Käyttäjän työkalut

Sivuston työkalut


wiki:veneenvetomöljä

Erot

Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.

Linkki vertailunäkymään

Both sides previous revision Edellinen revisio
Seuraava revisio
Edellinen revisio
Seuraava revisio Both sides next revision
wiki:veneenvetomöljä [2018/03/26 16:41]
Helena Ranta
wiki:veneenvetomöljä [2018/03/27 09:33]
Helena Ranta [Levintä]
Rivi 11: Rivi 11:
  
 Kivestä, puusta tai kivestä ja puusta rakennettu koskipaikkojen rannansuuntainen veneenvetorakennelma ​ Kivestä, puusta tai kivestä ja puusta rakennettu koskipaikkojen rannansuuntainen veneenvetorakennelma ​
- 
-Muita termejä muun muassa: johtomöljä,​ möljä, noususilta, rantamöljä,​ rantasilta, veneenvetolaituri,​ vetomöljä,​ vetotie, ylösnousutie 
  
 Möljä-termillä voidaan viitata myös satamien laiturimöljiin tai rimamöljiin,​ joilla tarkoitetaan sahojen rimajätteestä muodostuneita ranta-alueita. ​ Möljä-termillä voidaan viitata myös satamien laiturimöljiin tai rimamöljiin,​ joilla tarkoitetaan sahojen rimajätteestä muodostuneita ranta-alueita. ​
 +
 +Veneenvetomöljästä käytetään myös termejä johtomöljä,​ möljä, noususilta, rantamöljä,​ rantasilta, veneenvetolaituri,​ vetomöljä,​ vetotie, ylösnousutie.
 +
  
  
Rivi 25: Rivi 26:
 Pisimmät inventoidut möljät ovat pituudeltaan yli 900 metriä((Salo & Huttunen 2016: 30, 33)). Rakentamisajankohtana möljien pituus saattoi vaihdella muutamasta kymmenestä metristä useisiin satoihin metreihin tai jopa puoleentoista kilometriin((Turpeinen 2010: 132; Entinen Oulujoki 1954: 127, Suomen vesitiet 1908: 7)).  Pisimmät inventoidut möljät ovat pituudeltaan yli 900 metriä((Salo & Huttunen 2016: 30, 33)). Rakentamisajankohtana möljien pituus saattoi vaihdella muutamasta kymmenestä metristä useisiin satoihin metreihin tai jopa puoleentoista kilometriin((Turpeinen 2010: 132; Entinen Oulujoki 1954: 127, Suomen vesitiet 1908: 7)). 
  
-{{:​wiki:​möljä_suomussalmi_jalokoski.jpg?​300|}}Toisinaan möljistä löytyy kiviin hakattuja vuosilukuja ja kirjainyhdistelmiä. Niihin on myös kiinnitetty veneitä varten rautalenkkejä. Möljien rakennetta on voitu vahvistaa rautatapeilla((Pärssinen 2014: 18, 22, Salo & Huttunen 2016: 30)).  +Toisinaan möljistä löytyy kiviin hakattuja vuosilukuja ja kirjainyhdistelmiä. Niihin on myös kiinnitetty veneitä varten rautalenkkejä. Möljien rakennetta on voitu vahvistaa rautatapeilla((Pärssinen 2014: 18, 22, Salo & Huttunen 2016: 30)). 
  
 ===== Historia ja käyttö ===== ===== Historia ja käyttö =====
Rivi 38: Rivi 38:
 Möljä voitiin rakentaa myös hirsikehikoiden varaan kivitäytteellä. Tällöin möljä muistutti uitossa käytettyä suistetta. Harvemmin puumöljän rakentamiseen käytettiin vain tukkeja ja/tai hirsiä ilman kivitäytettä((Turpeinen 2010: 127, Entinen Oulujoki 1954: 144)), jolloin se muistutti puulaituria. Möljä on voinut koostua myös eri rakenteiden yhdistelmistä. Möljä voitiin rakentaa myös hirsikehikoiden varaan kivitäytteellä. Tällöin möljä muistutti uitossa käytettyä suistetta. Harvemmin puumöljän rakentamiseen käytettiin vain tukkeja ja/tai hirsiä ilman kivitäytettä((Turpeinen 2010: 127, Entinen Oulujoki 1954: 144)), jolloin se muistutti puulaituria. Möljä on voinut koostua myös eri rakenteiden yhdistelmistä.
  
