Erot

Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.

--- wiki:vesisaha [2017/05/08 10:19]
Helena Ranta
+++ wiki:vesisaha [2022/12/22 07:47] (nykyinen)
Veli-Pekka Suhonen [Suojelustatus]
@@ Rivi 3: / Rivi 3: @@
 ====== Vesisaha ======
-{{:wiki:vesisaha_enonkoski.jpg?450|}}
+{{:wiki:vesisaha_puumala_miettula.jpg?450|}}
 ===== Määritelmä =====
-Vesivoimalla toimiva saha
+vesivoimalla toimiva sahalaitos
@@ Rivi 15: / Rivi 15: @@
 Paria tuulivoimalla käynyttä sahaa lukuun ottamatta kaikki vuotta 1860 vanhemmat sahat sijaitsivat koskien äärellä. Luonto on vallannut monien isojenkin sahayhteisöjen paikan. Sahan lähellä saattaa tuotantolaitosten ohella olla muiden rakennusten, mm. työväen asuinrakennusten jäännöksiä. Vesisahojen puiset rakennukset ja voimansiirtolaitteet ovat lahonneet ja isot sahanterät on otettu talteen, joten vesisahoista ei ole jäänyt paljon jäljelle rakenteita. Ne koostuvat lähinnä kevyiden rakennusten perustuksista ja koskessa olevien rännien ja pengerrysten jäännöksistä. Usein parhaiten ovat säilyneet patorakenteet, jotka saattavat olla yhä käytössä olevien siltojen perustana.
-Vanhojen sahan paikkojen etsiminen ja tunnistaminen vaatii huolellista inventointia. Käytännössä vesisahan ja myllyn rakenteet saattavat olla vaikeita erottaa toisistaan. Tunnettujen sahojen jäännösten löytäminen voi osoittautua vaikeaksi. Tästä on esimerkkinä Ilmajoen Rengonkylän vesisaha, joka toimi noin kymmenen vuoden ajan vuodesta 1867 alkaen. Toisinaan rauniot erottuvat maastossa selvästi kuten Heinäveden Palokassa 1770-luvulta vuoteen 1921 toimineen vesisahan alueella.
+Vanhojen sahan paikkojen etsiminen ja tunnistaminen vaatii huolellista inventointia. Käytännössä vesisahan ja [[wiki:vesimylly|myllyn]] rakenteet saattavat olla vaikeita erottaa toisistaan. Tunnettujen sahojen jäännösten löytäminen voi osoittautua vaikeaksi. Tästä on esimerkkinä Ilmajoen Rengonkylän vesisaha, joka toimi noin kymmenen vuoden ajan vuodesta 1867 alkaen. Toisinaan rauniot erottuvat maastossa selvästi kuten Heinäveden Palokassa 1770-luvulta vuoteen 1921 toimineen vesisahan alueella.
@@ Rivi 27: / Rivi 27: @@
 Varhaisimmissa vesisahoissa oli yksi raami ja siinä vain yksi terä, joka liikkui pystysuunnassa vesirattaan tahtiin ylös ja alas. Sahaaminen oli hidasta ja paksusta terästä johtuen puun hävikki sahanpuruina oli suuri. Hollantilaiset kehittivät 1600-luvulle mennessä uuden tyyppisen sahan, jossa yhden sijaan oli yhtä aikaa useita, yleensä kahdeksasta kymmeneen sahaavaa terää. Ne olivat myös aiempaa ohuempia. Näiden ns. hienoteräisten hollantilaissahojen myötä sahateollisuuden tuotantokapasiteetti moninkertaistui.((Kuisma 1983.)) Ensimmäiset hienoteräiset sahat rakennettiin Inkoon Fagervikin ruukille ja Perniön Latokartanonkoskeen 1660–1670-luvuilla.((Haggrén 1997.))
