Käyttäjän työkalut

Sivuston työkalut


wiki:vedenalainen-estevarustus

Erot

Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.

Linkki vertailunäkymään

Both sides previous revision Edellinen revisio
Seuraava revisio
Edellinen revisio
wiki:vedenalainen-estevarustus [2017/04/01 08:47]
Helena Ranta [Lähteet]
wiki:vedenalainen-estevarustus [2022/09/05 09:26] (nykyinen)
Helena Ranta [Muu kirjallisuus]
Rivi 4: Rivi 4:
  
 ====== Vedenalainen estevarustus ====== ====== Vedenalainen estevarustus ======
- 
  
 ===== Määritelmä ===== ===== Määritelmä =====
 +keskiaikaisen saari- tai niemilinnan ympärille veteen rakennettu este
 +
 +Linnoitusten ympärillä oleville vesireiteille 1700- ja  1800-luvuilla rakennettu este.
  
-Keskiaikaisen saari- tai niemilinnan ympärille veteen rakennettu vino- tai pystypaaluista,​ kivistä tai kivillä täytetyistä hirsiarkuista koostuva este 
  
 ===== Kuvaus ===== ===== Kuvaus =====
    
-Saarilla ja niemillä sijaitseviin keskiaikaisiin linnoihin on usein kuulunut veteen esteeksi rakennettuja puomeja, ketjuja, pysty- ja vinopuupaalutuksia ja kivillä täytettyjä hirsiarkkuja. Ne erottuvat veden alla yhtenäisinä paaluriveinä ja kivilatomuksina. Keskiaikaista linnaa ovat saattaneet kiertää moninkertaiset paaluvarustukset,​ joiden tarkoitus on ollut estää vesitse linnasaareen tai niemeen tapahtuva maihinnousu. ​ Osa näistä rakenteista on maankohoamisen vuoksi nykyään kuivalla maalla tai maan alla.((ks. esim. Alopaeus 1980; 1994: 101; 1996: 9–12; Lovén 1996: 30–31; Wefvar 1879: 27.))+Saarilla ja niemillä sijaitseviin keskiaikaisiin linnoihin on usein kuulunut veteen esteeksi rakennettuja puomeja, ketjuja, pysty- ja vinopuupaalutuksia ja kivillä täytettyjä ​[[wiki:​hirsiarkku|hirsiarkkuja]]. Ne erottuvat veden alla yhtenäisinä paaluriveinä ja kivilatomuksina. Keskiaikaista linnaa ovat saattaneet kiertää moninkertaiset paaluvarustukset,​ joiden tarkoitus on ollut estää vesitse linnasaareen tai niemeen tapahtuva maihinnousu. Osa näistä rakenteista on maankohoamisen vuoksi nykyään kuivalla maalla tai maan alla.((ks. esim. Alopaeus 1980; 1994: 101; 1996: 9–12; Lovén 1996: 30–31; Wefvar 1879: 27.))
  
 Rannan ja esteen väliin jäänyt tila vastasi funktioltaan vesi- ja kuivahautaa eli sen tarkoitus oli pitää vihollinen etäällä linnan varsinaisista varustuksista. Haudat ja vedenalaiset paaluvarustukset saattoivat muodostaa niemi- tai saarilinnaa kiertävän yhtenäisen kehän. Tällainen linna on esimerkiksi Sipoon Sibbesborg. Talvisin niemi- ja saarilinnojen ympärille voitiin hakata avanto, josta saadut jäät koottiin linnan puolelle valliksi. Joidenkin tietojen mukaan vettä on saatettu pitää sulana suolan avulla.((Lovén 1996: 30–31; Suhonen 2000)) Rannan ja esteen väliin jäänyt tila vastasi funktioltaan vesi- ja kuivahautaa eli sen tarkoitus oli pitää vihollinen etäällä linnan varsinaisista varustuksista. Haudat ja vedenalaiset paaluvarustukset saattoivat muodostaa niemi- tai saarilinnaa kiertävän yhtenäisen kehän. Tällainen linna on esimerkiksi Sipoon Sibbesborg. Talvisin niemi- ja saarilinnojen ympärille voitiin hakata avanto, josta saadut jäät koottiin linnan puolelle valliksi. Joidenkin tietojen mukaan vettä on saatettu pitää sulana suolan avulla.((Lovén 1996: 30–31; Suhonen 2000))
 +
 +1700- ja 1800-lukujen linnoitusten lähivesissä saattaa olla väyläesteinä paalutuksia,​ hirsiarkkuja,​ kettinkejä ja upotettuja laivoja.
 +
  
  
Rivi 20: Rivi 24:
  
