Käyttäjän työkalut

Sivuston työkalut


wiki:vesisaha

Erot

Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.

Linkki vertailunäkymään

Both sides previous revision Edellinen revisio
Seuraava revisio
Edellinen revisio
wiki:vesisaha [2017/05/08 10:15]
Helena Ranta
wiki:vesisaha [2019/02/07 19:28] (nykyinen)
Helena Ranta [Määritelmä]
Rivi 3: Rivi 3:
  
 ====== Vesisaha ====== ====== Vesisaha ======
-{{:wiki:vesisaha_enonkoski.jpg?450|}} +{{:wiki:vesisaha_puumala_miettula.jpg?450|}}
 ===== Määritelmä ===== ===== Määritelmä =====
-Vesivoimalla ​toimiva ​saha+ 
 +vesivoimalla ​toimiva ​sahalaitos
  
  
Rivi 15: Rivi 15:
 Paria tuulivoimalla käynyttä sahaa lukuun ottamatta kaikki vuotta 1860 vanhemmat sahat sijaitsivat koskien äärellä. Luonto on vallannut monien isojenkin sahayhteisöjen paikan. Sahan lähellä saattaa tuotantolaitosten ohella olla muiden rakennusten,​ mm. työväen asuinrakennusten jäännöksiä. Vesisahojen puiset rakennukset ja voimansiirtolaitteet ovat lahonneet ja isot sahanterät on otettu talteen, joten vesisahoista ei ole jäänyt paljon jäljelle rakenteita. Ne koostuvat lähinnä kevyiden rakennusten perustuksista ja koskessa olevien rännien ja pengerrysten jäännöksistä. Usein parhaiten ovat säilyneet patorakenteet,​ jotka saattavat olla yhä käytössä olevien siltojen perustana. ​ Paria tuulivoimalla käynyttä sahaa lukuun ottamatta kaikki vuotta 1860 vanhemmat sahat sijaitsivat koskien äärellä. Luonto on vallannut monien isojenkin sahayhteisöjen paikan. Sahan lähellä saattaa tuotantolaitosten ohella olla muiden rakennusten,​ mm. työväen asuinrakennusten jäännöksiä. Vesisahojen puiset rakennukset ja voimansiirtolaitteet ovat lahonneet ja isot sahanterät on otettu talteen, joten vesisahoista ei ole jäänyt paljon jäljelle rakenteita. Ne koostuvat lähinnä kevyiden rakennusten perustuksista ja koskessa olevien rännien ja pengerrysten jäännöksistä. Usein parhaiten ovat säilyneet patorakenteet,​ jotka saattavat olla yhä käytössä olevien siltojen perustana. ​
  
-Vanhojen sahan paikkojen etsiminen ja tunnistaminen vaatii huolellista inventointia. Käytännössä vesisahan ja myllyn rakenteet saattavat olla vaikeita erottaa toisistaan. Tunnettujen sahojen jäännösten löytäminen voi osoittautua vaikeaksi. Tästä on esimerkkinä Ilmajoen Rengonkylän vesisaha, joka toimi noin kymmenen vuoden ajan vuodesta 1867 alkaen. Toisinaan rauniot erottuvat maastossa selvästi kuten Heinäveden Palokassa 1770-luvulta vuoteen 1921 toimineen vesisahan alueella. ​+Vanhojen sahan paikkojen etsiminen ja tunnistaminen vaatii huolellista inventointia. Käytännössä vesisahan ja [[wiki:​vesimylly|myllyn]] rakenteet saattavat olla vaikeita erottaa toisistaan. Tunnettujen sahojen jäännösten löytäminen voi osoittautua vaikeaksi. Tästä on esimerkkinä Ilmajoen Rengonkylän vesisaha, joka toimi noin kymmenen vuoden ajan vuodesta 1867 alkaen. Toisinaan rauniot erottuvat maastossa selvästi kuten Heinäveden Palokassa 1770-luvulta vuoteen 1921 toimineen vesisahan alueella. ​
    
