Käyttäjän työkalut
wiki:veneenvetomöljä
Erot
Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.
| Both sides previous revision Edellinen revisio Seuraava revisio | Edellinen revisio | ||
|
wiki:veneenvetomöljä [2018/03/27 09:32] Helena Ranta [Lähteet] |
wiki:veneenvetomöljä [2022/08/26 14:04] (nykyinen) Helena Ranta |
||
|---|---|---|---|
| Rivi 4: | Rivi 4: | ||
| - | ====== Veneenvetomöjä ====== | + | ====== Veneenvetomöljä ====== |
| {{:wiki:kivimöljä_kuhmo_pajakkakoski.jpg?450|}} | {{:wiki:kivimöljä_kuhmo_pajakkakoski.jpg?450|}} | ||
| Rivi 10: | Rivi 10: | ||
| ===== Määritelmä ===== | ===== Määritelmä ===== | ||
| - | Kivestä, puusta tai kivestä ja puusta rakennettu koskipaikkojen rannansuuntainen veneenvetorakennelma | + | kivestä tai puusta tehty rannansuuntainen rakenne, jota on käytetty veneiden vetämiseen koskien ohi |
| Möljä-termillä voidaan viitata myös satamien laiturimöljiin tai rimamöljiin, joilla tarkoitetaan sahojen rimajätteestä muodostuneita ranta-alueita. | Möljä-termillä voidaan viitata myös satamien laiturimöljiin tai rimamöljiin, joilla tarkoitetaan sahojen rimajätteestä muodostuneita ranta-alueita. | ||
| Rivi 38: | Rivi 38: | ||
| Möljä voitiin rakentaa myös hirsikehikoiden varaan kivitäytteellä. Tällöin möljä muistutti uitossa käytettyä suistetta. Harvemmin puumöljän rakentamiseen käytettiin vain tukkeja ja/tai hirsiä ilman kivitäytettä((Turpeinen 2010: 127, Entinen Oulujoki 1954: 144)), jolloin se muistutti puulaituria. Möljä on voinut koostua myös eri rakenteiden yhdistelmistä. | Möljä voitiin rakentaa myös hirsikehikoiden varaan kivitäytteellä. Tällöin möljä muistutti uitossa käytettyä suistetta. Harvemmin puumöljän rakentamiseen käytettiin vain tukkeja ja/tai hirsiä ilman kivitäytettä((Turpeinen 2010: 127, Entinen Oulujoki 1954: 144)), jolloin se muistutti puulaituria. Möljä on voinut koostua myös eri rakenteiden yhdistelmistä. | ||
| - | Möljän rakentamisen yhteydessä muokattiin yleensä viereistä nousuväylää perkaamalla ja kunnostamalla joen pohjaa. Vaihtoehtoiseksi veneiden nousuväyläksi voitiin kaivaa tai räjäyttää rännimäinen kosken ohitusuoma tai rakentaa puinen venekouru. Koski voitiin ohittaa myös maitse ja vetää tervevene rattailla tai ohitusta varten rakennettiin sulkukanava.((Turpeinen 2010: 132–133)) | + | Möljän rakentamisen yhteydessä muokattiin yleensä viereistä nousuväylää perkaamalla ja kunnostamalla joen pohjaa. Vaihtoehtoiseksi veneiden nousuväyläksi voitiin kaivaa tai räjäyttää rännimäinen kosken ohitusuoma tai rakentaa puinen venekouru. Koski voitiin ohittaa myös maitse ja vetää tervavene rattailla tai ohitusta varten rakennettiin sulkukanava.((Turpeinen 2010: 132–133)) |
| Möljät rakennettiin ihmisvoimin, yksinkertaisin työvälinein((Kivinen 2010:15)). Rakennustöitä tehtiin paljon hätäaputöinä 1800-luvun katovuosina. | Möljät rakennettiin ihmisvoimin, yksinkertaisin työvälinein((Kivinen 2010:15)). Rakennustöitä tehtiin paljon hätäaputöinä 1800-luvun katovuosina. | ||
| Rivi 46: | Rivi 46: | ||
| Tervanpoltto ja tervan kuljettaminen tervaveneillä loppui, kun muun muassa Kajaanin rata valmistui vuonna 1904 ja muut metsänkäyttömuodot tulivat taloudellisesti kannattavimmiksi 1800–1900-lukujen vaihteessa. | Tervanpoltto ja tervan kuljettaminen tervaveneillä loppui, kun muun muassa Kajaanin rata valmistui vuonna 1904 ja muut metsänkäyttömuodot tulivat taloudellisesti kannattavimmiksi 1800–1900-lukujen vaihteessa. | ||
| - | Tervansoudun päätyttyä 1900-luvun alussa, möljien käyttö jatkui matkailuliikenteessä, uitossa sekä urheilukalastuksessa((Sihvo 2006: 36)). 1900-luvun puolivälistä lähtien mukaan tulivat uittosääntöjen purkamiseen liittyvät velvoitekunnostukset sekä kalataloudelliset toimenpiteet. Eri vuosikymmeninä möljiä on muokattu ja kunnostettu: puuosia on uusittu, virtausaukkoja avattu ja kulkusiltoja rakennettu. | + | Tervansoudun päätyttyä 1900-luvun alussa möljien käyttö jatkui matkailuliikenteessä, uitossa sekä urheilukalastuksessa((Sihvo 2006: 36)). 1900-luvun puolivälistä lähtien mukaan tulivat uittosääntöjen purkamiseen liittyvät velvoitekunnostukset sekä kalataloudelliset toimenpiteet. Eri vuosikymmeninä möljiä on muokattu ja kunnostettu: puuosia on uusittu, virtausaukkoja avattu ja kulkusiltoja rakennettu. |
| Möljien tarkkaa lukumäärää ei tiedetä. Niitä lienee rakennettu useita kymmeniä. Möljien inventointi on vasta alkanut. Niitä ei ole juurikaan tutkittu yksityiskohtaisesti. | Möljien tarkkaa lukumäärää ei tiedetä. Niitä lienee rakennettu useita kymmeniä. Möljien inventointi on vasta alkanut. Niitä ei ole juurikaan tutkittu yksityiskohtaisesti. | ||
| Rivi 57: | Rivi 57: | ||
| ===== Levintä ===== | ===== Levintä ===== | ||
| - | {{ :wiki:möljä_suomussalmi_jalonkoski.jpg?250|}}Kainuu ja Pohjois-Pohjanmaa. | + | {{ :wiki:möljä_suomussalmi_jalonkoski.jpg?250|}}Kainuu ja Pohjois-Pohjanmaa. Möljät ovat tyypillisiä erityisesti Oulujoen vesistöalueelle((Kauppila & Suihko 1987: 19)). |
| - | + | ||
| - | Möljät ovat tyypillisiä erityisesti Oulujoen vesistöalueelle((Kauppila & Suihko 1987: 19)). | + | |
wiki/veneenvetomöljä.1522132361.txt.gz · Viimeksi muutettu: 2018/03/27 09:32 / Helena Ranta