bastionilinnoituksen ​edustalle ​tehty estekaivanto 
  
-Bastionilinnoitusten bastionirintaman edessä oleva vaakasuora taso, joka on saatu aikaan kaivamalla, louhimalla ja täyttämällä ​ 
  
  
 ===== Kuvaus ===== ===== Kuvaus =====
-{{ :​wiki:​skräddarby_ja_sibbesborg.jpg?​250|}} Vallihauta on ojamainen tai leveämpi kaivanto, jonka maat on koottu valliksi joko ulko- tai sisäreunalle. On myös pelkkiä hautoja ilman vallia. Vallihaudat saattoivat olla vedellä täytettyjä eli ns. vesihautoja. Vallihaudoilla ​on sama tehtävä kuin vedenalaisilla estevarustuksilla: Sen tarkoitus oli pitää vihollinen kaukana linnan varsinaisista varustuksista. Niemi- ja saarilinnoilla saattaa olla maanpuolella ​vallihauta, joka jatkuu vedessä paaluvarustuksena (esim. Sipoon Sibbesborg). Keskiaikaiset linnat on usein jaettu osiin vallihautojen avulla.((Hansson 2011: 33–68, 226–227; Lovén 1996: 30–31.))+{{ :​wiki:​skräddarby_ja_sibbesborg.jpg?​300|}} Vallihauta on ojamainen tai leveämpi kaivanto, jonka maa-aines  ​on koottu valliksi joko kaivannon ​ulko- tai sisäreunalle. On myös pelkkiä hautoja ilman vallia. Bastionilinnoitusten vallihautojen seinät ovat usein kivestä rakennettuja. Vallihaudat saattoivat olla vedellä täytettyjä eli ns. vesihautoja. Vallihaudoilla ​oli sama tehtävä kuin [[wiki:​vedenalainen-estevarustus|vedenalaisilla estevarustuksilla]]; niiden ​tarkoitus oli pitää vihollinen kaukana linnan varsinaisista varustuksista. Niemi- ja saarilinnoilla saattaa olla maan puolella ​vallihauta, joka jatkuu vedessä ​[[wiki:​paaluvarustus|paaluvarustuksena]] (esim. Sipoon Sibbesborg). ​[[wiki:​keskiaikainen-linna|Keskiaikaiset linnat]] on jaettu ​usein osiin vallihautojen avulla.((Hansson 2011: 33–68, 226–227; Lovén 1996: 30–31.))
  
 ===== Historia ja käyttö ===== ===== Historia ja käyttö =====
  
-Suomen siirtyessä 1100- ja 1200-lukujen kuluessa asteittain Ruotsin alaisuuteen levisi maahan keskiaikainen sodankäyntitapa. Linnojen varustusten piti sekä hidastaa raskaasti panssaroitujen ritareiden liikkeitä että olla tarpeeksi etäällä vihollisen heittokoneista,​ varsijousista ja piirityslaitteista. Linnoja alettiin rakentaa veden suojaan niemille ja saarille ja suojaamaan haudoilla ja vedenalaisilla esteillä.((Hansson 2011: 33–68; Lovén 1996: 30–31.)) Suomen vanhin vallihauta liittynee Koroisten piispanlinnaan 1200-luvun alkupuolelle ((Koroisteniemi ​muinaisjäännösrekisteritunnus 853010001; ajoitus ks. Lovén 1996: 364–365.)). ​+Suomen siirtyessä 1100- ja 1200-lukujen kuluessa asteittain Ruotsin alaisuuteen levisi maahan keskiaikainen sodankäyntitapa. Linnojen varustusten piti sekä hidastaa raskaasti panssaroitujen ritareiden liikkeitä että olla tarpeeksi etäällä vihollisen heittokoneista,​ varsijousista ja piirityslaitteista. Linnoja alettiin rakentaa veden suojaan niemille ja saarille ja suojaamaan haudoilla ja vedenalaisilla esteillä.((Hansson 2011: 33–68; Lovén 1996: 30–31.)) Suomen vanhin vallihauta liittynee Koroisten piispanlinnaan 1200-luvun alkupuolelle((Koroistenniemi ​muinaisjäännösrekisteritunnus 853010001; ajoitus ks. Lovén 1996: 364–365.)). ​
  
 Vallihaudat olivat myös olennainen osa 1700-luvun bastionijärjestelmää. Vallihauta teki mahdolliseksi tehokkaan lähipuolustuksen ulkovarustusten läpi murtautunutta vihollista vastaan.((Kauppi 2011: 24–41.)) Vallihaudat olivat myös olennainen osa 1700-luvun bastionijärjestelmää. Vallihauta teki mahdolliseksi tehokkaan lähipuolustuksen ulkovarustusten läpi murtautunutta vihollista vastaan.((Kauppi 2011: 24–41.))
Rivi 32: Rivi 32:
  
 ===== Suojelustatus ===== ===== Suojelustatus =====
-[[http://​www.nba.fi/​fi/​File/​685/​rho-historiallisen-ajan-kii.pdf|KsHistoriallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset ​-julkaisu]]+Kivija puulinnat rakenteineen ja kulttuurikerroksineen ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiäMuinaisjäännösalueeseen sisältyvät pääja esilinnan lisäksi myös linnaa ympäröivät vallit, vallihaudat ja muut puolustusvarustukset,​ linnamalmit,​ satamapaikat jne 
  
  
 ===== Lähteet ===== ===== Lähteet =====
  
-**Kauppi, Ulla-Riitta** 2011. Eurooppalaista linnoitustaitoa Suomessa. //​Suomalaiset linnoitukset 1720-luvulta 1850-luvulle//​. ​Toim. V.-P. Suhonen. Suomen kirjallisuuden seura, Helsinki ​2011.+**Hansson, Martin** 2011. //Medeltida borgar: maktens hus i Norden//. Lund.  
 +**Kauppi, Ulla-Riitta** 2011. Eurooppalaista linnoitustaitoa Suomessa. ​Julkaisussa Suhonen, V.-P. (toim.): ​//​Suomalaiset linnoitukset 1720-luvulta 1850-luvulle//​. ​Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki.
 **Lovén, Christian** 1996. //Medeltida borgar och befästningar i det medeltida Sverige//. Kungl. Vitterhets Historie och Antikvitets Akademiens Handlingar. Antigveriska serien 40. Motala. **Lovén, Christian** 1996. //Medeltida borgar och befästningar i det medeltida Sverige//. Kungl. Vitterhets Historie och Antikvitets Akademiens Handlingar. Antigveriska serien 40. Motala.
-**Hansson, Martin** 2011. Medeltida borgar: maktens hus i Norden. Lund. +
  
  
wiki/vallihauta.1490266169.txt.gz · Viimeksi muutettu: 2017/03/23 12:49 / Helena Ranta