Käyttäjän työkalut

Sivuston työkalut


wiki:vesimylly

Erot

Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.

Linkki vertailunäkymään

Both sides previous revision Edellinen revisio
Seuraava revisio
Edellinen revisio
wiki:vesimylly [2017/05/23 09:19]
Helena Ranta [Kuvaus]
wiki:vesimylly [2021/05/14 06:43] (nykyinen)
Veli-Pekka Suhonen
Rivi 11: Rivi 11:
 ===== Kuvaus ===== ===== Kuvaus =====
    
-{{ :​wiki:​vesimylly_espoo_bemböle_01.jpg?​300|}}Vesimyllyt rakennettiin virtaavan veden ääreen. Hyvillä koskipaikoilla sijaitsee varsinaisten myllyrakennusten jäännösten lisäksi yleensä muitakin vesivoiman hyödyntämiseen liittyviä rakenteita kuten kivettyjä uomia, rännejä ja patoaltaita,​ joita voi olla suhteellisen pitkällä matkalla joen varressa yläjuoksuun päin. Käytännössä myllyn ja [[wiki:​vesisaha|vesisahan]] rakenteita voi olla vaikea erottaa toisistaan. Vanhimpien myllyjen ja sahojen jäännökset ovat voineet jäädä uudempien laitteiden alle, ja eriaikaisia rakenteita voi olla vaikea erottaa toisistaan. Vanhoja myllyyn ja sahaan liittyviä rakenteita on saattanut tuhoutua myös koskenperkuussa.+{{:​wiki:​vesimylly_espoo_bemböle_01.jpg?​250 |}}Vesimyllyt rakennettiin virtaavan veden ääreen. Hyvillä koskipaikoilla sijaitsee varsinaisten myllyrakennusten jäännösten lisäksi yleensä muitakin vesivoiman hyödyntämiseen liittyviä rakenteita kuten kivettyjä uomia, rännejä ja patoaltaita,​ joita voi olla suhteellisen pitkällä matkalla joen varressa yläjuoksuun päin. Käytännössä myllyn ja [[wiki:​vesisaha|vesisahan]] rakenteita voi olla vaikea erottaa toisistaan. Vanhimpien myllyjen ja sahojen jäännökset ovat voineet jäädä uudempien laitteiden alle, ja eriaikaisia rakenteita voi olla vaikea erottaa toisistaan. Vanhoja myllyyn ja sahaan liittyviä rakenteita on saattanut tuhoutua myös koskenperkuussa.
  
 Pienen puromyllyn jäännökset voivat olla hyvin vaatimattomia;​ havaittavissa voi olla hiukan muokattua uomaa ja jonkinlainen patoallas sekä mahdollisesti myllynkivet. Vanhoja vesimyllyjä on säilynyt kyläyhdistysten yms. entisöiminä rakennuksina. Pienen puromyllyn jäännökset voivat olla hyvin vaatimattomia;​ havaittavissa voi olla hiukan muokattua uomaa ja jonkinlainen patoallas sekä mahdollisesti myllynkivet. Vanhoja vesimyllyjä on säilynyt kyläyhdistysten yms. entisöiminä rakennuksina.
Rivi 20: Rivi 20:
  
 Vanhin vesimyllyn malli oli **jalka- eli härkinmylly**,​ jossa siivet oli asetettu suoraan pystyn siipitukin alapäähän ilman rataslaitteiden välitystä. Uudempia ja tehokkaampia tyyppejä olivat **ratas-, taito- ja turbiinimylly**t. Esimerkiksi Pirkanmaalta vanhin tunnettu maininta ratasmyllystä on vuodelta 1533 Kangasalan Sarsankoskesta. Talonpoikaiset kotitarvemyllyt saattoivat sijaita varsin pienenkin purouoman rannalla (ns. puromyllyt),​ ja niitä käytettiin ehkä vain pari kertaa vuodessa kun vettä oli riittävästi. Luontaisia olosuhteita myös muokattiin patoamalla ja lisäämällä veden pudotuskorkeutta sivu-uomilla ja ruuhilla eli ränneillä. Myllynpaikoilla onkin yleensä tähän liittyviä kivilatomuksia ja muita rakenteita. Vanhin vesimyllyn malli oli **jalka- eli härkinmylly**,​ jossa siivet oli asetettu suoraan pystyn siipitukin alapäähän ilman rataslaitteiden välitystä. Uudempia ja tehokkaampia tyyppejä olivat **ratas-, taito- ja turbiinimylly**t. Esimerkiksi Pirkanmaalta vanhin tunnettu maininta ratasmyllystä on vuodelta 1533 Kangasalan Sarsankoskesta. Talonpoikaiset kotitarvemyllyt saattoivat sijaita varsin pienenkin purouoman rannalla (ns. puromyllyt),​ ja niitä käytettiin ehkä vain pari kertaa vuodessa kun vettä oli riittävästi. Luontaisia olosuhteita myös muokattiin patoamalla ja lisäämällä veden pudotuskorkeutta sivu-uomilla ja ruuhilla eli ränneillä. Myllynpaikoilla onkin yleensä tähän liittyviä kivilatomuksia ja muita rakenteita.
 +
 +Viljamyllyjen lisäksi Suomessa on ollut **tamppimyllyjä** (survinmylly,​ survinlaitos,​ petkelmylly,​ vanutuslaitos,​ varkkimylly;​ ruots. stampverk, stampkvarn),​ joissa vesivoimaa käytettiin rei´ittämiseen,​ pilkkomiseen,​ muotoiluun, taontaan ja kankaiten vanutukseen. ​
  