-Möljän rakentamisen yhteydessä muokattiin yleensä viereistä nousuväylää perkaamalla ja kunnostamalla joen pohjaaVaihtoehtoiseksi ​veneiden nousuväyläksi voitiin kaivaa tai räjäyttää rännimäinen kosken ohitusuoma tai rakentaa puinen venekouru. Koski voitiin ohittaa myös maitse ja vetää tervevene rattailla tai ohitusta varten rakennettiin sulkukanava.((Turpeinen 2010: 132–133))+Möljän rakentamisen yhteydessä muokattiin yleensä viereistä nousuväylää perkaamalla ja kunnostamalla joen pohjaa. Vaihtoehtoiseksi ​veneiden nousuväyläksi voitiin kaivaa tai räjäyttää rännimäinen kosken ohitusuoma tai rakentaa puinen venekouru. Koski voitiin ohittaa myös maitse ja vetää tervevene rattailla tai ohitusta varten rakennettiin sulkukanava.((Turpeinen 2010: 132–133))
  
 Möljät rakennettiin ihmisvoimin,​ yksinkertaisin työvälinein((Kivinen 2010:15)). Rakennustöitä tehtiin paljon hätäaputöinä 1800-luvun katovuosina. Möljät rakennettiin ihmisvoimin,​ yksinkertaisin työvälinein((Kivinen 2010:15)). Rakennustöitä tehtiin paljon hätäaputöinä 1800-luvun katovuosina.
Rivi 57: Rivi 57:
 ===== Levintä ===== ===== Levintä =====
  
-Kainuu ja Pohjois-Pohjanmaa. ​ +{{ :​wiki:​möljä_suomussalmi_jalonkoski.jpg?​250|}}Kainuu ja Pohjois-Pohjanmaa. Möljät ovat tyypillisiä erityisesti Oulujoen vesistöalueelle((Kauppila & Suihko 1987: 19)).
- +
-Möljät ovat tyypillisiä erityisesti Oulujoen vesistöalueelle, joka käsittää kolme vyöhykettä:​ Hyrynsalmen ja Sotkamon reitit latvavesinä,​ Oulujärven keskusjärvenä ja Oulujoen laskujokena((Kauppila & Suihko 1987: 19)). Oulujärveen koillisesta laskeva pääreitti on vanhastaan tunnettu Hyrynsalmen reittinä, siitä on käytetty myös nimeä Kiannanreitti. Oulujärveen itä-kaakosta laskevasta Sotkamon reitistä on myös käytetty nimeä Kuhmon reitti.((Kivinen 2010: 5, 8–9))+
  
  
Rivi 69: Rivi 67:
 **Hautala, Kustaa** 1954 //Suomen tervakauppa 1856–1913. Sen viimeinen kukoistus ja häviö sekä niihin vaikuttaneet syyt. Taloushistoriallinen tutkimus//. Historiallisia tutkimuksia XLV. Forssa. ​ **Hautala, Kustaa** 1954 //Suomen tervakauppa 1856–1913. Sen viimeinen kukoistus ja häviö sekä niihin vaikuttaneet syyt. Taloushistoriallinen tutkimus//. Historiallisia tutkimuksia XLV. Forssa. ​
 **Kauppila, Raili & Suihko, Anneli** 1987. //Tervan tie//. Kainuun Museon julkaisuja. **Kauppila, Raili & Suihko, Anneli** 1987. //Tervan tie//. Kainuun Museon julkaisuja.
-**Kivinen, Jussi** 2010. //Höyryä Kainuun vesillä. 140 vuotta Kainuun höyrylaivahistoriaa//​.  ​ 
 **Pärssinen,​ Salla** 2014. //Kuhmo, Pajakkajokialue (Pajakkakoski,​ Akonkoski ja Saarikoski). Historiallisen ajan arkeologinen ja kulttuurihistoriallinen yleisinventointi 10.-13.5.2014.//​ Tutkimusraportti Museoviraston arkistossa. **Pärssinen,​ Salla** 2014. //Kuhmo, Pajakkajokialue (Pajakkakoski,​ Akonkoski ja Saarikoski). Historiallisen ajan arkeologinen ja kulttuurihistoriallinen yleisinventointi 10.-13.5.2014.//​ Tutkimusraportti Museoviraston arkistossa.
 **Salo, Eveliina & Huttunen, Maija** 2016. //Kuhmo, Vuonteenkoski,​ Vetotaipaleenkangas,​ Katermakoski ja Suitua. Arkeologinen inventointi ja vedenalaistutkimuksen menetelmätestaus//​. Tutkimusraportti Museoviraston arkistossa. **Salo, Eveliina & Huttunen, Maija** 2016. //Kuhmo, Vuonteenkoski,​ Vetotaipaleenkangas,​ Katermakoski ja Suitua. Arkeologinen inventointi ja vedenalaistutkimuksen menetelmätestaus//​. Tutkimusraportti Museoviraston arkistossa.
wiki/veneenvetomöljä.txt · Viimeksi muutettu: 2019/02/07 19:20 / Helena Ranta