Käyttäjän työkalut

Sivuston työkalut


wiki:veneenvetomöljä

Erot

Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.

Linkki vertailunäkymään

Both sides previous revision Edellinen revisio
Seuraava revisio
Edellinen revisio
wiki:veneenvetomöljä [2018/03/26 16:28]
Helena Ranta
wiki:veneenvetomöljä [2022/08/26 14:04] (nykyinen)
Helena Ranta
Rivi 4: Rivi 4:
  
  
-====== ​Veneenvetomöjä ​======+====== ​Veneenvetomöljä ​======
 {{:​wiki:​kivimöljä_kuhmo_pajakkakoski.jpg?​450|}} {{:​wiki:​kivimöljä_kuhmo_pajakkakoski.jpg?​450|}}
  
Rivi 10: Rivi 10:
 ===== Määritelmä ===== ===== Määritelmä =====
  
-Kivestä, puusta ​tai kivestä ja puusta ​rakennettu koskipaikkojen ​rannansuuntainen ​veneenvetorakennelma  +kivestä ​tai puusta ​tehty rannansuuntainen ​rakennejota on käytetty veneiden vetämiseen koskien ohi
- +
-Muita termejä muun muassa: johtomöljä,​ möljä, noususilta, rantamöljä,​ rantasilta, veneenvetolaituri,​ vetomöljä,​ vetotieylösnousutie+
  
 Möljä-termillä voidaan viitata myös satamien laiturimöljiin tai rimamöljiin,​ joilla tarkoitetaan sahojen rimajätteestä muodostuneita ranta-alueita. ​ Möljä-termillä voidaan viitata myös satamien laiturimöljiin tai rimamöljiin,​ joilla tarkoitetaan sahojen rimajätteestä muodostuneita ranta-alueita. ​
 +
 +Veneenvetomöljästä käytetään myös termejä johtomöljä,​ möljä, noususilta, rantamöljä,​ rantasilta, veneenvetolaituri,​ vetomöljä,​ vetotie, ylösnousutie.
 +
  
  
Rivi 21: Rivi 22:
 Veneenvetomöljiä voi löytyä maastosta koskipaikkojen rannoilta, jonne ne rakennettiin aikoinaan rannansuuntaisesti lähelle vettä. Möljät rakennettiin joko rantapenkalle tai siten, että rannan ja möljän väliin jäi vesialue. Osa möljistä jäi 1900-luvun puolivälin tienoilla voimalaitosten patojen kuivattamiin vanhoihin jokiuomiin tai patojen nostattaman vedenpinnan alle.  ​ Veneenvetomöljiä voi löytyä maastosta koskipaikkojen rannoilta, jonne ne rakennettiin aikoinaan rannansuuntaisesti lähelle vettä. Möljät rakennettiin joko rantapenkalle tai siten, että rannan ja möljän väliin jäi vesialue. Osa möljistä jäi 1900-luvun puolivälin tienoilla voimalaitosten patojen kuivattamiin vanhoihin jokiuomiin tai patojen nostattaman vedenpinnan alle.  ​
  
-{{ :​wiki:​möljä_kuhmo_suitua.jpg?​250|}}Möljät erottuvat edelleen usein maastossa pitkinä, kapeina ja suhteellisen matalina kivi- tai kivi- ja puurakennelmina. Kivirakenteet ovat usein säilyttäneet varsin hyvin muotonsa ja profiilinsa,​ joka voi olla viisto tai pystysuora. Toisinaan rakenne on rauennut. Joissakin möljissä on havaittavissa myös huonokuntoisia puuosia tai viitteitä hirsiarkuista((Salo & Huttunen 2016: 30)). Möljien puurakenteita ei ole ajoitettu. Osa puurakenteista liittyy todennäköisesti alkuperäiseen möljään, osa moderneihin kunnostuksiin. ​+{{ :​wiki:​möljä_kuhmo_suitua.jpg?​300|}}Möljät erottuvat edelleen usein maastossa pitkinä, kapeina ja suhteellisen matalina kivi- tai kivi- ja puurakennelmina. Kivirakenteet ovat usein säilyttäneet varsin hyvin muotonsa ja profiilinsa,​ joka voi olla viisto tai pystysuora. Toisinaan rakenne on rauennut. Joissakin möljissä on havaittavissa myös huonokuntoisia puuosia tai viitteitä hirsiarkuista((Salo & Huttunen 2016: 30)). Möljien puurakenteita ei ole ajoitettu. Osa puurakenteista liittyy todennäköisesti alkuperäiseen möljään, osa moderneihin kunnostuksiin. ​
  
 Pisimmät inventoidut möljät ovat pituudeltaan yli 900 metriä((Salo & Huttunen 2016: 30, 33)). Rakentamisajankohtana möljien pituus saattoi vaihdella muutamasta kymmenestä metristä useisiin satoihin metreihin tai jopa puoleentoista kilometriin((Turpeinen 2010: 132; Entinen Oulujoki 1954: 127, Suomen vesitiet 1908: 7)).  Pisimmät inventoidut möljät ovat pituudeltaan yli 900 metriä((Salo & Huttunen 2016: 30, 33)). Rakentamisajankohtana möljien pituus saattoi vaihdella muutamasta kymmenestä metristä useisiin satoihin metreihin tai jopa puoleentoista kilometriin((Turpeinen 2010: 132; Entinen Oulujoki 1954: 127, Suomen vesitiet 1908: 7)). 
  
