Arkeologisen kulttuuriperinnön opas

Tämä sivu on vain luettavissa. Voit katsoa sen lähdekoodia, mutta et muuttaa sitä. Kysy ylläpitäjältä jos pidät tätä estoa virheellisenä.
{{tag>wiki:luokka:puolustus_ja_sodankäynti wiki:luokka:modernit_linnoitukset}}




====== Valonheitinasema ======
{{:wiki:valonheitinasema_mussalo.jpg?450|}}

===== Määritelmä =====

Puolustusaseman etumaaston valaisemiseksi rakennettu linnoituslaite valonlähteineen

===== Kuvaus =====
 
Helsingin maalinnoituksen valonheitinasemat olivat pohjamuodoltaan suorakaiteita, ja niiden torjuntasuunnan puoleinen seinä oli voimakkaasti kaareva. Avonaisen aseman syvyys oli vain 0,5–0,6 metriä ja pinta‐ala on yleensä noin neljä neliömetriä. Valonheitintä pidettiin päivisin suojassa taisteluhaudan yhteydessä olevassa komerossa. Asemien tukimateriaalina on käytetty muurattuja kiviä tai betonia. Sivusuojaksi voitiin lisäksi kasata hiekkasäkkejä.((Lagerstedt 2014: 19.))

Toisen maailmansodan aikana valonheittimet asennettiin pääasiassa pyörillä varustetuille alustoille. Asemat voitiin kuitenkin asentaa myös suoraan maastoon esim. röykkiömäisiin kivirakenteisiin. 


===== Historia ja käyttö =====

Valonheittimien käyttö ilmapuolustuksessa yleistyi ilmasodan kehityttyä ensimmäisen maailmansodan aikana ja varsinkin sen jälkeen. Ensimmäisen maailmansodan ensi vuosina rakennettiin maa- ja merilinnoituksiin yötaisteluita varten asemia valonheittimille, jotka toimivat sähköllä, asetyleenillä tai bensiinillä. Sodan loppupuolella käytössä olleet valonheitinmallit eivät enää tarvinneet omia valaisuasemia pienen kokonsa takia.((Lagerstedt 2014: 19.))

Helsingin merilinnoituksen linnoitusaarille asetettiin pattereiden yötaistelua ja miinoitettujen merialueiden valvontaa varten valonheittimiä. Helsingin merilinnoituksessa on kolmen tyyppisiä valonheitinasemia. Ensimmäisessä mallissa valonheitin nostettiin maan-alaisesta suoja-asemasta hissillä ylös betonitornissa sijaitsevaan valaisuasemaan. Suoja-asema on louhittu kallioon ja valonheitin on suojattu sulkemalla tornin katolla olevat teräsluukut. Toisessa mallissa valonheitin on kuljetettu kiskoja pitkin saaren sisäosissa olevasta suoja-asemasta rannalla sijaitsevaan valaisuasemaan. Kolmannen mallin valonheitinasemassa valonheitin on nostettu hissillä suoja-asemasta ylös radalle, jonka ratapenger on toiminut valaisu-asemana.((Lagerstedt & Saari 2000, Meririntama, linnoituslaitteet.))

Toisen maailmansodan aikaiset valonheittimet olivat yleensä asennettu pyörillä varustetuille alustoille. Valonheittimille voitiin kuitenkin rakentaa maastoon suojatut valaisuasemat kuten niiden voimakoneillekin.

===== Ajoitus =====

Ensimmäinen maailmansota, toinen maailmansota

===== Levintä =====

Ensimmäisen ja toisen maailmansodan aikaiset linnoitus- ja sotatoimialueet.

===== Suojelustatus =====
Ensimmäisen maailmansodan kohteet ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Toisen maailmansodan kohteet eivät ole kiinteitä muinaisjäännöksiä, mutta ne tulee ottaa huomioon maankäytön suunnittelussa kohteiden historiallisen merkityksen takia. Ks. Museoviraston ohje [[http://www.nba.fi/fi/File/2779/ensimmaisen-maailmansodan-linnoitteet-ohje-2015.pdf|Ensimmäisen maailmansodan aikaiset maalinnoitteet]]. 


===== Lähteet =====

**Lagerstedt, John & Saari, Markku** 2000. //Kreapost Sveaborg, Helsingin maa- ja merilinnoitus ensimmäisen maailmansodan aikana// http://www.novision.fi/viapori/avaus.htm.
**Lagerstedt, John & Laulumaa, Vesa** 2014. //Helsinki, Ensimmäisen maailmansodan linnoitusvyöhyke. Inventointiselvitys//. Museovirasto, arkeologiset kenttäpalvelut. Tutkimusraportti Museoviraston arkistossa.
**Lagerstedt, John** 2014. //Viaporin maarintama. Retkiopas ensimmäisen maailmansodan linnoitteille//. Helsingin kaupunginmuseo. 

 
===== Muu kirjallisuus =====



===== Viitteet =====
~~DISCUSSION~~
Arkeologisen kulttuuriperinnön opas

Käyttäjän työkalut

Sivuston työkalut

Sivutyökalut
