Käyttäjän työkalut
wiki:vesimylly
Erot
Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.
| Both sides previous revision Edellinen revisio Seuraava revisio | Edellinen revisio | ||
|
wiki:vesimylly [2021/05/14 06:41] Veli-Pekka Suhonen |
wiki:vesimylly [2023/02/02 13:46] (nykyinen) Veli-Pekka Suhonen [Historia ja käyttö] |
||
|---|---|---|---|
| Rivi 14: | Rivi 14: | ||
| Pienen puromyllyn jäännökset voivat olla hyvin vaatimattomia; havaittavissa voi olla hiukan muokattua uomaa ja jonkinlainen patoallas sekä mahdollisesti myllynkivet. Vanhoja vesimyllyjä on säilynyt kyläyhdistysten yms. entisöiminä rakennuksina. | Pienen puromyllyn jäännökset voivat olla hyvin vaatimattomia; havaittavissa voi olla hiukan muokattua uomaa ja jonkinlainen patoallas sekä mahdollisesti myllynkivet. Vanhoja vesimyllyjä on säilynyt kyläyhdistysten yms. entisöiminä rakennuksina. | ||
| + | |||
| + | Myllyn lähellä saattaa olla paikka, mistä myllynkivet on louhittu. | ||
| ===== Historia ja käyttö ===== | ===== Historia ja käyttö ===== | ||
| - | Vanhimmat kirjalliset tiedot vesimyllystä ovat 1300-luvun puolivälistä Varsinais-Suomesta. 1400-luvulta on tietoja jo noin sadasta vesimyllystä Hämeessä, Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa. Myllyt levisivät seuraavalla vuosisadalla Savoon ja Pohjanmaalle. Kosken omisti yleensä kylä tai useiden kylien muodostama jakokunta, ja siinä oleva mylly oli talonpoikien yhteisomistuksessa. Vuodelta 1585 on säilynyt myllyluettelo, jonka perusteella yhdessä pitäjässä saattoi olla jopa useita kymmeniä vesimyllyjä. Valtaosa oli talonpoikien omistuksessa, mutta suurimmat kuuluivat kruunun ja [[wiki:kartano|säterien]] alaisuuteen. Kruunu pyrki 1600-luvulla ottamaan myllytoiminnan valvontaansa. Se kielsi pienet puromyllyt ja peri omissa kruunun- eli tullimyllyissään jauhatuksesta maksun. Kylät saivat pitää myllynsä veroa vastaan. | + | Vanhimmat kirjalliset tiedot vesimyllystä ovat 1300-luvun puolivälistä Varsinais-Suomesta. 1400-luvulta on tietoja jo noin sadasta vesimyllystä Hämeessä, Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa. Myllyt levisivät seuraavalla vuosisadalla Savoon ja Pohjanmaalle. Kosken omisti yleensä kylä tai useiden kylien muodostama jakokunta, ja siinä oleva mylly oli talonpoikien yhteisomistuksessa. Vuodelta 1585 on säilynyt myllyluettelo, jonka perusteella yhdessä pitäjässä saattoi olla jopa useita kymmeniä vesimyllyjä. Valtaosa oli talonpoikien omistuksessa, mutta suurimmat kuuluivat kruunun ja [[wiki:kartano|säterien]] alaisuuteen. Kruunu pyrki 1600-luvulla ottamaan myllytoiminnan valvontaansa. Se kielsi pienet puromyllyt ja peri omissa kruunun- eli tullimyllyissään jauhatuksesta maksun. Kylät saivat pitää myllynsä veroa vastaan.{{:wiki:porvoon_strömsbergin_myllyt_1652.jpg?350|}} |
| Vanhin vesimyllyn malli oli **jalka- eli härkinmylly**, jossa siivet oli asetettu suoraan pystyn siipitukin alapäähän ilman rataslaitteiden välitystä. Uudempia ja tehokkaampia tyyppejä olivat **ratas-, taito- ja turbiinimylly**t. Esimerkiksi Pirkanmaalta vanhin tunnettu maininta ratasmyllystä on vuodelta 1533 Kangasalan Sarsankoskesta. Talonpoikaiset kotitarvemyllyt saattoivat sijaita varsin pienenkin purouoman rannalla (ns. puromyllyt), ja niitä käytettiin ehkä vain pari kertaa vuodessa kun vettä oli riittävästi. Luontaisia olosuhteita myös muokattiin patoamalla ja lisäämällä veden pudotuskorkeutta sivu-uomilla ja ruuhilla eli ränneillä. Myllynpaikoilla onkin yleensä tähän liittyviä kivilatomuksia ja muita rakenteita. | Vanhin vesimyllyn malli oli **jalka- eli härkinmylly**, jossa siivet oli asetettu suoraan pystyn siipitukin alapäähän ilman rataslaitteiden välitystä. Uudempia ja tehokkaampia tyyppejä olivat **ratas-, taito- ja turbiinimylly**t. Esimerkiksi Pirkanmaalta vanhin tunnettu maininta ratasmyllystä on vuodelta 1533 Kangasalan Sarsankoskesta. Talonpoikaiset kotitarvemyllyt saattoivat sijaita varsin pienenkin purouoman rannalla (ns. puromyllyt), ja niitä käytettiin ehkä vain pari kertaa vuodessa kun vettä oli riittävästi. Luontaisia olosuhteita myös muokattiin patoamalla ja lisäämällä veden pudotuskorkeutta sivu-uomilla ja ruuhilla eli ränneillä. Myllynpaikoilla onkin yleensä tähän liittyviä kivilatomuksia ja muita rakenteita. | ||
| Rivi 36: | Rivi 38: | ||
| ===== Suojelustatus ===== | ===== Suojelustatus ===== | ||
| - | Vanhojen vesimyllyjen jäännökset sekä niihin liittyvät pato- ja uomarakenteet ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Mikäli lähteiden perusteella tiedetään, että koski on toiminut tärkeänä myllypaikkoja jopa satoja vuosi, voidaan paikka katsoa muinaisjäännökseksi, vaikka näkyvät rakenteet olisivat suhteellisen nuoria. Ks. [[https://www.museovirasto.fi/uploads/Meista/Julkaisut/hist-ajan-muinaisjaannokset.pdf|Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset -julkaisu]], sivu 56. | + | Vanhojen vesimyllyjen jäännökset sekä niihin liittyvät pato- ja uomarakenteet ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Mikäli lähteiden perusteella tiedetään, että koski on toiminut tärkeänä myllypaikkana jopa satoja vuosia, voidaan paikka katsoa muinaisjäännökseksi, vaikka näkyvät rakenteet olisivat suhteellisen nuoria. |
| Rivi 42: | Rivi 44: | ||
| - | **Förvaltningshistorisk ordbok** // https://fho.sls.fi// | + | **Förvaltningshistorisk ordbok** // https://fho.sls.fi/ |
| **Niukkanen, Marianna** 2009. //Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset, tunnistaminen ja suojelu//. Museoviraston rakennushistorian osaston oppaita ja ohjeita 3. | **Niukkanen, Marianna** 2009. //Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset, tunnistaminen ja suojelu//. Museoviraston rakennushistorian osaston oppaita ja ohjeita 3. | ||
| + | |||
wiki/vesimylly.1620963693.txt.gz · Viimeksi muutettu: 2021/05/14 06:41 / Veli-Pekka Suhonen