 Toisinaan möljistä löytyy kiviin hakattuja vuosilukuja ja kirjainyhdistelmiä. Niihin on myös kiinnitetty veneitä varten rautalenkkejä. Möljien rakennetta on voitu vahvistaa rautatapeilla((Pärssinen 2014: 18, 22, Salo & Huttunen 2016: 30)).  Toisinaan möljistä löytyy kiviin hakattuja vuosilukuja ja kirjainyhdistelmiä. Niihin on myös kiinnitetty veneitä varten rautalenkkejä. Möljien rakennetta on voitu vahvistaa rautatapeilla((Pärssinen 2014: 18, 22, Salo & Huttunen 2016: 30)). 
- 
  
 ===== Historia ja käyttö ===== ===== Historia ja käyttö =====
Rivi 38: Rivi 38:
 Möljä voitiin rakentaa myös hirsikehikoiden varaan kivitäytteellä. Tällöin möljä muistutti uitossa käytettyä suistetta. Harvemmin puumöljän rakentamiseen käytettiin vain tukkeja ja/tai hirsiä ilman kivitäytettä((Turpeinen 2010: 127, Entinen Oulujoki 1954: 144)), jolloin se muistutti puulaituria. Möljä on voinut koostua myös eri rakenteiden yhdistelmistä. Möljä voitiin rakentaa myös hirsikehikoiden varaan kivitäytteellä. Tällöin möljä muistutti uitossa käytettyä suistetta. Harvemmin puumöljän rakentamiseen käytettiin vain tukkeja ja/tai hirsiä ilman kivitäytettä((Turpeinen 2010: 127, Entinen Oulujoki 1954: 144)), jolloin se muistutti puulaituria. Möljä on voinut koostua myös eri rakenteiden yhdistelmistä.
  
-Möljän rakentamisen yhteydessä muokattiin yleensä viereistä nousuväylää perkaamalla ja kunnostamalla joen pohjaaVaihtoehtoiseksi ​veneiden nousuväyläksi voitiin kaivaa tai räjäyttää rännimäinen kosken ohitusuoma tai rakentaa puinen venekouru. Koski voitiin ohittaa myös maitse ja vetää ​tervevene ​rattailla tai ohitusta varten rakennettiin sulkukanava.((Turpeinen 2010: 132–133))+Möljän rakentamisen yhteydessä muokattiin yleensä viereistä nousuväylää perkaamalla ja kunnostamalla joen pohjaa. Vaihtoehtoiseksi ​veneiden nousuväyläksi voitiin kaivaa tai räjäyttää rännimäinen kosken ohitusuoma tai rakentaa puinen venekouru. Koski voitiin ohittaa myös maitse ja vetää ​tervavene ​rattailla tai ohitusta varten rakennettiin sulkukanava.((Turpeinen 2010: 132–133))
  
 Möljät rakennettiin ihmisvoimin,​ yksinkertaisin työvälinein((Kivinen 2010:15)). Rakennustöitä tehtiin paljon hätäaputöinä 1800-luvun katovuosina. Möljät rakennettiin ihmisvoimin,​ yksinkertaisin työvälinein((Kivinen 2010:15)). Rakennustöitä tehtiin paljon hätäaputöinä 1800-luvun katovuosina.
Rivi 46: Rivi 46:
 Tervanpoltto ja tervan kuljettaminen tervaveneillä loppui, kun muun muassa Kajaanin rata valmistui vuonna 1904 ja muut metsänkäyttömuodot tulivat taloudellisesti kannattavimmiksi 1800–1900-lukujen vaihteessa. Tervanpoltto ja tervan kuljettaminen tervaveneillä loppui, kun muun muassa Kajaanin rata valmistui vuonna 1904 ja muut metsänkäyttömuodot tulivat taloudellisesti kannattavimmiksi 1800–1900-lukujen vaihteessa.
  