 Ensimmäiset vesisahat perustettiin Etelä-Suomeen kuninkaankartanoiden yhteyteen 1530-luvulla. Talonpoikaiset vesisahat yleistyivät kuitenkin vasta 1700-luvulla. Sahat rakennettiin vesimyllyjen tapaan virtavesiin. Teriä käyttävälle vesipyörälle johdettiin koskesta vesi juoksuränniä tai voimakanavaa pitkin. Tukinuitolle oli omat ränninsä. Talonpoikaisiin piensahoihin liittyi lähes säännönmukaisesti vesimylly, jolloin myllyn ja sahan laitteet olivat yhteiset. Hyvä koski saattoi olla käytössä satoja vuosia, ja sen rannoilla saattoi olla samanaikaisesti useita myllyjä ja sahoja. Vesimyllyjä ja -sahoja on merkitty historiallisiin karttoihin. Ensimmäiset vesisahat perustettiin Etelä-Suomeen kuninkaankartanoiden yhteyteen 1530-luvulla. Talonpoikaiset vesisahat yleistyivät kuitenkin vasta 1700-luvulla. Sahat rakennettiin vesimyllyjen tapaan virtavesiin. Teriä käyttävälle vesipyörälle johdettiin koskesta vesi juoksuränniä tai voimakanavaa pitkin. Tukinuitolle oli omat ränninsä. Talonpoikaisiin piensahoihin liittyi lähes säännönmukaisesti vesimylly, jolloin myllyn ja sahan laitteet olivat yhteiset. Hyvä koski saattoi olla käytössä satoja vuosia, ja sen rannoilla saattoi olla samanaikaisesti useita myllyjä ja sahoja. Vesimyllyjä ja -sahoja on merkitty historiallisiin karttoihin.
Rivi 34: Rivi 36:
  
 ===== Suojelustatus ===== ===== Suojelustatus =====
-Vanhojen vesimyllyjen jäännökset sekä niihin liittyvät pato- ja uomarakenteet ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Mikäli lähteiden perusteella tiedetään,​ että koski on toiminut tärkeänä myllypaikkoja jopa satoja vuosi, voidaan paikka katsoa muinaisjäännökseksi,​ vaikka näkyvät rakenteet olisivat suhteellisen nuoria. Ks. [[http://www.nba.fi/fi/File/685/rho-historiallisen-ajan-kii.pdf|Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset -julkaisu]],​ sivu 56. +Vanhojen vesimyllyjen jäännökset sekä niihin liittyvät pato- ja uomarakenteet ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Mikäli lähteiden perusteella tiedetään,​ että koski on toiminut tärkeänä myllypaikkoja jopa satoja vuosi, voidaan paikka katsoa muinaisjäännökseksi,​ vaikka näkyvät rakenteet olisivat suhteellisen nuoria. Ks. [[https://www.museovirasto.fi/uploads/Meista/Julkaisut/hist-ajan-muinaisjaannokset.pdf|Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset -julkaisu]],​ sivu 56.  
  
 ===== Lähteet ===== ===== Lähteet =====
  
 +
 +**Förvaltningshistorisk ordbok** // https://​fho.sls.fi//​
 **Niukkanen,​ Marianna** 2009. //​Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset,​ tunnistaminen ja suojelu//. Museoviraston rakennushistorian osaston oppaita ja ohjeita 3. **Niukkanen,​ Marianna** 2009. //​Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset,​ tunnistaminen ja suojelu//. Museoviraston rakennushistorian osaston oppaita ja ohjeita 3.
  
-===== Muu kirjallisuus ===== 
  
  
  
-===== Viitteet ===== 
  
-~~DISCUSSION~~+ 
 + 
 + 
 + 
 + 
wiki/vesimylly.1495520360.txt.gz · Viimeksi muutettu: 2017/05/23 09:19 / Helena Ranta