-Ensimmäiset hienoteräiset sahat olivat olleet ruukin- tai kartanonsahoja, mutta vuonna 1709 Nurmijärven Raalaan perustettu laitos oli suunniteltu sahatavaranvientiä silmällä pitäen. Kesti aina 1720-luvulle ennen kuin hienoteräiset sahat yleistyivät Suomessa. Niitä rakennettiin 1700-luvun kuluessa kymmenittäin erityisesti rannikon tuntumaan, mutta sittemmin myös sisämaahan. Vesivoimalla käyvien sahojen ohella Suomeen rakennettiin 1700-luvulla muutama tuulivoimaa hyödyntänyt hienoteräinen saha, yksi Viaporiin, yksi Sipoon Fageröhön ja yksi Porin edustalle Luusouriin. Hienoteräiset sahat vaativat kalliita investointeja, minkä vuoksi talonpojat tyytyivät vielä pitkään vanhanaikaisiin yksiteräsiin sahoihin. Ruotsin ajan loppuun mennessä Suomeen oli rakennettu noin 150 vientisahaa, joista muutama sijaitsi nykyisen itärajan takana. Vientisahat keskittyivät rannikoille ja Itä-Suomen järvialueelle, josta puutavara vietiin Pietarin markkinoille.((Ahvenainen 1984: 53–156; Kuisma 1983.))
+{{ :wiki:vesisaha_enonkoski.jpg?450|}}Ensimmäiset hienoteräiset sahat olivat olleet ruukin- tai kartanonsahoja, mutta vuonna 1709 Nurmijärven Raalaan perustettu laitos oli suunniteltu sahatavaranvientiä silmällä pitäen. Kesti aina 1720-luvulle ennen kuin hienoteräiset sahat yleistyivät Suomessa. Niitä rakennettiin 1700-luvun kuluessa kymmenittäin erityisesti rannikon tuntumaan, mutta sittemmin myös sisämaahan. Vesivoimalla käyvien sahojen ohella Suomeen rakennettiin 1700-luvulla muutama tuulivoimaa hyödyntänyt hienoteräinen saha, yksi Viaporiin, yksi Sipoon Fageröhön ja yksi Porin edustalle Luusouriin. Hienoteräiset sahat vaativat kalliita investointeja, minkä vuoksi talonpojat tyytyivät vielä pitkään vanhanaikaisiin yksiteräsiin sahoihin. Ruotsin ajan loppuun mennessä Suomeen oli rakennettu noin 150 vientisahaa, joista muutama sijaitsi nykyisen itärajan takana. Vientisahat keskittyivät rannikoille ja Itä-Suomen järvialueelle, josta puutavara vietiin Pietarin markkinoille.((Ahvenainen 1984: 53–156; Kuisma 1983.))
 Ensimmäiset höyrysahat valmistuivat Suomeen vuosina 1860–1861. Höyrysahojen varsinainen läpimurto ajoittui vuosiin 1870–1885. Vanhat vesisahat menettivät vähitellen kilpailukykynsä ja ne jäivät lähinnä kotitarvekäyttöön.
@@ Rivi 41: / Rivi 41: @@
 ===== Suojelustatus =====
-Vanhojen vesisahojen jäännökset sekä niihin liittyvät pato- ja uomarakenteet ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Ks. [[http://www.nba.fi/fi/File/685/rho-historiallisen-ajan-kii.pdf|Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset -julkaisu]], sivu 56.
+Teollista aikaa eli 1860-lukua edeltävien vesisahojen jäännökset ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä.
 ===== Lähteet =====
 **Ahvenainen, Jorma** 1984. //Suomen sahateollisuuden historia//. WSOY, Porvoo.
@@ Rivi 48: / Rivi 47: @@
 **Kantonen, Timo** 1996. //Satakunta sahaa Suomessa//. Museovirasto, Helsinki.
 **Kuisma, Markku** 1983. //Kauppasahojen perustaminen Suomessa 1700-luvulla//. Bidrag till kännedom av Finlands natur och folk 129. Helsinki.
+**Niukkanen, Marianna** 2009. //Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset, tunnistaminen ja suojelu//. Museoviraston rakennushistorian osaston oppaita ja ohjeita 3.

Arkeologisen kulttuuriperinnön opas

Käyttäjän työkalut

Sivuston työkalut

Erot

Sivutyökalut