-Tervansoudun päätyttyä 1900-luvun alussamöljien käyttö jatkui matkailuliikenteessä,​ uitossa sekä urheilukalastuksessa((Sihvo 2006: 36)). 1900-luvun puolivälistä lähtien mukaan tulivat uittosääntöjen purkamiseen liittyvät velvoitekunnostukset sekä kalataloudelliset toimenpiteet. Eri vuosikymmeninä möljiä on muokattu ja kunnostettu:​ puuosia on uusittu, virtausaukkoja avattu ja kulkusiltoja rakennettu.  ​+Tervansoudun päätyttyä 1900-luvun alussa möljien käyttö jatkui matkailuliikenteessä,​ uitossa sekä urheilukalastuksessa((Sihvo 2006: 36)). 1900-luvun puolivälistä lähtien mukaan tulivat uittosääntöjen purkamiseen liittyvät velvoitekunnostukset sekä kalataloudelliset toimenpiteet. Eri vuosikymmeninä möljiä on muokattu ja kunnostettu:​ puuosia on uusittu, virtausaukkoja avattu ja kulkusiltoja rakennettu.  ​
  
 Möljien tarkkaa lukumäärää ei tiedetä. Niitä lienee rakennettu useita kymmeniä. Möljien inventointi on vasta alkanut. Niitä ei ole juurikaan tutkittu yksityiskohtaisesti. ​ Möljien tarkkaa lukumäärää ei tiedetä. Niitä lienee rakennettu useita kymmeniä. Möljien inventointi on vasta alkanut. Niitä ei ole juurikaan tutkittu yksityiskohtaisesti. ​
Rivi 57: Rivi 57:
 ===== Levintä ===== ===== Levintä =====
  
-Kainuu ja Pohjois-Pohjanmaa. ​ +{{ :​wiki:​möljä_suomussalmi_jalonkoski.jpg?​250|}}Kainuu ja Pohjois-Pohjanmaa. Möljät ovat tyypillisiä erityisesti Oulujoen vesistöalueelle((Kauppila & Suihko 1987: 19)).
- +
-Möljät ovat tyypillisiä erityisesti Oulujoen vesistöalueelle, joka käsittää kolme vyöhykettä:​ Hyrynsalmen ja Sotkamon reitit latvavesinä,​ Oulujärven keskusjärvenä ja Oulujoen laskujokena((Kauppila & Suihko 1987: 19)). Oulujärveen koillisesta laskeva pääreitti on vanhastaan tunnettu Hyrynsalmen reittinä, siitä on käytetty myös nimeä Kiannanreitti. Oulujärveen itä-kaakosta laskevasta Sotkamon reitistä on myös käytetty nimeä Kuhmon reitti.((Kivinen 2010: 5, 8–9))+
  
  
Rivi 69: Rivi 67:
 **Hautala, Kustaa** 1954 //Suomen tervakauppa 1856–1913. Sen viimeinen kukoistus ja häviö sekä niihin vaikuttaneet syyt. Taloushistoriallinen tutkimus//. Historiallisia tutkimuksia XLV. Forssa. ​ **Hautala, Kustaa** 1954 //Suomen tervakauppa 1856–1913. Sen viimeinen kukoistus ja häviö sekä niihin vaikuttaneet syyt. Taloushistoriallinen tutkimus//. Historiallisia tutkimuksia XLV. Forssa. ​
 **Kauppila, Raili & Suihko, Anneli** 1987. //Tervan tie//. Kainuun Museon julkaisuja. **Kauppila, Raili & Suihko, Anneli** 1987. //Tervan tie//. Kainuun Museon julkaisuja.
-**Kivinen, Jussi** 2010. //Höyryä Kainuun vesillä. 140 vuotta Kainuun höyrylaivahistoriaa//​.  ​ 
 **Pärssinen,​ Salla** 2014. //Kuhmo, Pajakkajokialue (Pajakkakoski,​ Akonkoski ja Saarikoski). Historiallisen ajan arkeologinen ja kulttuurihistoriallinen yleisinventointi 10.-13.5.2014.//​ Tutkimusraportti Museoviraston arkistossa. **Pärssinen,​ Salla** 2014. //Kuhmo, Pajakkajokialue (Pajakkakoski,​ Akonkoski ja Saarikoski). Historiallisen ajan arkeologinen ja kulttuurihistoriallinen yleisinventointi 10.-13.5.2014.//​ Tutkimusraportti Museoviraston arkistossa.
 **Salo, Eveliina & Huttunen, Maija** 2016. //Kuhmo, Vuonteenkoski,​ Vetotaipaleenkangas,​ Katermakoski ja Suitua. Arkeologinen inventointi ja vedenalaistutkimuksen menetelmätestaus//​. Tutkimusraportti Museoviraston arkistossa. **Salo, Eveliina & Huttunen, Maija** 2016. //Kuhmo, Vuonteenkoski,​ Vetotaipaleenkangas,​ Katermakoski ja Suitua. Arkeologinen inventointi ja vedenalaistutkimuksen menetelmätestaus//​. Tutkimusraportti Museoviraston arkistossa.
wiki/veneenvetomöljä.1522070916.txt.gz · Viimeksi muutettu: 2018/03/26 16:28 / Helena Ranta