 Nykyisen Ruotsin alueella on rakennettu puuesteitä jo viikinkiajalla katkaisemaan vesireittejä. Keskiaikaisen Ruotsin vanhin tunnettu linnaan liittynyt vedenalainen paaluvarustus on Axvallista ja se on ajoitettu dendrokronologisesti vuoden 1288 tienoille. Vanhin Suomesta löydetty paaluvarustus on 1300-luvun lopusta, Porvoon Husholmenin linnasta. Valtakunnan Suomen puolen linnoista [[wiki:​paaluvarustus|paaluvarustuksia]] tunnetaan lisäksi Kastelholmasta (1400-luvun loppu), Raaseporista (1400-luvun alkupuoli), Kuusistosta ja Sipoon Sibbesborgista. Lisäksi 1300-luvun jälkipuoliskolla toimineeseen Eurajoen Liinmaahan (Vreghdenborg) liittyy vedessä ollut kivivalli, joka on toiminut joko paalutuksen perustuksena tai linnan sataman aallonmurtajana. Kivillä täytettyjä [[wiki:​hirsiarkku|hirsiarkkuja]] tunnetaan Hiittisten Högholmenilta ja Porvoon Husholmenilta. Högholmenin rakenteet on tulkittu satamaksi, mutta kyseessä saattavat olla myös estepuomien perustukset.((Alopaeus 1996: 9–12; Lovén 1996: 30–31; Suhonen 2000.)) Nykyisen Ruotsin alueella on rakennettu puuesteitä jo viikinkiajalla katkaisemaan vesireittejä. Keskiaikaisen Ruotsin vanhin tunnettu linnaan liittynyt vedenalainen paaluvarustus on Axvallista ja se on ajoitettu dendrokronologisesti vuoden 1288 tienoille. Vanhin Suomesta löydetty paaluvarustus on 1300-luvun lopusta, Porvoon Husholmenin linnasta. Valtakunnan Suomen puolen linnoista [[wiki:​paaluvarustus|paaluvarustuksia]] tunnetaan lisäksi Kastelholmasta (1400-luvun loppu), Raaseporista (1400-luvun alkupuoli), Kuusistosta ja Sipoon Sibbesborgista. Lisäksi 1300-luvun jälkipuoliskolla toimineeseen Eurajoen Liinmaahan (Vreghdenborg) liittyy vedessä ollut kivivalli, joka on toiminut joko paalutuksen perustuksena tai linnan sataman aallonmurtajana. Kivillä täytettyjä [[wiki:​hirsiarkku|hirsiarkkuja]] tunnetaan Hiittisten Högholmenilta ja Porvoon Husholmenilta. Högholmenin rakenteet on tulkittu satamaksi, mutta kyseessä saattavat olla myös estepuomien perustukset.((Alopaeus 1996: 9–12; Lovén 1996: 30–31; Suhonen 2000.))
 +
 +Linnoitusten läheisiä vesireittejä katkaistiin 1700- ja 1800-luvuilla paalutuksin,​ hirsiarkuin,​ kettingein ja upottamalla laivoja (esim. Suomenlinnan ympäristö). ​
  
  
 ===== Ajoitus ===== ===== Ajoitus =====
  
-Keskiaika+Keskiaika, 1700- ja 1800-luvut
  
 ===== Levintä ===== ===== Levintä =====
  
-Suomen keskiaikaiset linnat+Suomen keskiaikaiset linnat, 1700- ja 1800-linnoitusten lähitienoot.
  
 ===== Suojelustatus ===== ===== Suojelustatus =====
  
-Vedenalaiset estevarustukset ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Ks.  ​[http://​www.nba.fi/​fi/​File/​685/​rho-historiallisen-ajan-kii.pdf|Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset -julkaisu], sivu 87. +Vedenalaiset estevarustukset ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä ​(ohjeellinen ikäraja 100 vuotta).  ​
  
