Käyttäjän työkalut

Sivuston työkalut


wiki:veneenvetomöljä

Erot

Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.

Linkki vertailunäkymään

Both sides previous revision Edellinen revisio
Seuraava revisio
Edellinen revisio
wiki:veneenvetomöljä [2018/03/26 16:42]
Helena Ranta
wiki:veneenvetomöljä [2019/02/07 19:20] (nykyinen)
Helena Ranta [Määritelmä]
Rivi 4: Rivi 4:
  
  
-====== ​Veneenvetomöjä ​======+====== ​Veneenvetomöljä ​======
 {{:​wiki:​kivimöljä_kuhmo_pajakkakoski.jpg?​450|}} {{:​wiki:​kivimöljä_kuhmo_pajakkakoski.jpg?​450|}}
  
Rivi 10: Rivi 10:
 ===== Määritelmä ===== ===== Määritelmä =====
  
-Kivestä, puusta ​tai kivestä ja puusta ​rakennettu koskipaikkojen ​rannansuuntainen ​veneenvetorakennelma  +kivestä ​tai puusta ​tehty rannansuuntainen ​rakennejota on käytetty veneiden vetämiseen koskien ohi
- +
-Muita termejä muun muassa: johtomöljä,​ möljä, noususilta, rantamöljä,​ rantasilta, veneenvetolaituri,​ vetomöljä,​ vetotieylösnousutie+
  
 Möljä-termillä voidaan viitata myös satamien laiturimöljiin tai rimamöljiin,​ joilla tarkoitetaan sahojen rimajätteestä muodostuneita ranta-alueita. ​ Möljä-termillä voidaan viitata myös satamien laiturimöljiin tai rimamöljiin,​ joilla tarkoitetaan sahojen rimajätteestä muodostuneita ranta-alueita. ​
 +
 +Veneenvetomöljästä käytetään myös termejä johtomöljä,​ möljä, noususilta, rantamöljä,​ rantasilta, veneenvetolaituri,​ vetomöljä,​ vetotie, ylösnousutie.
 +
  
  
Rivi 26: Rivi 27:
  
 Toisinaan möljistä löytyy kiviin hakattuja vuosilukuja ja kirjainyhdistelmiä. Niihin on myös kiinnitetty veneitä varten rautalenkkejä. Möljien rakennetta on voitu vahvistaa rautatapeilla((Pärssinen 2014: 18, 22, Salo & Huttunen 2016: 30)).  Toisinaan möljistä löytyy kiviin hakattuja vuosilukuja ja kirjainyhdistelmiä. Niihin on myös kiinnitetty veneitä varten rautalenkkejä. Möljien rakennetta on voitu vahvistaa rautatapeilla((Pärssinen 2014: 18, 22, Salo & Huttunen 2016: 30)). 
- 
  
 ===== Historia ja käyttö ===== ===== Historia ja käyttö =====
Rivi 36: Rivi 36:
 {{:​wiki:​möljä_suomussalmi_aittokoski.jpg?​250 |}}Möljiä rakennettiin eri tekniikoilla. Kivimöljä rakennettiin latomalla (kylmämuuraamalla) se luonnonkivistä,​ lohkokivistä,​ muotoon hakatuista kivistä tai erilaisista näiden yhdistelmistä. Kivi- ja maatäytteinen möljä vahvistettiin sivuiltaan kiviverhouksella. Tarvittaessa rakennetta tukevoitettiin raudoituksella.((Suomen vesitiet 1908: 7))  {{:​wiki:​möljä_suomussalmi_aittokoski.jpg?​250 |}}Möljiä rakennettiin eri tekniikoilla. Kivimöljä rakennettiin latomalla (kylmämuuraamalla) se luonnonkivistä,​ lohkokivistä,​ muotoon hakatuista kivistä tai erilaisista näiden yhdistelmistä. Kivi- ja maatäytteinen möljä vahvistettiin sivuiltaan kiviverhouksella. Tarvittaessa rakennetta tukevoitettiin raudoituksella.((Suomen vesitiet 1908: 7)) 
  
-{{:​wiki:​möljä_suomussalmi_jalokoski.jpg?​300|}}Möljä voitiin rakentaa myös hirsikehikoiden varaan kivitäytteellä. Tällöin möljä muistutti uitossa käytettyä suistetta. Harvemmin puumöljän rakentamiseen käytettiin vain tukkeja ja/tai hirsiä ilman kivitäytettä((Turpeinen 2010: 127, Entinen Oulujoki 1954: 144)), jolloin se muistutti puulaituria. Möljä on voinut koostua myös eri rakenteiden yhdistelmistä.+Möljä voitiin rakentaa myös hirsikehikoiden varaan kivitäytteellä. Tällöin möljä muistutti uitossa käytettyä suistetta. Harvemmin puumöljän rakentamiseen käytettiin vain tukkeja ja/tai hirsiä ilman kivitäytettä((Turpeinen 2010: 127, Entinen Oulujoki 1954: 144)), jolloin se muistutti puulaituria. Möljä on voinut koostua myös eri rakenteiden yhdistelmistä.
  
