Käyttäjän työkalut
wiki:viinanpolttopaikka
Erot
Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.
| Both sides previous revision Edellinen revisio Seuraava revisio | Edellinen revisio | ||
|
wiki:viinanpolttopaikka [2017/03/24 21:51] Helena Ranta [Historia ja käyttö] |
wiki:viinanpolttopaikka [2022/09/05 09:42] (nykyinen) Helena Ranta |
||
|---|---|---|---|
| Rivi 12: | Rivi 12: | ||
| ===== Historia ja käyttö ===== | ===== Historia ja käyttö ===== | ||
| - | Pohjoismaissa viinaan tutustuttiin viimeistään keskiajan loppupuolella ja ensimmäinen kirjallinen mainita viinasta on Suomessa vuodelta 1543. Viinan käyttö yleistyi 1500-luvun puolivälin jälkeen ja vuonna 1622 saatiin ensimmäinen varsinainen väkijuomalainsäädäntö. Viina alettiin verottaa vuonna 1638, mutta verotus, kuten muutkin säännöt koskivat aluksi lähinnä vain kaupunkeja, joissa viinanpolttajia oli jo paljon. Maaseudulla viinan poltto oli tähän aikaa vielä vapaata, mutta viinapannuja oli monissa pitäjissä aluksi vain yksi. Viinapannua säilytettiin kirkon tapulissa ja kirkkoherralta piti pyytä lupa sen käyttöön.((Pöysä et al. 1982: 22–25)) | + | Pohjoismaissa viinaan tutustuttiin viimeistään keskiajan loppupuolella ja ensimmäinen kirjallinen maininta viinasta on Suomessa vuodelta 1543. Viinan käyttö yleistyi 1500-luvun puolivälin jälkeen ja vuonna 1622 saatiin ensimmäinen varsinainen väkijuomalainsäädäntö. Viinaa alettiin verottaa vuonna 1638, mutta verotus, kuten muutkin säännöt koskivat aluksi lähinnä vain kaupunkeja, joissa viinanpolttajia oli jo paljon. Maaseudulla viinan poltto oli tähän aikaa vielä vapaata, mutta viinapannuja oli monissa pitäjissä aluksi vain yksi. Viinapannua säilytettiin kirkon tapulissa ja kirkkoherralta piti pyytä lupa sen käyttöön.((Pöysä et al. 1982: 22–25)) |
| 1600-luvun loppuun tultaessa oli viinan valmistus jo varsin yleistä. Lisääntynyt juopottelu ja huoli viinan valmistukseen tuhlatusta viljasta johti moniin viina-asetuksiin ja säädöksiin 1600-luvun lopulla ja 1700-luvun alkupuoliskolla. Ankara viljapula oli päällimmäinen syy viinanpolton, -myynnin ja -kuljetuksen kieltoon vuonna 1772. Kiellosta huolimatta viinanpoltto kuitenkin jatkui salaa kansan keskuudessa. Verotulojen lisäämiseksi viinanpoltto sallittiin jälleen 1775, mutta poltosta tuli kruunun yksinoikeus. Kruununpolttimoiden luku kasvoi nopeasti ja Suomessa niitä oli vuonna 1785 yksitoista. Talonpoikaissääty ajoi kotipoltto-oikeuden palauttamista ja vuonna 1788 päätettiin jälleen laillistaa kotipoltto.((Pöysä et al. 1982: 29–68; Fredrikson 1984: 53–56)) | 1600-luvun loppuun tultaessa oli viinan valmistus jo varsin yleistä. Lisääntynyt juopottelu ja huoli viinan valmistukseen tuhlatusta viljasta johti moniin viina-asetuksiin ja säädöksiin 1600-luvun lopulla ja 1700-luvun alkupuoliskolla. Ankara viljapula oli päällimmäinen syy viinanpolton, -myynnin ja -kuljetuksen kieltoon vuonna 1772. Kiellosta huolimatta viinanpoltto kuitenkin jatkui salaa kansan keskuudessa. Verotulojen lisäämiseksi viinanpoltto sallittiin jälleen 1775, mutta poltosta tuli kruunun yksinoikeus. Kruununpolttimoiden luku kasvoi nopeasti ja Suomessa niitä oli vuonna 1785 yksitoista. Talonpoikaissääty ajoi kotipoltto-oikeuden palauttamista ja vuonna 1788 päätettiin jälleen laillistaa kotipoltto.((Pöysä et al. 1982: 29–68; Fredrikson 1984: 53–56)) | ||