  
Rivi 40: Rivi 46:
 **Alopaeus, Harry** 1984. Raaseporin linnan uloimmat puolustusvarustukset sekä muita viimeaikaisia huomioita vastaavanlaisista paalutuksista = Raseborgs yttre försvarsverk samt nyare rön om liknande pålverk. Julkaisussa Brusila, Heljä & Drake, Knut  & Mikola, Eeva (toim.): //​Historiallisen ajan arkeologia Suomessa = Den historiska tidens arkeologi i Finland//. Turun maakuntamuseo. Raportteja 6.  **Alopaeus, Harry** 1984. Raaseporin linnan uloimmat puolustusvarustukset sekä muita viimeaikaisia huomioita vastaavanlaisista paalutuksista = Raseborgs yttre försvarsverk samt nyare rön om liknande pålverk. Julkaisussa Brusila, Heljä & Drake, Knut  & Mikola, Eeva (toim.): //​Historiallisen ajan arkeologia Suomessa = Den historiska tidens arkeologi i Finland//. Turun maakuntamuseo. Raportteja 6. 
 **Alopaeus, Harry** 1994. Kuusiston linnan vesivarustukset. Julkaisussa Suna, Antti (toim.): //Kuusiston linna: tutkimuksia 1985–1993//​. Museoviraston rakennushistorian osaston raportteja 8.  Museovirasto,​ Helsinki. **Alopaeus, Harry** 1994. Kuusiston linnan vesivarustukset. Julkaisussa Suna, Antti (toim.): //Kuusiston linna: tutkimuksia 1985–1993//​. Museoviraston rakennushistorian osaston raportteja 8.  Museovirasto,​ Helsinki.
-**Alopaeus, Harry** 1996. Some finds of underwater barriers in Sweden and Finland. Julkaisussa:​ //Castella Maris Baltici//. Archaeologia Medii Aevi Finlandiae 2. Nyköping, Södermanlands museums förlag.  +**Alopaeus, Harry** 1996. Some finds of underwater barriers in Sweden and Finland. Julkaisussa ​Josephson, Magnus & Mogren, Mats (toim.): //Castella Maris Baltici ​II//. Archaeologia Medii Aevi Finlandiae 2. Nyköping, Södermanlands museums förlag.  
-**Alopaeus, Harry** 2015. Den yttersta spärren – Vad berättar medeltidens farledspärrar om räckvidden på den vapen som användes i borgarna? Julkaisussa von Arbin, ​S. et al. (toim.): //Tjop, tjop! Vänbok till Christer Westerdahl med anledning av hans 70-årsdag den 13 November 2015//: 27–33. Skärhamn.+**Alopaeus, Harry** 2015. Den yttersta spärren – Vad berättar medeltidens farledspärrar om räckvidden på den vapen som användes i borgarna? Julkaisussa von Arbin, ​Staffan & Nymoen, Pål &  Hedlund Stylegar, Frans-Arne & Sylvester, Morten & Gutehall, Anders & Skanse, Peter (toim.): //Tjop, tjop! Vänbok till Christer Westerdahl med anledning av hans 70-årsdag den 13 November 2015//: 27–33. Skärhamn.
 **Lovén, Christian** 1996. //Medeltida borgar och befästningar i det medeltida Sverige//. Kungl. Vitterhets Historie och Antikvitets Akademiens Handlingar. Antigveriska serien 40. Motala. **Lovén, Christian** 1996. //Medeltida borgar och befästningar i det medeltida Sverige//. Kungl. Vitterhets Historie och Antikvitets Akademiens Handlingar. Antigveriska serien 40. Motala.
 **Palamartz,​ Piotr** 2004. //​Kastelholms slott, från medeltida borg till byggnadsminne//​. Ålands ladskapsstyrelse,​ museibyrån. ​ **Palamartz,​ Piotr** 2004. //​Kastelholms slott, från medeltida borg till byggnadsminne//​. Ålands ladskapsstyrelse,​ museibyrån. ​
-**Suhonen, V.-P.** 2000. Porvoon Husholmenin keskiaikaisen linnan vedenalainen paaluvarustus. ​Muistomerkki. ​Julkaisussa //Puusta perinnöksi,​ juhlakirja Pekka Kärjelle 16.4.2000//​. Jyväskylä. +**Suhonen, V.-P.** 2000. Porvoon Husholmenin keskiaikaisen linnan vedenalainen paaluvarustus. ​ Julkaisussa ​Knapas, Marja Terttu (toim.): ​//Muistomerkki. ​Puusta perinnöksi,​ juhlakirja Pekka Kärjelle 16.4.2000//: 166–173Museovirasto, ​Jyväskylä. 
-**Uotila, Kari** 1998. //Medieval outer baileys in Finland, with special reference to Turku Castle//. Archaeologia ​medii aevi Finlandiae III.+**Uotila, Kari** 1998. //Medieval outer baileys in Finland, with special reference to Turku Castle//. Archaeologia ​Medii Aevi Finlandiae III.
 **Wefvar, J.E.** 1879. Fornlemningar i Raseborgs vestra härad. Julkaisussa //​Berättelser öfver Finlands fornlemningar. Utgifna af Finska fornminnesföreningen//​. 4. Öfverdryck ur Finska fornminnesföreningens tidskrift 4: 1–83. ​ **Wefvar, J.E.** 1879. Fornlemningar i Raseborgs vestra härad. Julkaisussa //​Berättelser öfver Finlands fornlemningar. Utgifna af Finska fornminnesföreningen//​. 4. Öfverdryck ur Finska fornminnesföreningens tidskrift 4: 1–83. ​
  
Rivi 51: Rivi 57:
 ===== Muu kirjallisuus ===== ===== Muu kirjallisuus =====
  
- +**Knuutinen,​ Tarja & Kivikero, Hanna & Terävä, Elina & Holappa, Maija** 2018. Changing coastal landscapes: Shore displacement and the strategies for defence and subsistence of the medieval Raseborg Castle. Julkaisussa Kouki, Paula & Kirkinen, Tuija (toim.): //Current research in Finnish landscape archaeology.//​ Monographs of the Archaeological Society of Finland 6. Suomen arkeologinen seura, Helsinki.
 ===== Viitteet ===== ===== Viitteet =====
 ~~DISCUSSION~~ ~~DISCUSSION~~
wiki/vedenalainen-estevarustus.1491025626.txt.gz · Viimeksi muutettu: 2017/04/01 08:47 / Helena Ranta