-Möljän rakentamisen yhteydessä muokattiin yleensä viereistä nousuväylää perkaamalla ja kunnostamalla joen pohjaaVaihtoehtoiseksi ​veneiden nousuväyläksi voitiin kaivaa tai räjäyttää rännimäinen kosken ohitusuoma tai rakentaa puinen venekouru. Koski voitiin ohittaa myös maitse ja vetää tervevene rattailla tai ohitusta varten rakennettiin sulkukanava.((Turpeinen 2010: 132–133))+Möljän rakentamisen yhteydessä muokattiin yleensä viereistä nousuväylää perkaamalla ja kunnostamalla joen pohjaa. Vaihtoehtoiseksi ​veneiden nousuväyläksi voitiin kaivaa tai räjäyttää rännimäinen kosken ohitusuoma tai rakentaa puinen venekouru. Koski voitiin ohittaa myös maitse ja vetää tervevene rattailla tai ohitusta varten rakennettiin sulkukanava.((Turpeinen 2010: 132–133))
  
 Möljät rakennettiin ihmisvoimin,​ yksinkertaisin työvälinein((Kivinen 2010:15)). Rakennustöitä tehtiin paljon hätäaputöinä 1800-luvun katovuosina. Möljät rakennettiin ihmisvoimin,​ yksinkertaisin työvälinein((Kivinen 2010:15)). Rakennustöitä tehtiin paljon hätäaputöinä 1800-luvun katovuosina.
Rivi 57: Rivi 57:
 ===== Levintä ===== ===== Levintä =====
  
-Kainuu ja Pohjois-Pohjanmaa. ​ +{{ :​wiki:​möljä_suomussalmi_jalonkoski.jpg?​250|}}Kainuu ja Pohjois-Pohjanmaa. Möljät ovat tyypillisiä erityisesti Oulujoen vesistöalueelle((Kauppila & Suihko 1987: 19)).
- +
-Möljät ovat tyypillisiä erityisesti Oulujoen vesistöalueelle, joka käsittää kolme vyöhykettä:​ Hyrynsalmen ja Sotkamon reitit latvavesinä,​ Oulujärven keskusjärvenä ja Oulujoen laskujokena((Kauppila & Suihko 1987: 19)). Oulujärveen koillisesta laskeva pääreitti on vanhastaan tunnettu Hyrynsalmen reittinä, siitä on käytetty myös nimeä Kiannanreitti. Oulujärveen itä-kaakosta laskevasta Sotkamon reitistä on myös käytetty nimeä Kuhmon reitti.((Kivinen 2010: 5, 8–9))+
  
  
Rivi 69: Rivi 67:
 **Hautala, Kustaa** 1954 //Suomen tervakauppa 1856–1913. Sen viimeinen kukoistus ja häviö sekä niihin vaikuttaneet syyt. Taloushistoriallinen tutkimus//. Historiallisia tutkimuksia XLV. Forssa. ​ **Hautala, Kustaa** 1954 //Suomen tervakauppa 1856–1913. Sen viimeinen kukoistus ja häviö sekä niihin vaikuttaneet syyt. Taloushistoriallinen tutkimus//. Historiallisia tutkimuksia XLV. Forssa. ​
 **Kauppila, Raili & Suihko, Anneli** 1987. //Tervan tie//. Kainuun Museon julkaisuja. **Kauppila, Raili & Suihko, Anneli** 1987. //Tervan tie//. Kainuun Museon julkaisuja.
-**Kivinen, Jussi** 2010. //Höyryä Kainuun vesillä. 140 vuotta Kainuun höyrylaivahistoriaa//​.  ​ 
 **Pärssinen,​ Salla** 2014. //Kuhmo, Pajakkajokialue (Pajakkakoski,​ Akonkoski ja Saarikoski). Historiallisen ajan arkeologinen ja kulttuurihistoriallinen yleisinventointi 10.-13.5.2014.//​ Tutkimusraportti Museoviraston arkistossa. **Pärssinen,​ Salla** 2014. //Kuhmo, Pajakkajokialue (Pajakkakoski,​ Akonkoski ja Saarikoski). Historiallisen ajan arkeologinen ja kulttuurihistoriallinen yleisinventointi 10.-13.5.2014.//​ Tutkimusraportti Museoviraston arkistossa.
 **Salo, Eveliina & Huttunen, Maija** 2016. //Kuhmo, Vuonteenkoski,​ Vetotaipaleenkangas,​ Katermakoski ja Suitua. Arkeologinen inventointi ja vedenalaistutkimuksen menetelmätestaus//​. Tutkimusraportti Museoviraston arkistossa. **Salo, Eveliina & Huttunen, Maija** 2016. //Kuhmo, Vuonteenkoski,​ Vetotaipaleenkangas,​ Katermakoski ja Suitua. Arkeologinen inventointi ja vedenalaistutkimuksen menetelmätestaus//​. Tutkimusraportti Museoviraston arkistossa.
wiki/veneenvetomöljä.1522071723.txt.gz · Viimeksi muutettu: 2018/03/26 16:42 / Helena Ranta