| Kotipolton vapauttaminen 1700-luvun lopulla johti viinankulutuksen rajuun nousuun. Käyttö oli varsin yleistä ja monille aamuryyppy, ruokaryyppy ja iltaryyppy kuuluivat jokapäiväiseen elämään. Viinan hinnan nousu johti kuitenkin 1800-luvun alkupuolella laajamittaiseen salapolttoon, salakuljetukseen ja salakauppaan. Kotipoltto kiellettiin jälleen vuonna 1866 ja viinan valmistusoikeus siirrettiin viinatehtaille. Juopottelua vastustava raittiusliike ryhtyi 1800-luvun loppupuolella vaatimaan kieltolakia ja lopulta alkoholin nauttiminen kiellettiin vuonna 1919. Kieltolaki oli voimassa vuoteen 1932.((Pöysä et al. 1982: 70–96)) | Kotipolton vapauttaminen 1700-luvun lopulla johti viinankulutuksen rajuun nousuun. Käyttö oli varsin yleistä ja monille aamuryyppy, ruokaryyppy ja iltaryyppy kuuluivat jokapäiväiseen elämään. Viinan hinnan nousu johti kuitenkin 1800-luvun alkupuolella laajamittaiseen salapolttoon, salakuljetukseen ja salakauppaan. Kotipoltto kiellettiin jälleen vuonna 1866 ja viinan valmistusoikeus siirrettiin viinatehtaille. Juopottelua vastustava raittiusliike ryhtyi 1800-luvun loppupuolella vaatimaan kieltolakia ja lopulta alkoholin nauttiminen kiellettiin vuonna 1919. Kieltolaki oli voimassa vuoteen 1932.((Pöysä et al. 1982: 70–96)) | ||
| + | |||
| + | Metsähallituksen Kansallisen Metsäohjelman kulttuuriperintöinventoinneissa 2010–2015 kartoitettiin joitakin viinanpolttopaikkoja, yksi esim. Sievin Kortekurussa. | ||
| + | |||
| ===== Ajoitus ===== | ===== Ajoitus ===== | ||
| 1500–1900-luku | 1500–1900-luku | ||
| + | |||
| ===== Levintä ===== | ===== Levintä ===== | ||
| - | Koko Suomi | + | Koko Suomi. |
| + | |||
| ===== Suojelustatus ===== | ===== Suojelustatus ===== | ||
| - | [[http://www.nba.fi/fi/File/685/rho-historiallisen-ajan-kii.pdf|Ks. Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset]]. | + | Vähintään noin sadan vuoden ikäiset (ohjeellinen ikäraja) viinanpolttopaikat ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. |
| ===== Lähteet ===== | ===== Lähteet ===== | ||
| - | **Fredrikson, Erkki** 1984. //Suomalaisen pontikan tarina//. Jyväskylä: Keski-Suomen museo. | + | **Fredrikson, Erkki** 1984. //Suomalaisen pontikan tarina//. Keski-Suomen museo, Jyväskylä. |
| - | **Pöysä, Toivo, Rannikko, Götha & Rannikko, Reima** 1982. //Pontikka: viisi vuosisataa suomalaista paloviinaperinnettä//. Helsinki: Otava | + | **Pöysä, Toivo & Rannikko, Götha & Rannikko, Reima** 1982. //Pontikka: viisi vuosisataa suomalaista paloviinaperinnettä//. Otava, Helsinki. |
wiki/viinanpolttopaikka.1490385089.txt.gz · Viimeksi muutettu: 2017/03/24 21:51 / Helena Ranta