  
Rivi 21: Rivi 21:
 Varhaiset sahat toimivat vesivoimalla. Vesisahan toiminta riippui veden määrästä ja osa sahoista toimi vain kevään ja syksyn korkean veden aikaan. Myllyjen tapaan niissä oli vesiratas, josta voima johdettiin sahanteriin. Aina 1800-luvun alkupuolelle asti sahoja kutsuttiin tämän vuoksi sahamyllyiksi. Varhaisin tieto vesisahasta Suomessa on vuodelta 1533, jolloin käskynhaltija Erik Fleming hankki sahan paikan Halikosta. Flemingillä oli jo tätä ennen Halikon Kuttilassa toinenkin saha, joka ilmeisesti oli alkujaan Naantalin luostarille kuulunut laitos.((Ahvenainen 1984: 11–12.)) Varhaiset sahat toimivat vesivoimalla. Vesisahan toiminta riippui veden määrästä ja osa sahoista toimi vain kevään ja syksyn korkean veden aikaan. Myllyjen tapaan niissä oli vesiratas, josta voima johdettiin sahanteriin. Aina 1800-luvun alkupuolelle asti sahoja kutsuttiin tämän vuoksi sahamyllyiksi. Varhaisin tieto vesisahasta Suomessa on vuodelta 1533, jolloin käskynhaltija Erik Fleming hankki sahan paikan Halikosta. Flemingillä oli jo tätä ennen Halikon Kuttilassa toinenkin saha, joka ilmeisesti oli alkujaan Naantalin luostarille kuulunut laitos.((Ahvenainen 1984: 11–12.))
  
-Kuningas Kustaa Vaasa perusti 1550-luvulla Suomeen lukuisia kuninkaankartanoita. Niiden kuten myös vanhojen kruununlinnojen yhteyteen rakennettiin 1550-luvulta alkaen monesti yksi tai useampia vesisahoja. Tällaisia sahoja on ollut mm. Helsingin Vanhankaupungin koskessa sekä Perniön Latokartanon koskessa. Myös monien aateliskartanoiden yhteyteen rakennettiin 1500-luvun lopulta alkaen vesisahoja. Kruunun ja aatelisten esimerkkiä seuraten eri puolilla Suomea 1600-luvulla monet talonpojat rakennuttivat sahoja. Vuosisadan lopussa Suomessa oli noin 200 vesisahaa. Ne sijoittuivat pääasiassa rannikkoseuduille.((Ahvenainen 1984: 11–47.))+Kuningas Kustaa Vaasa perusti 1550-luvulla Suomeen lukuisia ​[[wiki:​kuninkaankartano|kuninkaankartanoita]]. Niiden kuten myös vanhojen kruununlinnojen yhteyteen rakennettiin 1550-luvulta alkaen monesti yksi tai useampia vesisahoja. Tällaisia sahoja on ollut mm. Helsingin Vanhankaupungin koskessa sekä Perniön Latokartanon koskessa. Myös monien ​[[wiki:​kartano|aateliskartanoiden]] yhteyteen rakennettiin 1500-luvun lopulta alkaen vesisahoja. Kruunun ja aatelisten esimerkkiä seuraten eri puolilla Suomea 1600-luvulla monet talonpojat rakennuttivat sahoja. Vuosisadan lopussa Suomessa oli noin 200 vesisahaa. Ne sijoittuivat pääasiassa rannikkoseuduille.((Ahvenainen 1984: 11–47.))
  
 Sahojen perustaminen vaati viranomaisten lupaa, jota edelsi paikan päällä tehtyjä katselmuksia. Katselmusasiakirjoja on säilynyt paljon 1700-luvulta lähtien. Uudella sahalla tuli olla käytössään riittävät metsävarat eikä saha saanut tuottaa haittaa ympäristön asukkaille, kaupunkien polttopuunhankinnalle tai vuoriteollisuudelle. Sahojen perustaminen vaati viranomaisten lupaa, jota edelsi paikan päällä tehtyjä katselmuksia. Katselmusasiakirjoja on säilynyt paljon 1700-luvulta lähtien. Uudella sahalla tuli olla käytössään riittävät metsävarat eikä saha saanut tuottaa haittaa ympäristön asukkaille, kaupunkien polttopuunhankinnalle tai vuoriteollisuudelle.
Rivi 33: Rivi 33:
  
 ===== Ajoitus ===== ===== Ajoitus =====
-1500-luvulta 1900-luvulle.+{{ :​wiki:​vesisaha_enonkoski.jpg?​300|}}1500-luvulta 1900-luvulle.
  
  
wiki/vesisaha.1494227715.txt.gz · Viimeksi muutettu: 2017/05/08 10:15 / Helena Ranta